Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

Mene tehtäviin
print

Maakaasusta

Luokka-aste 7.-10. luokka Aine Luonnontiede Oppimisen tavoite Aine ja energia Teema Resurssit Aihe Kemia Fossiiliset polttoaineet Tyyppi Teksti
omnaturgas.jpg

 

Maakaasun voidaan sanoa olevan raakaöljyä kaasumuodossa. Se koostuu ensisijaisesti metaanista (CH4), mutta se sisältää myös vaihtelevia määriä rikkivetyä (H2S) sekä hiilidioksidia, typpeä ja vesihöyryä.


Maakaasua on luonnostaan maan alla ja usein lähellä öljyvarastoja tai niiden yhteydessä. Se otetaan useimmiten ylös maasta porauksissa, joissa paine saa kaasun nousemaan ylös maanpintaan. Jotta varmistetaan jatkuva paine, usein kaasua sisältävät kerrokset pumpataan täyteen vettä. Keskustellaan myös siitä, voisiko hiilidioksidin pumpata onkaloihin, joissa maakaasu on, ja siten välttää sen pääsyn ilmakehään. Yritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä on vaikeampi toteuttaa kuin on luultu, eikä menetelmää siksi ole vielä käytetty.


Mistä kaasu tulee?


Maakaasu muodostuu lähes samalla tavalla kuin öljy. Kaasu muodostuu kasvi- ja eläinjäänteistä, jotka paksu ja painava maakerros painoi yhteen miljoonia vuosia sitten. Maakaasu on näkymätöntä ja hajutonta. Norjalla on erittäin suuria maakaasuvarantoja Pohjanmerellä, ja se on maailman seitsemänneksi suurin maakaasun tuottaja, mutta silti Norjan osuus maailman kokonaistuotannosta on vain 3 prosenttia. Hädin tuskin 1 prosentti Norjan tuotannosta käytetään Norjassa, ja kaasunkulutus Norjassa on vastaavasti pientä. Yhdessä Ruotsin kanssa sen maakaasun käyttö on hieman alle 2 prosenttia. Suomessa maakaasu muodostaa 11 prosenttia ja Tanskassa yli 30 prosenttia energiankulutuksesta. Norjan erittäin pienen käytön ansiosta suuri osa maakaasusta voidaan viedä muualle Eurooppaan. Norja toimittaa EIA:n (Yhdysvaltain energiatietohallinnon) mukaan 20 % Euroopan maakaasutarpeesta. Ensisijaisesti se vie Saksaan ja Englantiin, jotka ostavat yli 50 % tuotannosta.


Kaasun energiaa voidaan hyödyntää suoraan taloudessa lämmitykseen ja ruoanlaittoon, autojen polttoaineeksi ja sähkön valmistukseen. Maakaasu kattaa noin neljänneksen maailman energiankulutuksesta.


CO2-päästöt ovat pienempiä maakaasulla


Lisääntyvä maakaasun käyttö tarjoaa tiettyjä ympäristöhyötyjä, sillä maakaasu on puhtain fossiilisista polttoaineista. Maakaasu päästää palaessaan ilmaan 25–30 % vähemmän hiilidioksidia kuin öljy ja 30–50 % vähemmän kuin hiili. Arvioidaan, että maailmanlaajuisesti maakaasua on 70 vuoden käyttöön niissä maakaasuvarannoissa, jotka nyt tunnetaan, mutta että kun huomio maakaasun keräämiseen liuskekivistä kasvaa, tämä luku todennäköisesti kaksinkertaistuu.


Toinen maakaasun hyöty on, että se sisältää vain melko vähän rikkiä. Siksi maakaasun palaminen ei tuota niin paljoa happoa, joka voi päätyä happosateeksi. Lisäksi maakaasun palaminen ei synnytä tuhkaa, pölyä tai muita hiukkasia ilmaan, kuten asia on etenkin hiilen kohdalla.


Kaasuputket koko Pohjolaan – ja Eurooppaan


Maakaasu Norjasta – ja Tanskasta, jolla on myös kaasuvarantoja – haetaan ensisijaisesti Pohjanmeren alta. Tämän jälkeen kaasu lähetetään kuluttajille jättiläismäisen putkijärjestelmän avulla. Nykyään putket haarautuvat kuin suuret moottoritiet kaikkialla Euroopassa. Kaasuputket kulkevat tiheästi asutuille alueille, jossa kaasua voidaan hyödyntää optimaalisesti. Olisi liian kallista ja monimutkaista kaivaa kaasuputkia yksittäisiin taloihin harvaan asutuilla alueilla.


