Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Suomen kielestä

Luokka-aste: 4.-6. luokka 7.-10. luokka Aine: Suomi Teema: Pohjoismaiset kielet Oppimisen tavoite: Pohjoismaisten kielten tuntemus Aihe: Tanska Tyyppi: Teksti

Kieli: Suomi

Kieltä puhuu: noin. 5,5 miljoonaa

Vientisanoja: sauna, sisu, rapakalja, rapakivi

Näin tervehdit suomeksi: Hei, Hyvää päivää

 

 

Suomea puhutaan pääasiassa Suomessa ja se on noin 4,9 miljoonan hengen äidinkieli (90 %). Suomessa on kaksi virallista kieltä; suomi ja ruotsi (ruotsi on noin 300.000 suomalaisen äidinkieli - 5,3 %). Suomi on virallinen vähemmistökieli Ruotsissa, jossa on noin. 700.000 suomalaiset juuret omaavaa ihmistä. Puolet heistä puhuu suomea. Suomalaisia vähemmistöjä on myös Norjassa, Venäjällä ja Virossa.

 

Suomi kuuluu uralilaisen kielikunnan kieliin. Kieli on läheistä sukua viron ja saamen kielille mutta se ei ole sukua muiden pohjoismaisten kielten kanssa. Suomen kirjakieli kehittyi suhteellisen myöhään. Vasta uskonpuhdistuksen jälkeen julkaistiin ensimmäisiä painettuja tekstejä - suurimmaksi osaksi uskonnollisia tekstejä, lakeja ja määräyksiä. Poliittisen ja filosofiset kehitykset 1800-luvulla loivat uusia kehitysmahdollisuuksia kielten kehitykselle. Vuoden 1863 kieliasetuksella annettiin 20 vuotta aikaa suomelle tulla virallisesti ruotsiin rinnastetuksi kieleksi.

 

 

Suomen kieliopin erikoisuudet

Suomen kielioppi eroaa merkittävästi muista pohjoismaisista kielistä. Suomalaisissa sanoissa ei ole sukupuolta, eikä määräisiä tai epämääräisiä muotoja. Esimerkiksi sanalla "hän" tarkoitetaan sekä miestä että naista.

Suomi ns. agglutinoiva kieli - siis kieli jossa sanan merkitys muuttuu kun sen perusosaan lisätään osia. Verbejä taivutetaan persoonamuodossa, aikamuodossa ja tapaluokissa. Sanajärjestys on melko vapaa verrattuna moneen muuhun kieleen.

 

 

Kirjoittaminen ja ääntäminen

Aakkosissa on 29 kirjainta:

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

 

Kirjaimia b, c, f, q, w, x, z, ja å ei käytetä suomalaisissa sanoissa. X-kirjaimen äänne kirjoitetaan yleensä ks-kirjaimin. X-kirjainta käytetään vain ruotsinkielisissä nimissä tai muista kielistä lainatuissa sanoissa.
Kirjoitettaessa ja puhuttaessa edustaa yksi kirjain yleensä yhtä äännettä. Pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ei esiinny mutta pitkä a-äänne kirjoitetaan "aa". Konsonantit ilmentyvät yksinkertaisina, esimerkiksi yksittäinen "k" tai tupla "kk". Sanassa paino on aina ensimmäisellä tavulla.

 

 

Sanasto

Suomen sanasto kasvaa uusien ja lainattujen sanojen avulla. Muista kielistä otetut lainasanat (aiemmin Baltiasta, Ruotsista ja Venäjältä, nykyisin myös Englannista) ovat saaneet suomalaisen kieliasun (esim. lasi, posti, lukkari). Ruotsin kanssa jaetun yhteisen historian siivittämänä suomeen on tullut paljon lainasanoja Ruotsista, n. 4000 kpl. Suomalaiset lainasanat Ruotsissa ovat harvinaisempia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kuten poika - en pojke, kenkä - en känga.

Suomessa on monta uudissanaa, joissa on suomalainen sanavartalo. Sen sijaan, että käyttäisimme sanaa bibliotek, meillä on kirjasto, jossa on sanavartalona kirja. Puhelin tulee sanasta puhua. Matkapuhelin-nimitys keksittiin kun kannettavat puhelimet yleistyivät. Kännykkä, johdettuna sanasta käsi eli känny, on tosin yleisempi sana kyseiselle laitteelle.

 

Esimerkkejä agglutinoivasta kielestä:

 

Juoksentelisinkohan?

 

Tunnettu esimerkki, jossa kahden sanan yhdistelmällä on 9 eri merkitystä:

 

1. Kuusi palaa. = Joulukuusen ollessa tulessa.
2. Kuusi palaa. = Joulukuusen tullessa takaisin.
3. Kuusi palaa. = Numero kuusi palaa liekeissä.
4. Kuusi palaa. = Numero kuusi palaa takaisin, kuten jalkapallossa pelaajan numero 6 palatessa kentälle.
5. Kuusi palaa. = Kuusi jotain asiaa on tulessa, kuten esim. kuusi asuntoa kymmenestä on tulessa jollain alueella.
6. Kuusi palaa. = Kuusi miestä/naista palaa takaisin.
7. Kuusi palaa. = Sinun kuu palaa.
8. Kuusi palaa. = Sinun kuu palaa takaisin.
9. Kuusi palaa. = Kuusi palaa (esim. kuusi sokeripalaa).

 

Sana ilman konsonantteja:
Hääyöaie

 

Pitkät yhdyssanat ovat yleisiä. Ne voivat myös sekoittaa jos ne tulkitsee väärin:
Aamupalaverihuone-sanasta voi tulkita kahta eri tarkoitusta:

Aamu-Palaveri-huone
Aamupala-veri-huone

 

Lausumisharjoitus:

Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet?

Kuvat

finland.jpg (1)