Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Tanskan kielestä

Luokka-aste: 4.-6. luokka 7.-10. luokka Aine: Suomi Oppimisen tavoite: Pohjoismaisten kielten tuntemus Aihe: Tanska Tyyppi: Teksti Teema: Pohjoismaiset kielet

Kieli: Tanska
Puhujien määrä: noin 6 miljoonaa
Vientisanoja: Bil ja Jante
Tervehtiminen: Hej ja Goddag
Vaikein sanoa: Rødgrød med fløde

 

 

Tanskaa ensimmäisenä ja toisena kielenä

Tanskan kieli kuuluu germaanisiin kieliin ja sitä puhutaan Tanskassa sekä Tanskan itsehallintoalueilla Färsaarilla ja Grönlannissa, minkä lisäksi tanskalla on merkittävä asema toisena kielenä Islannissa. Islannissa, Färsaarilla ja Grönlannissa kaikkien koululaisten on opiskeltava tanskaa vieraana kielenä. Erityisesti Färsaarilla tanskan asema on vahva ja moni färsaarelaisnuori lukee jopa mieluummin kirjoja tanskaksi kuin omalla äidinkielellään fäärillä.


Myös Saksan Schleswig-Holsteinissä, Eteläslesvigissä, puhutaan tanskaa, joka on alueella virallinen vähemmistökieli. Noin 50 000 ihmistä puhuu alueella tanskaa äidinkielenään.

 

 

Tanskan ääntäminen

Tanska on pohjoismaista kielistä se kieli, jonka kanssa muilla pohjoismaisilla on eniten ongelmia. Pääsyy tähän on tanskan ääntäminen. Tanskan kielen lukeminen aiheuttaa harvoin ongelmia, mutta puhekielen ymmärtäminen on aivan eri asia.


Yksi syy on, että ero tanskan kirja- ja puhekielen välillä on niin suuri. Vaikka tanska kirjoitetussa muodossa muistuttaa suuresti ruotsia, sen ääntäminen poikkeaa ruotsin ääntämisestä monin tavoin. Ehkä suurimmat erot tulevat esiin klusiileissa /b/, /d/ ja /ɡ/, jotka lausutaan joskus klusiileina ja joskus spirantteina ja jotka joskus tippuvat puheessa kokonaan pois.


Tanskassa ruotsin ja norjan sävelaksenttia vastaa "stöten". Se on saksan knacklautia ja suomen glottaaliklusiilia vastaava "tauko", joka syntyy kurkunpäässä äänihuulten sulkeutuessa nopeasti. "Stöten" tulee sanoihin, jotka alkujaan (900-luvulla) olivat yksitavuisia.


Päätteet ja painotus jätetään joskus tanskassa ääntämättä kokonaan, minkä vuoksi on välillä vaikea erottaa sitä, milloin sana alkaa ja päättyy. Kuuntele esimerkiksi adoptere ja kage klikkaamalla sanaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kolmevuotiaat tanskalaiset osaavat huomattavasti vähemmän sanoja kuin samanikäiset lapset esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tanskalaislapsille on myös naapureitaan vaikeampaa oppia puhumaan ja kirjottamaan omaa äidinkieltään.

 

 

Se film om dansk

 

 

Tanskassa on paljon lainasanoja

Lainasanat englannista valtaavat alaa kaikissa pohjoismaisissa kielissä. Tanskan kielessä englannin lainasanat myös yleensä pysyvät alkuperäisessä muodossaan, mukaan lukien taivutuspäätteet ja tavutus. Computer, weekends, speaker ja teenager ovat esimerkkejä sanoista, joita voidaan käyttää tanskan kielessä, mutta jotka ovat norjassa ja ruotsissa korvautuneet pohjoismaisemmilla varianteilla. Historiallisestikin tanskaan on sisältynyt paljon lainasanoja. Sanojen kuten bange, borger, angst ja alene alkuperä on esimerkiksi 1600-luvun saksan kielestä.

 

 

Laskeminen tanskaksi

Tanskan numerojärjestelmä eroaa mm. suomen ja ruotsin lukujärjestelmistä. Ensiksikin 20:n jälkeen ykkösluvut lasketaan ennen kymmenlukuja, eli esimerkiksi 21 on en-og-tyve (yksi-ja-kaksikymmentä). Toisekseen 49:ään asti kantalukuna toimii 10 kun taas 50:stä 99:ään kantalukuna on 20. Tanskalaiselle 50 ei siis ole 5 × 10 vaan 2½ × 20.