Useimmat Pohjoismaat saavat maakaasun Norjasta ja Tanskasta, mutta Suomi saa suuren osan maakaasustaan Venäjältä. Venäjällä on maailman suurin maakaasuvaranto, n. 40 % maailman varastoista. Monet maat ovat erittäin riippuvaisia kaasun tuonnista Venäjältä, mikä on luonut konflikteja, jos maiden välille on syntynyt erimielisyyksiä.


Liuskekaasu


Liuskekaasu on maakaasua, jota tuotetaan liuskekivestä. Liuskekivi on tiukasti yhteen puristettua savea ja mutaa, jolla on suuri orgaaninen sisältö. Liuskekaasu vastaa maakaasua ja koostuu pääasiassa metaanista. Liuskekaasuvarannot ovat varastoituina maan alle niihin liuskekivimuodostumiin, joissa ne ovat muodostuneet.


Pohjanmerellä tuotettava kaasu uutetaan kalkki- ja hiekkaesiintymistä, joita on liuskekivien päällä. Liuskekaasu on kuitenkin loukussa itse liuskekivissä.


Juuri nyt on suurta kiinnostusta liuskekaasun hyödyntämiseen, sillä sitä on olemassa erittäin suuria määriä. Etenkin Yhdysvalloissa kiinnostus on ollut pysyvää, sillä maa on kauan ollut riippuvainen kaasun ja öljyn tuonnista muista maista. Liuskekaasun uuttaminen on tehnyt Yhdysvalloista vähemmän riippuvaisen muista maista, mutta se on myös herättänyt protestien myrskyn, sillä liuskekaasun uuttamismenetelmää syytetään luonnon tuhoamisesta.


Hydraulinen frakturointi – liuskekaasun uuttamistekniikka


Hydraulinen fracking eli hydraulinen frakturointi on tekniikka, jolla uutetaan kaasua liuskekivistä. Tekniikka koostuu siitä, että pumpataan kovalla paineella sekoitus, jossa on vettä (n. 90 %), hiekkaa (n. 9,5 %) ja erilaisia kemikaaleja (n. 0,5 %), alas porausreikään. Korkea paine saa aikaan sen, että liuskekerros halkeaa, ja tämä tekee mahdolliseksi liuskekerroksessa olevan kaasun vapautumisen niistä kohdista, joissa sitä on. Yhdysvalloissa ympäristöjärjestöt ovat muun muassa huomauttaneet, että kemikaalien käyttö prosessissa saastuttaa pohjavettä ja maata. Lisäksi liuskekivet sisältävät uraania, joka on radioaktiivista, ja liuskekaasun käyttäminen lisää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Yhdysvalloissa ollaan myös huolissaan siitä, että frakturointi voi aiheuttaa maanjäristyksiä. Tanskassa tuli kesäkuussa 2014 sallituksi tehdä kokeita frakturoinnilla, ja myös siellä monet ympäristöjärjestöt ovat huolissaan kokeista.

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Tehtävät

  • Monivalintatehtävä

  • Teematehtävät

    • 1Teematehtävät

       

      Kuvaile kaasun perinteistä valmistuksen ja liuskekaasun tuotannon prosessia. Mitkä ovat erot ja yhtäläisyydet sekä edut ja haitat?

    • 2Teematehtävät

       

      Piirrä Euroopan kartta ja selvitä, missä suuret kaasukentät ovat. Merkitse ne karttaan. Etsi sen jälkeen netistä, missä maita yhdistävät putket ovat. Havainnollista öljylauttojen, putkien, kaasunkäsittelylaitosten ja kaasuvoimaloiden kuvilla. Kerro, mikä toiminto näillä neljällä elementillä on.

    • 3Teematehtävät

       

      Tee kuva kaasunporauslautasta ja kuvaile, miten kaasua tuotetaan ja haetaan merenpohjan taskuista.

  • Ystäväluokat

    • 1Ystäväluokat

       

      Tehkää kysely luokassa. Miten moni saa lämmön maakaasusta? Miten monella on maakaasu-uuni kotona ja miten moni saa lämpönsä keskitetyistä maakaasuvoimaloista (CHP-voimala tai keskuslämmitys).


      Verratkaa ystävyysluokkanne kanssa. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte? Mitä talon lämmittäminen ystävyysluokallanne maksaa verrattuna omaan luokkaanne?