Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

Mene tehtäviin
print

Ydinvoima Pohjoismaissa

Luokka-aste 7.-10. luokka Aine Luonnontiede Oppimisen tavoite Teknologiaja tuotanto Teema Energialähteet Aihe Ydinvoima Tyyppi Teksti
Kernekraftinorden.jpg

 

Pohjoismaista Suomi ja Ruotsi saavat suuren osan sähköstä ydinvoimaloista. Suomella ja Ruotsilla on kuitenkin hyvin erilainen suhtautuminen siihen, miten ydinvoimaa on käytettävä tulevaisuudessa. Siinä missä Ruotsi on tehnyt pitkäjänteisen päätöksen ydinvoimasta luopumisesta, Suomi päätti vuonna 2005 rakentaa uuden ydinvoimalan – tai oikeammin sanottuna aivan uuden tyyppisen reaktorin.


Torium – tulevaisuuden uraani?


Olkiluodon ydinvoimalaan rakennettavan uuden reaktorin nimeksi tulee Olkiluoto 3. Se on ensimmäinen reaktori – ja siis ensimmäinen uusi ydinvoimala – Euroopassa 15 vuoteen. Rakentamisen aikana budjetti nousi alle 10 miljardista eurosta yli 20 miljardiin euroon, ja nykyinen aikataulu merkitsee, ettei laitos ole valmis ennen kuin vuonna 2016. Vastapainoksi laitos on optimoitu käyttöön, joka vähentää huomattavasti onnettomuusriskejä ja radioaktiivisen jätteen määrää.


Yksi tämän salaisuuksista on uraanin korvaaminen polttoaineena toisella alkuaineella, nimittäin toriumilla.


Torium on alkuaine numero 90. Sitä on luonnossa noin neljä kertaa suurempina pitoisuuksina kuin uraania (se on lähes 600 kertaa yleisempää kuin uraani-235), ja se on helposti saatavilla. Noin viisi prosenttia maailman toriumvarastoista on Norjassa ja kaksi prosenttia Grönlannissa. Myös Ruotsissa ja Suomessa on pienehköjä esiintymiä.


Kun torium altistetaan neutronisäteilytykselle, se muuntuu ja siitä tulee useiden ydinmuunnosten jälkeen uraani-333:a, jota ei esiinny luonnossa mutta jolla on joukko etuja verrattuna luonnolliseen uraani-235:een, jota yleensä käytetään ydinvoimaan. Se tuottaa olennaisesti vähemmän radioaktiivista jätettä – noin 100 kertaa vähemmän – ja siten ovat myös mahdollisuudet käyttää ydinvoimaloiden jäteaineita atomiaseen tuotantoon vähäisemmät. Uraani-333 on myös paljon vähemmän vaarallista kuin uraani-235, sillä ydinprosessin on paljon vaikeampi joutua pois hallinnasta.


Ydinjäte


Jätteestä on aina huolehdittava riippumatta siitä, missä ydinvoimaa tuotetaan. Suomessa tehdään nyt työtä jättiläismäisen maanalaisen Onkalo-nimisen säilytyspaikan parissa. Suomen hallitus päätti nimittäin vuonna 1994, että kaikki Suomessa tuotettu radioaktiivinen jäte on varastoitava Suomeen. Onkalon kaivaukset alkoivat vuonna 2004, ja se on nyt otettu käyttöön.

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Tehtävät

  • Monivalintatehtävä

  • Teematehtävät

    • 1Teematehtävät

       

      Kuvaa ydinprosessi sen suhteen, miten torium muuntuu uraani 333:ksi ja miten uraani 333:n käyttö eroaa uraani 235:n käytöstä ydinvoiman valmistukseen.

    • 2Teematehtävät

       

      Kuvaile, mitä mahdollisuuksia on varastoida radioaktiivinen jäte. Mitä eroja mahdollisuuksilla on? Perustele, mitä ratkaisuja sinä/te pidätte parhaina ja mitä huonoimpina. Mitkä ovat suurimmat ongelmat ydinjätteen varastoinnissa?

    • 3Teematehtävät

       

      Tee kuvaus prosessista, jolla halkaistaan uraani ja torium. Kuvaa myös, mitä etuja ja haittoja näillä kahdella alkuaineella on, kun niitä käytetään energiantuotantoon?

  • Ystäväluokat

    • 1Ystäväluokat

       

      Ottakaa yhteys ystävyysluokkaanne. Tehkää kirjallinen esitys, jossa perustelette sen, että tulevaisuuden ydinjätevarasto on sijoitettava heidän kaupunkiinsa. Tehkää myös perustelu sille, miksi varaston ei pidä olla heidän kaupungissaan. Lähettäkää tehtävä ystävyysluokalle. Kenen perustelut ovat parhaat? Onko perusteluissa mukana tunteita vai perustuvatko ne faktoihin?