Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Tietokirjallisuus
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Oppimistavoite

{{learningObjectiv.description}}

Tehtävä on nyt palautettu

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentti

Tehtävät

{{assignment.Comment}}

SKAM (opettajan opas)

Luokka-aste: 7.-10. luokka Aine: Suomi Teema: SKAM Tyyppi: Opettajan ohje

Tavoite (opettajalle):

Norjalainen nuortensarja SKAM on lahja naapurikielten opetukselle kaikkialla Pohjoismaissa. SKAM on tehnyt norjan kielen suosituksi nuorten keskuudessa ja se on samalla vahvistanut sen asemaa osa pohjoismaista kieli- ja kulttuuriyhteisöä. SKAM ottaa käsittelyyn aitoja ongelmia, joihin pohjoismaiset nuoret voivat samaistua. 

 

Nimi SKAM viittaa häpeään, jota moni nuori tuntee kun he eivät omasta mielestään elä sellaista täydellistä elämää jota heidän pitäisi omasta mielestään elää. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Julie Andem on luonut sarjan, jonka avulla nuoret voivat samaistua hahmoihin, jotka eivät ole täydellisiä ja jotka voivat auttaa nuoria uskaltamaan olla oma itsensä ja seisoa omien mielipiteidensä takana. SKAM näytettiin norjassa NRK-kanavalla vuosina 2015-2017. Kohderyhmä oli alun perin 16-vuotiaat tytöt, mutta sarjalla on paljon laajempi katsojakunta kaikkialla Pohjolassa.

 

Mennesker trenger mennesker” (ihminen tarvitsee ihmistä) on yksi tunnettu lausahdus SKAM-sarjasta, joka hienosti kuvastaa sarjan keskeisen sanoman, että kaikkien kuuluu olla osa jotain yhteisöä. SKAM-sarjan nuoret saavat voimaa ystävistään ja he tukevat toisiaan olemaan omia itsejään. “Kvart et menneske er en øy” (jokainen ihminen on saari) on toinen keskeinen lausahdus, joka kertoo, että me ihmiset olemme kuin saaria, jotka kommunikoivat vain puheen avulla. Meidän pitää puhua ongelmistamme. Sen opimme SKAM-sarjan hahmoilta.

 

 

Kurssin rakentuminen

Kurssin aikana nähdään valittuja katkelmia sarjan kaikista neljästä kaudesta, jotka keskittyvät joihinkin keskeisiin ongelmakohtiin. Jokaisella kaudella on päähenkilö, joista jokainen omalla tavallaan etsivät itseään. Ensimmäisellä kaudella Eva kamppailee tullakseen enemmän itsenäiseksi yksilöksi omine mielipiteineen. Toisella kaudella Noora on itsetietoinen, moderni feministi korkeine ideaaleineen, joka kamppailee uskaltaakseen näyttää omia tunteitaan. Kaudella kolme, Isak taistelee tunnustaakseen homoseksuaalisuutensa. Neljännellä kaudella Sana kamppailee yhdistäessään islaminuskon ja elämän nuorena norjalaisena naisena.

 

Jokainen osio rakentuu neljästä osasta:

  • Tavoite: Täältä löydät yksinkertaisia oppilaille tarkoitettuja oppimistavoitteita, josta nopeasti käy ilmi, mitä oppilaat voivat osion aikana oppia.
  • Ennen: Tässä on aktiviteettejä, jotka valmistavat oppilaita ymmärtämään tekstiä paremmin, ennen kuin he lukevat sen.
  • Syventäminen: Tässä on oppilastehtäviä, jotka on suunnattu suoraan tekstin sisältöön tai muotoon (filmikatkelmat, kirjoitetut tekstit tai kuvat).
  • Jälkeen: Tässä ovat tehtävät, jotka suhteuttavat tekstin muihin teksteihin, maailmaan tai nuorten omaan elämään.

 

Oppilaat voivat tehdä tehtäviä valinnaisessa järjestyksessä, eikä koko sarjaa ole pakko katsoa ennen tehtävien tekemistä.

