Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

Mene tehtäviin
print

Onnettomuudet ja seuraukset

ulykker og konsekvenser.jpg

 

Kun on puhe ydinvoimasta, monet yhdistävät sen heti nimiin Three Mile Island, Tšernobyl ja Fukushima. Nämä kolme nimeä nimittäin liittyvät tiiviisti kolmeen suurimpaan onnettomuuteen, jotka ovat tapahtuneet ydinvoiman takia. Onneksi ydinvoimaonnettomuuksia tapahtuu erittäin harvoin, ja laitosten turvallisuutta yritetään koko ajan parantaa – mutta kun niin tapahtuu, sillä on erittäin suuret seuraukset.


Three Mile Island


Three Mile Islandin onnettomuus on Yhdysvaltain pahin ydinvoimaonnettomuus. Se tapahtui 28.3.1979 Harrisburgissa Pennsylvaniassa. Onnettomuudessa suli suurin osa reaktoriydintä, mutta onneksi voimalan seinä suojasi tehokkaasti säteilyltä, ja ympäristöön pääsi vain vähän radioaktiivisuutta. Onnettomuus alkoi virheestä jäähdytysveden virtauksessa. Virhe merkitsi sitä, että voimala pysähtyi automaattisesti – juuri onnettomuuksien välttämiseksi.


Voimalan työntekijät olivat kuitenkin epävarmoja siitä, miten hoitaa tilanne, ja he pysäyttivät jäähdytyksen kahdessa jaksossa, mikä merkitsi, että reaktiot alkoivat toimia hallitsemattomasti. Koska rakennus oli hyvin suojattu, päästö oli minimaalinen. Itse ydinvoimalan reaktori vaurioitui kuitenkin erittäin pahasti. Puhdistustyö vei lähes 12 vuotta, ja sen on arvioitu maksaneen yli miljardi dollaria. Onnettomuus oli yksi kouriintuntuvimpia todisteita siitä, että ydinvoimalat voivat olla vaarallisia. Siksi se myös antoi lisäpontta ydinvoiman vastustajille.


Tšernobyl


Se alkoi aivan tavallisena torstaiaamuna Ukrainassa, silloisessa Neuvostoliitossa. Se päättyi tulemalla päiväksi, jolloin tapahtui ehkä historian suurin ydinvoimalaonnettomuus. Kun kuuntelee radio-ohjelmia onnettomuuden ajalta, voi kuulla toimittajien raportoivan, että radioaktiivisuudessa oli rekisteröity suuri nousu mutta että kukaan ei tiedä, miksi. Neuvostoliitto yritti nimittäin pitkään salata, mitä oli tapahtunut. Onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986, jolloin Tšernobylin ydinvoimala Pohjois-Ukrainassa räjähti. Reaktori ei ollut niin kuin kaikki läntiset reaktorit, joita ympäröi reaktorin suojarakennus, ja räjähdys lähetti pilven radioaktiivista ainetta ilmakehään, josta se levisi moneen maahan. Saamelaiset Skandinavian pohjoisosissa kokivat päiviä ja viikkoja sen jälkeen radioaktiivisuuden huomattavaa kohoamista jäkälässä ja porolaumoissa, ja koko poronhoito oli uhattuna. Räjähdyksen jälkeen kuoli 28 ihmistä, ja monet saivat heti sen jälkeen säteilyvaurioita. Tšernobylia ympäröiviltä alueilta evakuoitiin 300 000 ihmistä vuosiksi eivätkä monet voineet koskaan palata. Useille tuli vuosien kuluttua onnettomuudesta sairauksia heidän saamastaan säteilystä. Joukko pohjoismaisia nuoria vieraili vuonna Tšernobylin lähellä olevalla alueella vuonna 1989 Next Stop Sovjet -yhteistyöprojektissa, jossa lähes 3 000 nuorta käytti hyväkseen sitä, että Neuvostoliiton silloinen presidentti Gorbatšov vähitellen avasi rajat. He matkustivat ympäri maata luodakseen yhteyksiä ja yhteistyötä yli rajojen. Voimalan ympärillä oli vielä kolme vuotta onnettomuuden jälkeen yhä 30 kilometrin vyöhyke, joka oli asumakelvoton, ja alueen työntekijät mittasivat joka päivä ihonsa ja vaatteittensa radioaktiivisuuden. Alueella rekisteröitiin erittäin suuri määrä epämuodostuneita lapsia, ja oli kiellettyä syödä viljelykasveja pelloilta.


