Miten pääsemme perille?

Autot, bussit, lentokoneet, junat ja laivat. Liikumme ympäri maailmaa tavalla, jota ei ole ennen nähty maapallon historiassa. Sekoitumme keskenämme sekä opimme uusia tapoja ja tarinoita matkustamalla toisiin maihin. Käymme kauppaa toistemme kanssa enemmän kuin koskaan ennen sekä syömme eksoottisia ruokia ja mausteita, joista kukaan Pohjoismaissa ei ollut kuullut vain 100 vuotta sitten.

Matkustaminen on elämää

Sanotaan, että maailma on kutistunut, ja vaikka se ei tietenkään ole totta, pitää joka tapauksessa paikkansa se, että nyt on mahdollista matkustaa maapallon kaukaisimpaan kolkkaan ja kuljettaa itsensä esimerkiksi Pohjois-Norjan Hammerfestistä Etelä-Tanskaan Gedeseriin ilman, että sitä pidetään mitenkään erityisenä. Sitä sanotaan päiväretkeksi.

Kuljetustarpeemme on noussut, ja mahdollisuutemme matkustaa ovat parantuneet. Rakennamme jatkuvasti useampia teitä, tunneleita ja lentokenttiä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain käyttämällä energiaa, ennen kaikkea bensiinin ja dieselin muodossa. Siksi kuljetuksemme on yksi niistä alueista, joka tuottavat eniten hiilidioksidia.

Bensiinin ja dieselin loistava ominaisuus on, että ne sisältävät suuria määriä energiaa viemättä paljon tilaa. Voimme ajaa 1 000 kilometriä tankillisella bensiiniä, ja on vaikeaa ellei mahdotonta tottua siihen, että auto on täytettävä polttoaineella vaikkapa 50 kilometrin välein, kuten ensimmäisille sähköautoille oli tehtävä. Samalla tankki voidaan täyttää bensiinillä ja dieselillä muutamassa minuutissa. Sähköauto saattaa joutua olemaan ladattavana kolme neljä tuntia, ennen kuin sillä voi taas ajaa.

Joukkoliikenne

Koska tarve voida kuljettaa sekä tuotteita että ihmisiä on niin suuri, tätä aluetta tutkitaan myös paljon.

Bussit, junat, kevytraideliikenne, metro ja raitiovaunut sekä muut joukkoliikenteen muodot ovat tapa välttää suuria hiilidioksidipäästöjä. Vaikka bussi tai juna saastuttaa enemmän kuin henkilöauto, on hiilidioksidin osuus henkilöä kohti paljon pienempi, sillä kulkuvälineen jakaa monta ihmistä. Yleisin tapa laskea saastuminen hiilidioksidisaastuminen hiilidioksidipäästöistä kilometriä ja henkilöä kohti on päästöjen pohjalta, ja se lasketaan yleensä käyttäen yksikköä kg CO₂ / henkilökm. Seuraavasta voit nähdä laskelman matkasta, joka tehdään Kiirunasta Ruotsista Aarhusiin Tanskaan junalla, autolla ja lentokoneella.

On siis hyvä syy käyttää joukkoliikennettä silloin, kun se on mahdollista, vaikka tietenkin on otettava huomioon se, että edellä kuvattu matka vie yli kaksi kertaa kauemmin junalla kuin lentokoneella. On myös totta, että joukkoliikenne toimii parhaiten siellä, missä asuu paljon ihmisiä, ja suurten kaupunkien välillä. Muissa paikoissa on löydettävä muita vaihtoehtoja.

Vaihtoehtoinen kuljetus

Bensiinin ja dieselin sijaan autoja voidaan kuljettaa sähköllä. Sähkömoottori ei päästä ilmaan hiilidioksidia, ja se on erittäin paljon tehokkaampi kuin bensiini- tai dieselmoottori. Se hyödyntää siis energiaa paremmin. Sähkömoottori hyödyntää 80 prosenttia energiasta, kun taas tavallinen bensiinimoottori hyödyntää siitä 35 prosenttia. Sähkömoottori on kuitenkin ladattava sähköllä, ja sähkön tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Siksi on erittäin hyödyllistä, jos sähköauton voi ladata silloin, kun on paljon aurinko- tai tuulienergiaa.

Useimmat sähköautot ovat valitettavasti myös kalliita, eivätkä ne voi ajaa pitkälle yhdellä latauksella. Siksi bensiinille ja öljylle tutkitaan myös vaihtoehtoja, jotka sisältävät yhtä paljon energiaa kuin ne – esimerkiksi bioetanolia, jota saadaan kasveista. Tanskan teknisen yliopiston tutkijat ovat myös useita kertoja tehneet maailmanennätyksen ajamalla pisimmälle yhdellä bensiinilitralla. Näin kävi viimeksi toukokuussa 2014, jolloin auto ajoi yli 500 km litralla.

Lisäksi tutkitaan näyttävämpiä ratkaisuja tulevaisuuden kuljetukseen. Esimerkiksi valtavaa ilma-alusta, joka voi korvata lentokoneet kuljetuksessa, rakennetaan Pelikaani-projektissa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Tai miljonääri Elon Muskin projekti, jonka nimi on Hyperloop. Ideana on, että on voitava matkustaa valonnopeudella – n. 1 300 km tunnissa pienissä sähkökäyttöisissä ja sylinterin muotoisissa vaunuissa, jotka virtaavat ilmapatjan päällä – hieman kuin ilmakiekkopöydällä. Tämä merkitsee sitä, että Los Angelesista voitaisiin matkustaa San Franciscoon puolessa tunnissa. Matka on 640 kilometriä.