Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

print

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon?

Luokka-aste 7.-10. luokka Aine Luonnontiede Oppimisen tavoite Luonto ja ympäristö Teema Resurssit Aihe Ilmasto Eläimet Ekosysteemit Tyyppi Teksti
pexels-photo-165852.jpeg

Muutokset arktisessa kryosfäärissä vaikuttavat suuresti niihin kasveihin ja eläimiin, jotka ovat sopeutuneet elämään kylmässä. Muutokset vaikuttavat myös lajeihin, jotka hakeutuvat (uivat, lentävät tai vaeltavat) Arktikselle. Muutokset lumi- ja jääpeitteissä voivat hävittää kokonaisia elinympäristöjä (erityiset elinpaikat). Tässä pääset lukemaan esimerkkejä, mikä vaikuttaa arktiseen ekosysteemiin.

 

Lumi

Arktisille kasveille ja maaeläimille on tärkeää, kuinka suuri osa maasta on lumen peittämänä ja kuinka pitkään lumi peittää maan. Lyhyempi lumijakso tarkoittaa pidempää kasvukauttaa (kun ilma ja maa ovat tarpeeksi lämpimiä kasvien kasvamiseen), ja kun kasvukausi pitenee, muuttuu lajien ja kasvien kirjo. Tällöin kasvaa enemmän pensaita ja vähemmän jäkälää poroille. Nämä muutokset tuottavat lisää ruokaa toisille lajeille ja vähemmän ravintoa joillekin muille lajeille.

 

Nousevat ilmanlämpötilat aiheuttavat sateiden tulemisen vetenä lumen sijaan. Lumen päälle satava vesi tekee lumen pinnan kovaksi, joka vaikeuttaa kasveja syövien eläinten (kuten poro ja myskihärkä) ravinnonsaantia lumen pinnan alta. Talvella vuonna 2003 noin 20.000 myskihärkää kuoli Banksin saarella arktisessa Kanadassa, sillä ne eivät saaneet rikottua laajaa kovettunutta jäätä, joka oli muodostunut lumen päälle.

 

Sellaisissa paikoissa, joissa lumipeite on paksumpaa, on maakerros paremmin suojassa ja eristettynä kylmältä ilmalta. Paksumpi lumikerros myös suojaa paremmin pieniä nisäkkäitä, jotka elävät ja lisääntyvät lumen alla (esim. sopulit). Joskus talvella on suojasäätä ja lumi sulaa kokonaan. Kun sää kylmenee ja tulee pakkasta, ei maassa ole lunta suojaamassa ja eristämässä kylmältä ja pensaat ja puut voivat näin ollen paleltua.

 

Ikirouta

Sulanut ikirouta vaikuttaa arktiseen ekosysteemiin veden muuttuneena kiertokulkuna. Monet lammet ja pienet järvet, jotka ovat tärkeitä hyönteisten elinpaikkoja ja joita esimerkiksi monet linnut käyttävät ravintona, kuivuvat ikiroudan häviämisen seurauksena ja vesi imeytyy maahan. Yksi erityinen kosteikko on nimeltään palsasuo, joka on erittäin tärkeä lisääntymisalue sadoille miljoonille muuttolinnuille, jotka tulevat arktisille alueille joka kesä. Mikäli palsasuot häviäisivat, kuten on ennustettu, 30-40 vuoden sisään, vaikuttaisi se merkittävästi maailmanlaajuisesti muuttolintujen levinnäisyyteen niiden lajien osalta, jotka hakeutuvat palsasoille joka kesä.

 

Toisille alueille muodostuu uusia kosteikkoja, kun maahan tulee muualla sulaneesta ikiroudasta enemmän vettä kun se pystyy imeyttämään itseensä ja kun vesi ei luonnollisesti pääse poistumaan mihinkään.

Merijää

Mikroskooppisen pienet plankton-organismit elävät vedessä aivan jään vieressä ja ovat tärkeä osa merijään reunan ravintoketjua. Mitä vähemmän merijäätä muodostuu, sitä vähemmän sen reunalla on plankton-organismeja ja sitä vähemmän ravintoa on tarjolla linnuille, hylkeille, valaille ja kaloille, jotka etsivät ravintoa alueilta tai niiden läheltä, jossa on kunnolla merijäätä. Toisaalta osa kalalajeista saa enemmän elintilaa kun jään osuus pienenee ja osa kalakannoista suurenee jään sulaessa.

 

Merijää on ainutlaatuinen elinympäristä ja sinällään tärkeä monen lajin selviytymisen kannalta; tämä koskee esim. jääkarhua ja joitain hylkeitä. Kuplahylje, grönlanninhylje, juovahylje ja norppa eli kiehkuraishylje synnyttävät poikansensa meren jäällä. Muut eläinlajit käyttävät merijäätä lepäämiseen, esim. mursut, jotka syövät simpukoita merenpohjasta ja sukellusten välillä sulattavat ravintoa jään päällä. Merijään häviämisen johdosta niillä eläinlajeilla, jotka ovat sopeutuneet elämään meren jäällä ja sen ympärillä, tulee olemaan pienempiä kantoja.

 

(Lähde: AMAP - Arktinen neuvosto)

 

 

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Kuvat

Fig 9.29 - illustrasjon_bloom_v2.png