On ollut vaikea löytää tarkkaa syytä Tšernobylin voimalan onnettomuudelle. Muta onnettomuus laajeni niin suureksi siksi, että reaktori ei ollut kapseloituna betoniin ja teräkseen.  Siksi mikään ei estänyt radioaktiivisen sisuksen säteilyä.  Mutta ylipäänsä näin paha onnettomuus johtui siitä, että henkilökunta oli tehnyt joitakin vaarallisia yrityksiä ja että itse reaktorin rakenne ei ollut tarpeeksi turvallinen.


Fukushima


Japani saa suuren osan sähköstä ydinvoimasta. Ydinvoimalat on usein sijoitettu strategisesti veden äärelle, sillä ne tarvitsevat suuria määriä vettä koko ajan, jotta ne voivat pitää prosessin hallinnassa.


Maaliskuun 11. päivänä 2011 maanjäristys ravisteli Japanin maaperää voimalla, joka oli 9 Richterin asteikolla. Vaikka Japani on tottunut maanjäristyksiin, se oli tällä kertaa niin voimakas, että katastrofista tuli vielä pahempi. Maanjäristys tuhosi nimittäin myös osan Fukushiman ydinvoimalasta, mistä alkoi onnettomien tapahtumien ketjureaktio ja useiden voimalan reaktoreiden sulaminen, joka lähetti radioaktiivista saastetta sekä ilmaan että veteen. Työ väestön evakuoimiseksi ja hallinnasta menetetyn voimalan pysäyttämiseksi vei useita kuukausia ja maksoi tuhansia ihmishenkiä.


Seuraukset


Hallitsematon ydinvoimala ei vain herätä kysymyksiä siitä seuraavasta säteilystä vaan se vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset kokevat ydinvoiman. Maaliskuun 11. päivän Fukushimasta tuli samantyyppinen symboli kuin syyskuun 11. päivästä vuonna 2001 New Yorkissa, kun terrori ravisteli Amerikkaa ja muuta läntistä maailmaa. Ydinvoimalat oli ennen maaliskuun 11. päivää 2011 nähty ilmaston lämpenemisen vastaisena välineenä. Onnettomuuden jälkeen monet maat päättivät sulkea ydinvoimalansa.

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Tehtävät

  • Monivalintatehtävä

  • Teematehtävät

    • 1Teematehtävät

       

      Maaliskuun 11. päivänä 2011 tapahtuneen Fukushiman onnettomuuden jälkeen monet maat päättivät sulkea atomivoimalansa. Valitse yksi tässä kuvatuista onnettomuuksista (Three Miles Island, Tšernobyl tai Fukushima) ja etsi lehtiartikkeleita, jotka kuvaavat sitä. Kuvaile onnettomuutta ja tutki, mitä reaktioita lehdissä on päiviä onnettomuuden jälkeen.

    • 2Teematehtävät

       

      Kirjoita aine, jossa tapahtuu ydinonnettomuus lähimmässä ydinvoimalassa. Tuuli puhaltaa radioaktiivisen jätteen talonne suuntaan. Mitä teette? Mitä tapahtuu?

  • Ystäväluokat

    • 1Ystäväluokat

       

      Tehkää kollaasi lehtileikkeistä, jotka koskevat tuntemianne ydinvoimaan liittyviä onnettomuuksia. Mitkä sanat toistuvat? Mitä kuvia käytetään? Lähettäkää kollaasi ystävyysluokallenne. Onko eroja siinä, miten onnettomuuksista puhutaan muissa Pohjoismaissa?