Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

Mene tehtäviin
print

Miten vähennämme muovia luonnossa

Luokka-aste 7.-10. luokka Aine Luonnontiede Oppimisen tavoite Luonto ja ympäristö Teema Resurssit Aihe Muovi Ekosysteemit Tyyppi Teksti
IMG_2957.JPG

Muovi on käyttökelpoista materiaalia monessa tilanteessa; se kestää ja on hygieenistä esim. ruoan säilytyksessä ja se on myös käytännöllistä. Muovin päätyessä roskana luontoon, on sillä isoja seuraamuksia ympäristölle, eläimille ja ihmisille.

Muovin ja muun roskan hajoaminen

Muovi on tehty kestäväksi, joten sillä kestää myös kauan hajota luonnossa. Ollessaan kontaktissa veden, lämmön ja auringon UV-säteiden kanssa, se hajoaa pienempiin osiin (tai molekyyleihin), mutta kestää aikansa, ennen kuin muovi on kadonnut kokonaan. Tätä prosessia kutsutaan hajoamiseksi.


Materiaalin ollessa biohajoavaa, pienet organismit syövät kaiken materiaalin ja siten se tulee käytetyksi ja kierrätetyksi. Tämä koskee esimerkiksi omenan karaa, mutta suurin osa muovista ei ole biohajoavaa.

 

Ennen kuin heität roskan luontoon, on hyvä miettiä kuinka kauan sen hajoaminen kestää. Oheisesta taulukosta voi nähdä, kuinka kauan suurin piirtein eri materiaaleilla ja raaka-aineilla kestää hajota merivedessä:

 

Materiaali

Hajoaminen meressä

Sanomalehti

6 viikkoa

Omenan siemenkota

2 kuukautta

Puuvillakäsineet

1-5 kuukautta

Villahanskat

1 vuosi

Vaneri

1-3 vuotta

Maalattu puu

13 vuotta

Tinapurkki

50 vuotta

Alumiinipurkki

80-200 vuotta

Muovipullo

Monta sataa vuotta

 

Kuinka vähennämme muovia luonnossa

Roskat meressä tulevat pääosin huonosti käsitellyistä jätevesistä ja niiden vuodoista, kuten viemäreistä. On kuitenkin vaikea sanoa tarkasti, mistä päästöistä ja jätteistä aiheutuvat suurimmat ongelmat. Jätteitä ja päästöjä vastaan on myös vaikeaa taistella.

 

Yksi ongelmista on varmasti meidän ihmisten suhtautuminen luonnon roskaamiseen. Me kaikki voimme miettiä tarkemmin mitä me kaadamme viemäriin, vessaan tai suoraan luontoon. Eurooppalainen tutkimus vuodelta 2008 osoitti, että suhtautuminen luonnon roskaamiseen vaihteli Pohjoismaissa: Yli 80 % tanskalaisista oli tutkimuksessa yhtä mieltä siitä, että luontoon ei saa missään tapauksessa heittää roskia, alhaisimmat luvut tutkimuksessa saatiin Suomesta ja Ruotsista, jossa vastaavaa mieltä oli vain n. 50 % kyselyyn vastanneista.

 

Yleisesti voidaan sanoa, että meidän ruoan ja tavaroiden kulutuksemme on sidottu roskaamisen määrään. Mitä enemmän kulutamme, sitä enemmän jätettä syntyy. Mikäli haluamme vähentää muovin kulutusta, on varmasti hyvä idea vähentää tavaroiden kulutusta ja yleisesti ruoan kulutusta – ja erityisesti vähentää pakkausmateriaalien käyttöä.

 

Hyvä ja kattava lainsäädäntö on tärkeä ase kamppailussa merten saastumista vastaan. Merivirrat ja tuulet aiheuttavat sen ongelman, että muovi joka heitetään jossain mereen, päätyy aivan muualle maapallolla ja siten ongelmat eivät ole vain kansallisia ongelmia. Lakien on oltava ylikansallisia. Tänä päivänä on olemassa useita eri lakeja merien saastumiseen liittyen. Ne ovat hyvin monimutkaisia ja kattavat alueet, maat ja kansainväliset alueet. Lainsäädännössä on edelleen ongelmia, kuten lainrikkojien estäminen.

 

Jätehuolto

Eri puolilla Pohjoismaita on erilaisia roskien lajittelun sääntöjä. Nämä säännöt auttavat meitä parhaiten luonnon puhtaana pitämisessä.

 

Paras tapa vähentää roskaa meressä on pitää huolta siitä, että jätteitä ei päädy luontoon. Tämän voi saavuttaa, kun me mm. huolehdimme arjessamme, miten roskia käsitellään: Karkkipaperit esimerksi pidetään taskussa, kunnes törmäämme roskakoriin. Kun poistumme luonnosta, pitää meidän huolehtia että otamme mukaamme kaiken sen, jota olemme tuoneet mukanamme, jotta roskia ei päätyisi tuulen mukana mereen. Muovipusseja pitää kierrättää ja samalla miettiä pakkauksia, joita käytämme. Voit myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi keräämään roskia luonnosta, monet järjestöt työskentelevät näin puhtaamman luonnon hyväksi.

 

 

Katso norjalainen elokuva Tromssan rantojen puhdistusprojektista Ren Kyst (norjaksi):

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Tehtävät

  • Monivalintatehtävä

  • Teematehtävät

    • 1Teematehtävät

      Tee tutkimus luokkalaistesi suhtautumisesta luonnon saastumiseen

      • Jaa luokka ryhmiin, joista jokainen tutkii seuraavia aihealueita: merten saastuminen, luonnon saastuminen, jätteiden lajittelu, kierrättäminen ja kestävä elämäntapa.
      • Laadi kysymykset, joihin vastataan skaalalla "samaa mieltä" - "täysin eri mieltä". Esim. Oletko sitä mieltä, että käytetyn purkan voi heittää maahan?
      • Kerätkää vastaukset ja tehkää luokan asenteista yhteenveto.
      • Keskustelkaa tuloksista yhdessä. Olivatko tulokset yllättäviä vai odotettuja?
    • 2Teematehtävät

      Etsi internetistä järjestöjä, jotka toimivat luonnonsuojelijoina ja luonnon saastumista ja roskaamista vastaan.

      • Tee yleiskatsaus siitä, miten organisaatiot työskentelevät kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
      • Minkälaisia lakeja ja säädöksiä ne pyrkivät saattamaan voimaan? Findes der nogle aftaler og/eller samarbejde mellem de nordiske lande?
      • Minkälaisia vinkkejä ja neuvoja organisaatiot antavat kestävämpään kehitykseen?
      • Esitelkää eri ympäristöjärjestöt luokallenne ja kertokaa lopuksi ne vinkit, joilla pystymme elämään kestävämpää elämää.
  • Ystäväluokat

    • 1Ystäväluokat

      Seuratkaa hajoamisprosessia ja jakakaa se ystäväluokkanne kanssa.

      • Asettakaa hedelmä ja muoviesine läpinäkyvään laatikkoon.
      • Seuratkaa hajoamisprosessia päivästä toiseen ja ottakaa kuvia tallentaaksenne kehityksen.
      • Kuvailkaa prosessia. Onko hedelmän ja muovin hajoamisella jotain eroa keskenään?
      • Jakakaa prosessin kuvaus ja otetut kuvat ystäväluokkanne kanssa. Saitteko te keskenään eriävät tulokset?