Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

Mene tehtäviin
print

Poliitikot ovat eri mieltä

Luokka-aste 7.-10. luokka Aine Luonnontiede Oppimisen tavoite Luonto ja ympäristö Teema Resurssit Aihe Maa Ilmasto Tyyppi Teksti
politikerneeruenige.jpg

Keskustelua ilmastosta ei tapahdu vain tutkijoiden parissa. Ilmastokeskustelu on myös erittäin suuri kysymys poliittisessa keskustelussa – ja poliittiset puolueet ovat yhtä erimielisiä kuin tutkijat. Joidenkin mielestä jopa enemmän.


Rooman klubi


Useimmat ajoittavat ilmastokeskustelun alkamisen 1960-luvun lopulle. Roomassa muodostettiin vuonna 1968 kansainvälinen aivoriihi, jonka tavoitteena oli keskustella maailman tulevaisuudesta. Siihen liittyi sekä tutkijoita että poliitikkoja, ja vuonna 1972 ilmestyi kirja "Kasvun rajat", jota tällä hetkellä on myyty yli 12 miljoonaa kappaletta ja joka on käännetty 30 kielelle. Kirjassa analysoidaan, miten väestönkasvua, saastumista, tuotteiden ja ruoan tuottamista sekä luonnonvarojen käyttöä voidaan muuttaa. Kirjaa pidettiin erittäin provosoivana silloin, kun se ilmestyi, ja se oli mukana luomassa kiihkeää keskustelua – etenkin vuonna 1973 alkaneen öljykriisin yhteydessä, jolloin öljyntuottajamaat lopettivat öljyn toimituksen länteen tietyksi ajanjaksoksi.


Brundtland-raportti


Vuonna 1987 ilmestyi ”Yhteinen tulevaisuutemme” -raportti (”Vores fælles fremtid”), mutta sitä kutsuttiin Brundtland-raportiksi komission puheenjohtajan Gro Harlem Brundtlandin mukaan, joka oli Norjan pääministeri. Tässä kirjassa käsite ”kestävä kasvu” vahvistetaan ensimmäistä kertaa periaatteeksi. Raportti oli laajamittainen hanke, joka käsitti kokouksia monissa maissa. Myös tavallisia ihmisiä pyydettiin osallistumaan niihin.
Raportti löytää kuusi suurta haastetta, joka ihmiskunnalla on edessään:


•    väestömäärä ja henkilöresurssit
•    elintarviketurvallisuus
•    lajit ja ekosysteemit
•    energia
•    teollisuus
•    kaupunkiympäristö


Raportissa pyöritellään usein kysymystä siitä, mikä on syypää ongelmiin. Rivien välissä vastauksena on, että ahneus ja kilpajuoksu rahan perässä ovat syynä suurimpaan osaan maailman ei-kestävää kehitystä. Vastaus ilmaisee siten, että kasvumme on tehtävä kestäväksi. Juuri tämä lause on ollut aiheen keskipisteenä poliittisessa keskustelussa siitä lähtien. Mitä kestävä kasvu oikeastaan on?
Raportin mukana tuli itse asiassa useita suosituksia, mutta sen jälkeen on ollut vaikea saavuttaa yksimielisyyttä siitä, mikä on paras tapa tavoitteen saavuttamiseen.


COP-kokoukset


Kööpenhaminassa pidettiin joulukuussa 2009 kansainvälinen huippukokous. Poliitikkoja koko maailmasta oli koolla, ja maailman huomio oli lähes koko kuukauden ja jouluun asti suunnattuna Kööpenhaminaan. Pidettyä kokousta kutsuttiin nimellä COP 15. COP-kokoukset eli osapuolikokoukset (Conference Of the Parties) ovat Brundtland-raportin jatkokokouksia, joissa keskustellaan, miten voimme varmistaa kestävän kehityksen maailmassa tulevaisuudessa. COP 15 -kokouksen perimmäisenä tavoitteena oli tätä koskeva keskustelu, ja lähes koko maailma puhui siitä, että nyt oli viimeinen tilaisuus tehdä jotain ilmasto-ongelmille. Kööpenhaminassa odotettiin sovittavan siitä, miten paljon hiilidioksidia kukin maa säästäisi tulevaisuudessa – jotta voisimme välttää globaalin ilmaston lämpenemisen. Globaalin lämpenemisen valossa oli hieman koomista, että jo ensimmäisinä päivinä alkoi sataa lunta, ja valitettavasti kaikki päättyi niin, etteivät maat päässeet yksimielisyyteen.


Kaikki puhuvat – kukaan ei tee mitään


Ongelmana on nimittäin se, että on kallista tehdä jotain ilmasto-ongelmille Ja että tekeminen vie kauan. Jos maalla on taloudellisia ongelmia, on myös vaikea käyttää rahaa energian säästämiseen. Monille köyhille maille on tärkeää, että niilläkin on lupa saada autoja ja sähköä – niin kuin meillä on. Siksi monissa kokouksissa päästään vain pienin askelin eteenpäin. Tämä voi turhauttaa monia – minkä takia poliitikkojen ilmastokokousten yhteyteen järjestetään usein mielenosoituksia.

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Tehtävät

  • Monivalintatehtävä

  • Teematehtävät

    • 1Teematehtävät

       

      Lainaa kirja ”Kasvun rajat” kirjastosta. Mitä se käsittelee? Suomennos on vuodelta 1973 – mikä on muuttunut nykyaikaan verrattuna?

    • 2Teematehtävät

       

      Kööpenhaminan COP 15 -konferenssin jälkeen monet menettivät uskonsa siihen, että poliitikot voivat päästä yksimielisyyteen niiden ongelmien ratkaisemisesta, jotka meillä on ilmaston suhteen. Tämä on merkinnyt sitä, että on sen sijaan perustettu erilaisia kansalaisjärjestöjä, jotka etsivät uusia tapoja ilmastonmuutosten estämiseksi.


      Etsi netistä osoitteet www.350.org ja www.avaaz.org. Kuvaile, minkälaisia järjestöjä ne ovat ja miten ne toimivat. Keskustelkaa luokassa, voivatko tämän tyyppiset järjestöt vähentää hiilidioksidipäästöjä tulevaisuudessa vai luovatko ne ennemmin ongelmia kuin ratkaisevat niitä?

  • Ystäväluokat

    • 1Ystäväluokat

       

      Etsikää netistä kuvia joistakuista maailman suurimmista valtionjohtajista, kuten presidenteistä ja pääministereistä. Etsikää netistä heidän ilmastoa koskevia sitaattejaan. Tämän voi tehdä etsimällä esimerkiksi ”Barack Obama on Climate” tai käyttämällä jotakin muuta nimeä. Omankielisiä lainauksia voi saada etsimällä esimerkiksi: ”Angela Merkel ilmastosta” tai ” Alexander Stubb ilmastosta”.


      Tehkää kollaasi, jossa on henkilöiden kuvat ja mitä he ovat sanoneet. Lähettäkää kuvakollaasi ystävyysluokalle sekä käyttäkää sitä ja ystävyysluokkanne kollaasia keskusteluun siitä, miksi monesti sanat ja toiminta ovat kaukana toisistaan.