Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

Mene tehtäviin
print

Vastustajat ja puolustajat

Luokka-aste 7.-10. luokka Aine Luonnontiede Tyyppi Teksti Oppimisen tavoite Luonto ja ympäristö Teema Energiankäyttö Aihe Ydinvoima
Modstandere og tilhængere

 

Ydinvoima on yksi poliittisen areenan kuumimmista kiistakysymyksistä. Vastustajat ja puolustajat ovat järkkymättöminä puolillaan, ja molemmat väittävät olevansa oikeassa. Keskustelua on käyty vuosikausia, ja 1970- ja 1980-luvuilla ydinvoiman vastaisuus toimi lähtökohtana yhdelle Pohjoismaiden suurimmista protestiliikkeistä, joka ehkä oli voimakkainta Tanskassa.


Vastarinta – tanskalainen tarina


Tanskan atomivoimaa vastustava kampanja on Pohjoismaiden merkittävin. Se sai vauhtia ruotsalaisen Barsebäckin atomivoimalan avajaisista vuonna 1975. Barsebäck on Juutinrauman salmen toisella puolen ja vain 20 kilometrin päässä Kööpenhaminasta. Barsebäckin rakentamista ja yleensä ydinvoimaa vastaan perustettiin vuonna 1974 OOA-järjestö (jonka nimi merkitsi ydinvoimasta tiedottavaa järjestöä), josta tuli keskeinen kansainvälisessä ydinvoiman vastaisuudessa. Se toimi vuoteen 2000 asti, jolloin se lopetettiin sen saavutettua tavoitteensa, joka oli sulkea Barsebäckin ydinvoimala ja välttää ydinvoiman käyttöönotto Tanskassa.


Juuri OOA teki esimerkiksi logon "Atomivoimaako? Ei kiitos", joka sitten levisi kaikkialle maailmaan 40 kielellä.

undefined

 

OOA:n perustamista alettiin puuhata talvella 1973. Ydinvoimaa oli valmisteltu atomienergiakomissio RISØ:ssä ja sähköyhtiöiden voimalaosastoilla 1950-luvulta lähtien. Kun vuoden 1973 öljykriisi iski, sähkölaitokset esittelivät suunnitelmia siitä, miten ydinvoima tuotaisiin nopeasti Tanskaan ja kaikkiin Pohjoismaihin, sillä yhtäkkiä oli käynyt selväksi, miten riippuvaisia olimme tuodusta öljystä. Tänä ajankohtana julkisessa keskustelussa ei juurikaan kyseenalaistettu ydinvoimaa.


OOA astui ensimmäistä kertaa julkisuuteen lehdistötilaisuudessa Kööpenhaminassa 31. tammikuuta 1974 ja esitti vaatimuksen ydinvoimapäätöksen siirtämisestä 3 vuodella sillä perusteella, että ydinvoimaan liittyi paljon ongelma ja ettei energiapolitiikkaa ollut selvitetty. Ydinvoiman pikapäätöksen vastustus voitti nopeasti puolelleen väestöä, ja koko maahan perustettiin monia OOA-ryhmiä. Erityisen aktiivisia olivat ryhmät niillä alueilla, joihin haluttiin rakentaa ensimmäiset voimalat.


Samalla sähköyhtiöt tehostivat mainoskampanjoitaan ja painostivat yhä enemmän poliitikkoja, jotta nämä tekisivät päätöksen. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa kansan ydinvoiman vastaisuus Tanskassa kasvoi yhä suuremmaksi. Lokakuun 10. päivänä 1981 peräti 25 000 ihmistä osoitti mieltään Barsebäckin voimalaa vastaan Kööpenhaminan kaduilla.


Tšernobylin onnettomuus 5 vuotta myöhemmin antoi järjestölle lisää tuulta purjeisiin, ja kävi selväksi, että ydinvoiman vastaisuudesta oli tullut avainkysymys. Ehkä kansan vastarinta oli myös taustalla siinä, että Tanska onnistui 1990-luvulla rakentamaan teollisuuden tuuliturbiineista saatavan uusiutuvan energian ympärille, ja tällä hetkellä tuulivoimasta saatu sähkö kattaa yli 20 prosenttia sähkönkäytöstä.


