Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Skandinaaviset kielet - ulkoapäin

Ryhmä ulkomaalaisia opiskelijoita on kokoontunut luokkahuoneeseen. He tulevat kaikista maailman kolkista - Japanista, Brasiliasta, Turkista, Saksasta, Yhdysvalloista, Etelä-Afrikasta, Tšekistä… ja heitä yhdistää yksi asia. He haluavat oppia lisää Skandinaviasta ja skandinaavisista kielistä.


Skandinaavisen kielen opiskeluun on monta syytä. Useat opiskelijat ovat täällä siksi, että heillä on skandinaavinen poika- tai tyttöystävä. Toiset ovat tulleet työn tai opiskelun vuoksi.

 

-          Opiskelen rauhan- ja konfliktintutkimusta, sanoo John Yhdysvalloista. Skandinavialla on hyvä maine minun alallani.

 

Roshni Intiasta on täällä työn takia.

 

-          Työskentelen IT-yrityksessä konsulttina. Nyt minulla on kolmen vuoden sopimus Skandinaviassa ja aion matkustaa Oslon, Kööpenhaminan ja Tukholman välillä. Sen vuoksi on hyvä osata vähän kieltä.

 

 Muiden ryhmässä olevien mielestä Skandinavia on yksinkertaisesti eksoottinen ja jännittävä matkustuskohde.

 

-          Lukion jälkeen halusin lukea jotakin ainutlaatuista, jotain mitä kukaan luokkakavereistani ei valitsisi, kertoo Elisabeth Italiasta. Opinnoiksi valikoitui skandinavistiikka. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja kulttuureista. Skandinavia on jännittävä, mutta kuitenkin lähellä.

 

 undefined

 

Onko skandinaavisen kielen opiskelu vaikeaa? 


-          Ei se ole helpompaa tai vaikeampaa kuin muutkaan kielet, sanoo turkkilainen Gizem. Muutamat asiat tosin aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi sanajärjestys on omanlaisensa. Verrattuna englantiin - jossa on aina suora sanajärjestys- on skandinaavisilla kielillä käänteinen sanajärjestys, jos lauseen aloittaa jokin muu kuin subjekti. Voi sanoa "Jag lär mig språk på fritiden" eli "Opiskelen kieliä vapaa-ajalla", mutta "På fritiden lär jag mig språk" eli "Vapaa-ajalla opiskelen kieliä", verbi ennen subjektia.

 

Monimutkaisemmissa lauseissa on vielä vaikeampaa, esimerkiksi adverbien kanske (ehkä), ibland (joskus) ja inte (ei) käytön suhteen.

 

-          Miksi on oikein sanoa "Jag känner henne inte" eli "En tunne häntä", mutta väärin sanoa "Jag tycker om henne inte" eli "En pidä hänestä". Ja onko lauseilla "Jag känner henne inte" ja "Jag känner inte henne" eroa? On vaikeaa saada kaikki sanat oikeille paikoilleen.

 

Ero on iso verrattuna esimerkiksi japaniin ja turkkiin.

 

-          Japanissa verbi tulee viimeisenä, sanoo Ayaka, ja Gizem on samaa mieltä.

 

-          Sama on turkissa.  

 

Yhdysvaltalaisen Johnin mielestä monikon päätteet ovat vaikeita.

 

-          Teillä on niin monta eri päätettä monikon ilmaisemiseen, kuten -er, -or, -ar, -r ja -n. Joissakin sanoissa päätettä ei edes ole. En ymmärrä, miksei voi tehdä niin kuin englannissa ja laittaa jokaisen substantiivin perään s-kirjain.

 

-          Kiinan kielessä tämä on vielä yksinkertaisempaa, sanoo Yi. Ei ollenkaan monikon päätteitä!

 

-          Ei japanissakaan, sanoo Ayaka.

 

undefined

 

 Skandinaaviset kielet ovat hyvin samankaltaisia. Minkälaisia eroja nähdään ruotsissa, norjassa ja tanskassa?


-          Ruotsinkielinen teksti on helpointa tunnistaa. Koko teksti on täynnä pisteitä, kaikkien ö- ja ä-kirjainten ansiosta. Norjassa ja tanskassa pisteitä ei ole ollenkaan. Ruotsinkielisessä tekstissä on myös enemmän a-kirjaimia, esimerkiksi substantiivien monikkopäätteissä kuten bilar (autot), pojkar (pojat) ja fiskar (kalat).

 

Norjaa ja tanskaa on vaikeampi erottaa toisistaan, mutta eron huomaa yleensä konsonantteja katsomalla.

 

-          Tanskassa käytetään enemmän pehmeitä konsonantteja, kuten b, d ja g - kun taas norjassa konsonantit ovat yleensä kovia, kuten p, t ja k.

 

Vertaa esimerkiksi tanskan sanaa 'blød' norjan vastaavaan 'bløt' ja tanskan 'sag' norjan vastaavaan 'sak'.

 

Opiskelijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että opiskelu on vaivan arvoista.

 

-          On mahtavaa opiskella skandinaavisia kieliä, he sanovat. Kotona ei kukaan osaa mitään norjasta, tanskasta ja ruotsista. Saamme pätevyyden, joka on ainutlaatuista. 

 

Kirjailija: Fredrik Harstad

Julkaistu vuonna:: 2012

Kuvittaja/Kuva: Norden i Skolen