Pohjoismaisia kertomuksia: opettajan opas

ESITTELY

Pohjoismaisia kertomuksia keskittyy sukupolvelta toiselle kerrottuihin pohjoismaisiin kansantarinoihin. Suullisesti eteenpäin välitettyjä kertomuksia kerättiin erityisesti 1800-luvulla ja niitä kirjoitettiin vaihtelevissa määrin ylös kaikkialla Pohjolassa. Tanskassa tarinoita keräsi ahkerasti esimerkiksi Evald Tang Kristensen, Norjassa Asbjørnsen ja Moe ja Suomessa Elias Lönnrot. Tunnet taatusti Kalevalan, ja kenties myös norjalaisen kansantarinan pojasta, joka söi kilpaa peikon kanssa? Pohjoismaisia kertomuksia -teema tarjoaa luettavaksi, kuunneltavaksi ja katseltavaksi esimerkkejä jännittävistä pohjoismaisista tarinoista.

TAVOITE

Pohjoismaisia kertomuksia -teeman tavoitteena on elävöittää pohjoismaista kertomusperinnettä ja kasvattaa oppilaiden tietoisuutta ja ymmärrystä kerrontataiteesta. Teemassa keskitytään pääasiassa tanskalaisiin, norjalaisiin ja ruotsalaisiin kansantarinoihin. Tarinat muistuttavat kulttuurisesti toisiaan, ja sen perusteella onkin kiinnostavaa pohtia, miltä Pohjolassa näytti kansantarinoiden kulta-aikaan. Oppilaat tutustuvat pohjoismaisiin naapurikieliin sekä puhuttuina että kirjoitettuina. Kaikki tekstit on äänitetty alkuperäiskielellä ja niihin kuuluvat tukitekstit ovat saatavilla tanskaksi, ruotsiksi, kirjanorjaksi ja grönlanniksi. Kokonaisuudessaan tämä teema tukee oppilaiden pohjoismaisten naapurikielten sekä pohjoismaisen kulttuurin ymmärrystä.

TEEMAN RAKENNE

Pohjoismaisia kertomuksia koostuu kahdeksasta kansantarinasta sekä yhdestä saamelaisesta animaatioelokuvasta. Kaikkea materiaalia ei tarvitse hyödyntää, ja Norden i Skolan on koonnut kolme valmista opetuskokonaisuutta: Neljä kertomusta, Asbjørnsen ja Moe sekä Makkara nenässä. Opettaja voi valita yhden kokonaisuuden tai yhdistellä materiaalin aiheita vapaasti luokalleen sopivimmalla tavalla.

Opetuskokonaisuus 1: Neljä kertomusta

• Valitse kolme tarinaa: ruotsalainen ’Kung Lindorm och kung Trana’, tanskalainen ’Padden (suom. Rupikonna)’ ja norjalainen ’Lurvehette’ sekä saamelainen animaatioelokuva ’Taianomainen aika’. Opintokokonaisuuden kertomukset tulevat neljältä eri alueelta, joka sopii loistavasti yhteisten piirteiden etsimiseen sekä kerrontaperinteestä että sisällöstä.

Opetuskokonaisuus 2: Asbjørnsen ja Moe

• Valitse norjalaiset tarinat ’Den syvende far i huset’, ’Lurvehette’ ja ’Herremannsbruden’. Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet nämä tarinat ja sitä kautta vaikuttaneet suuresti norjan kielen kehitykseen. He keskittyivät yhtenäiseen kieleen, mutta säilyttivät silti kertomuksen alkuperäisen tyylin. Asbjørnsen ja Moe ovat Norjassa ikonisia hahmoja, ja heidän tarkastelemisensa henkilöinä tarjoaa konkreettisen norjalaisen kulttuurin oppitunnin.

Opetuskokonaisuus 3: Makkara nenässä

• Valitse Charles Perraultin kertomus 'Pølsen på næsen eller de tre ønsker (suom. Makkara nenässä tai kolme toivomusta'). Kertomuksesta on neljä versiota: alkuperäinen tanskankielinen ja tanskaksi äänitetty versio sekä kolme videota, joissa kolme nuorta Skandinaviasta kertoo tarinan omin sanoin tanskaksi, norjaksi ja ruotsiksi. Näihin neljään versioon ei kuulu tehtäviä, mutta erikielisten versioiden kuuntelu auttaa harjoittamaan kielikorvaa pohjoismaisten naapurikielten osalta.

TEHTÄVÄT JA ÄÄNISANAKIRJA

Kaikkiin yksittäisiin materiaaleihin kuuluu tehtävätyyppi, joka kannustaa työskentelyyn sekä itsenäisesti että ryhmässä. Perinteisten analyysitehtävien lisäksi tehtävissä keskitytään kieleen ja kulttuuriin.

Teksteihin on upotettu äänisanakirja, jota oppilaat voivat halutessaan hyödyntää. Oransseja sanoja klikkaamalla avautuu ikkuna, joka sisältää sanan ruotsin-, tanskan-, ja norjankieliset (sekä kirjanorja että uusnorja) käännökset sekä äänitteen, josta sanan voi kuunnella.