Puolustajat


Sekä Ruotsissa että Suomessa kehitys ja lisääntynyt teollistuminen 1960-luvulla herättivät kysymyksen, mistä tulevaisuuden energia tulisi. Oli aivan selvää, että tarjonnasta syntyisi nopeasti ongelma, minkä takia hallitukset sekä Ruotsissa että Suomessa päättivät, että suuri osa energiatarjonnasta tulisi ydinvoimasta.


Ydinvoiman käytölle energialähteenä on monia hyviä syitä. Kun voimala on rakennettu, sillä tuotetaan suuria määriä sähköä helposti ja edullisesti. Polttoaineena käytettävä uraania on suhteellisen helppo saada, eikä sitä tarvitse käyttää paljoa, jotta tuotanto pysyy käynnissä.
Koko tuotantoa voidaan suunnitella keskitetysti, ja ydinvoima on hyvä täydennys vesivoimalle, joka on toinen suuri energialähde Ruotsissa ja Suomessa. Ydinvoimala huolehtii siitä, että sähköä on tasaisia määriä koko ajan, kun taas vesivoimaloiden tuotantoa voidaan helposti säätää ylös- ja alaspäin sen mukaan, miten paljon energiaa tarvitaan.


Myöhempinä vuosina huomio on myös ollut siinä, että ydinvoima päästää ilmaan olennaisesti vähemmän hiilidioksidia kuin perinteiset polttoainelähteet, kuten öljy, hiili ja kaasu. Tämä on tärkeää globaalin ilmaston lämpenemisen jarruttamiseksi.


Mielipidemittaukset Suomessa osoittavat myös, että useimmat ovat tyytyväisiä ydinvoimaloihin. Ne tarjoavat vakaita työpaikkoja ja varmistavat energian halvan saannin.


Useimmat puolustajat ovat sitä mieltä, ettei ydinvoimalle ole mitään kelvollisia vaihtoehtoja tulevaisuuden energiatarjonnan turvaamiseksi. Nyt tunnetut uusiutuvat energialähteet eivät voi tuottaa tarpeeksi energiaa, ja ne ovat liian riippuvaisia tuulesta ja säästä toimiakseen riittävästi. Lisäksi ydinvoimaan liittyvää teknologiaa on kehitetty paljon viime vuosina. Vaaralliselle uraani-235:lle on tullut vaihtoehtoja, kuten alkuaine torium, ja reaktoreita on uusittu turvallisemmiksi.


Keskustelu ei ole loppunut – mutta vain tulevaisuus näyttää, saammeko enemmän vai vähemmän ydinvoimaloita tulevaisuudessa.



 

 

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Tehtävät

  • Monivalintatehtävä

  • Teematehtävät

    • 1Teematehtävät

       

      Miksi keskustelu ydinvoimasta oli tärkeää 1970-luvun alussa? Selitä tilanne, joka johti olennaisiin muutoksiin Pohjoismaiden energiasektorilla. Mitä erilaisia strategioita maat valitsivat?

    • 2Teematehtävät

       

      Tee rintanappi, jonka logo viestii ”ei kiitos ydinvoimalle”, ja toinen, joka viestii ”kyllä kiitos ydinvoimalle”. Keksi omat sanat – tai tee kuva, joka havainnollistaa sanomaa. Asettakaa ne julisteeseen ja esitelkää ne toisillenne. Keskustelkaa siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä hyvän rintanapin luomisessa.

  • Ystäväluokat

    • 1Ystäväluokat

       

      Sopikaa ystävyysluokkanne kanssa, kumpi on ydinvoiman vastustaja ja kumpi puolustaja. Tehkää kumpikin oma kampanja ja esittäkää se toisillenne.