Muiden pohjoismaalaisten on vaikea pysyä perässä tanskalaisten laskiessa. Kyse on kuitenkin vain viidestä sanasta - halvtreds, tres, halvfjerds, firs ja halvfems. Kyseiset sanat voivat vaikuttaa käsittämättömiltä, mutta niille on looginen selitys. Tanska rakentuu nimittäin kantaluvulle 20 ja tiu on tanskaksi snes yksikössä ja snese monikossa. Kun tanskalaiset sanovat tres, on se siis yhtä kuin tre snese eli kolme kertaa kaksikymmentä, kun taas firs on yhtä kuin fire snese. Halvtreds on siis tre snese miinus yksi puolikas snese. Löydätkö logiikan? Jos et, voit opetella kyseiset numerot ulkoa:


20: tyve
30: tredive
40: fyrre
50: halvtreds
60: tres
70: halvfjerds
80: firs
90: halvfems
100: hundrede

 

 

Miten tanskaa voi ymmärtää?

Merkittävä tanskan ymmärtämistä vaikeuttava tekijä on, että puhekielessä yleensä vain painotetut sanat lausutaan selkeästi. Painottomat tavut ovat vaikeita hahmottaa ruotsia tai norjaa puhuvalle. Pitkästä a:sta tulee tanskassa lähes kuin ä ja u lausutaan ennemminkin kuin o. Kuuntele esimerkiksi saga tanskaksi ja städa ruotsiksi klikkaamalla sanoja. Jos sana alkaa tanskassa kirjaimella g tai k, lausutaan ne myös aina kuin g ja k (tässä tanska eroaa ruotsista). Vertaa kæreste  tanskaksi ja  käresta ruotsiksi klikkaamalla sanoja. Yhdistelmäkonsonantit kuten sk-, skj, ja stj- lausutaan aina jokainen kirjain erikseen. Ei siis kuten ruotsin sje-äänne. Kuuntele esimerkiksi sjæl ja själ 

 

 

Vertaa kieliä

Alla oleva teksti on käännetty kaikille pohjoismaisille kielille. Voit etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia klikkaamalla eri kielisivuja. Alla tanskankielinen versio:

Svenskere, nordmænd og danskere forstår hinanden rimelig godt. De har større problemer med islandsk, selvom islandsk ligner det skandinaviske sprog som taltes for tusind år siden. Nærmest beslægtet med islandsk er færøsk, men sprogene er ikke så ens at en islænding forstår en færing uden problemer.


Finsk minder mest om estisk, men det har også ligheder med de samiske sprog. I både finsk og samisk kan for eksempel danne lange ord ved at tilføje bøjningsendelser til stammen af ordet. Men når det gælder lange ord er grønlandsk i en klasse for sig. Hvor andre sprog behøver en hel sætning rækker det til tider med et enkelt grønlandsk ord.


Tekstissä on monta b:tä, d:tä ja g:tä samoissa kohdissa kun norjassa ja ruotsissa käytetään p:tä, t:tä ja k:ta. Usein sanotaan, että tanskassa suositaan pehmeitä konsonantteja, kun taas ruotsissa ja norjassa suositaan kovia konsonantteja. Erot huomaa myös ääntämisessä. Gælder kirjoitetaan g:llä kuten ruotsissa kun taas norjassa käytetään yhdistelmää gj-. Mutta toisin kuin norjassa ja ruotsissa, tanskassa sana lausutaan g-äänteellä (j:n sijaan). Sanan alussa g lausutaan tanskassa aina kovana.
Monikkomuoto sanasta problem on tanskassa problemer, aivan kuten norjassakin. Ruotsissa monikon pääte puuttuu huomattavasti useammin kuin norjassa tai tanskassa.


Tanskaksi sanotaan useimmiten hinanden (vaikka myös muotoa hverandre käytetään joskus), ruotsiksi varandra ja norjaksi hverandre. Vanhemmassa skandinaaviskassa sanojen hinanden ja hverandre välillä oli ero: Jos oli kyse kahdesta henkilöstä, sanottiin hinanden. Isommasta joukosta taas käytettiin muotoa hverandre. Hverandre oli siis monikkomuoto, joka jäi elämään ruotsissa ja norjassa. Tanskassa taas käyttöön jäi hinanden.

 

Pohjoismainen Kulttuuripiste on julkaissut pienen vihkon tanskan kielestä. Voit lukea sen täältä.

Kuvat

dk.png