 

 

Naapurikielten opettaminen

Kaikissa katkelmissa on norjalaiset tekstitykset. Norjalainen teksti valitaan soittimessa:

 

undefined

 

 

Kaikki SKAM-sarjan dialogit voi lukea NRK:n kotisivuilta ja useat katkelmat löytyvät täältä SKAM-tehtävistä. Kirjoitettua kieltä on usein helpompi ymmärtää kuin elävämpää puhuttua kieltä. Dialogien tekstit ovat hyvä tuki naapurikielten ymmärtämiselle, sillä se antaa oppilaille mahdollisuuden syventää osaamistaan naapurikielessä ja se antaa syvemmän ymmärtämyksen oman äidinkielen rakenteista. Tehtävissä on myös mukana otteita dialogista tekstinä ja kuvia henkilöhahmojen viestinnästä Messengerissä, joka on hankittu SKAM-sarjan blogista NRK:n kotisivuilta. Valitse tekstikatkelmia ja anna oppilaiden olla etsiviä, jotka tutkivat eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia lauserakenteessa (syntax), sanoissa (lexis) ja kirjoittaminen (ortografia).

 

undefined

 

 

SKAM-sarjan kielestä 

Norjassa sanat muodostetaan sen mukaan miltä ne alun perin kuulostavat, eikä niiden etymologian mukaan – siis sen mukaan mistä sana alun perin on kotoisin. Kugle (pallo) tulee samasta saksan sanasta kugel, ja sen vuoksi tanskaksi se kirjoitetaan g-kirjaimella 'g' i kugle, vaikka g-kirjainta ei voi kuulla. Norjalaiset kirjoittavat saman sanan kule, jolta se sana kuulostaa. Siinä missä tanskalaisilla on monta lainasanaa englannista, on norjalaisilla kaikelle oma käännös. Sana ‘at streame’(suom. suoratoisto) on tanskaa ja norjaksi se on on ‘å strømme’ (suom. virrata). Norjalla, kuten ruotsillakin, on kovia konsonantteja monessa paikassa, kun taas vastaavasti tanskassa ne ovat pehmeitä. Tämän voi huomata esimerkiksi sanassa kakku kake/kaka (norja/ruotsi), norjassa ja ruotsissa sanassa kakku on kova k-kirjain mutta tanskaksi se kirjoitetaan kage – siis pehmeällä g-konsonantilla. Tanskassa kovia tuplakonsonantteja on sanan keskellä, kun taas norjassa ja ruotsissa on usein tuplakonsonantteja sanojen lopussa, kuten sanassa takk.

 

SKAM-sarjan  hahmot  puhuvat  monikulttuurista  nuorisoslangia,  joka  yhdistää  norjaa,  englantia  ja  arabiaa.  Englantilaiset  sanonnat  on  usein  sekoitettu  norjan  sekaan,  kuten  esim.  Noora  sanoessa  Williamille,  että  hän  «tarvitsee  oman  spacen»  ja  The  Penetrators  –poikia  kutsutaan  sanalla  føkkboy.  Kuten  Ruotsissa  ja  Tanskassa,  ottavat  norjalaiset  englantilaiset  sana  omikseen  ja  taivuttavat  niitä  omien  kielioppisääntöjen  mukaisesti.  Esimerkiksi  sanonta  «to  hook  up»  muovautuu  muotoon  «å  hooke»,  kun  hahmot  ovat  olleet  intiimissä  kanssakäymisessä  toistensa  kanssa,  ilman  että  mitään  seksuaalista  on  välttämättä  tapahtunut. 

 

Vaikka  sarjan  tapahtumat  sijoittuvat  Hartvig  Nissenin  kouluun,  jota  Oslon  ylemmän  keskiluokan  lapset  käyvät,  on  heidän  puheeseen  tullut  vaikutteita  lähiöiden  katukielestä,  jota  maahanmuuttajat  puhuvat.  SKAM-sarjan  nuorten  kieltä  on  kutsuttu  «kebabnorjaksi».  Se  on  niin  sanottu  multietnolekti,  joka  kehittyy  monikielisen  väestön  keskuudessa.  Se  on  norjalainen  murre,  mutta  siinä  on  osia  ulkomaisista  kielistä,  kuten  arabia,  pandzabi  ja  urdu.  Multietnolektia  käyttävät  kaikki  jotka  sitä  haluavat  puhua  –myös  etnisesti  norjalaisen  taustan  omaavat  nuoret.  Vastaavia  termejä  löytyy  naapurimaista,  joissa  ne  eivät  ole  kovinkaan  poliittisesti  korrekteja,  kuten  «perkerdansk»  ja  «blattesvenska».  Jälkimmäisestä  sanasta  on  käytetty  termiä  Rinkebynruotsi.  Sarjassa  sekä  maahanmuuttajien  lapset,  että  etnisesti  norjalaiset  käyttävät  esim.  arabialaista  sanontaa  lø,  joka  tarkoittaa  «tyhmää». 

 

 

Kirjaudu sisään lukemaan lisää

Kustantaja: Norden i Skolen

Opetuskonsultti : Trine Ferdinand og Dorte Haraldsted