Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Fäärin kielestä

Kieli: Fääri
Puhujien lukumäärä: noin 75 000
Vientisana: grindvalas (pallopäävalas)
Näin tervehdit: Hey og góðan dag
Kielivoimistelua: Eitt heitt, nýbakað byggbreyð

 

 

Nuori kirjakieli

Fäärin kirjakielen kehityksessä tapahtui paljon 1700-luvun lopulla. Fääriksi kirjoitettiin paljon ja kielestä tehtiin suhteellisen laaja sanakirja, johon sisällytettiin sanojen tanskan- ja latinankieliset vastineet. Tämän lisäksi suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle siirtyneitä kansanlauluja ja -tarinoita kirjoitettiin muistiin. Virallista fäärin kirjakieltä ei siihen aikaan vielä ollut olemassa, joten oikeinkirjoitus vaihteli kirjoittajasta riippuen ja perustui pääasiassa puhutun kielen äänteisiin. Kirjakieltäkin kyllä yritettiin luoda, mutta se onnistui vasta vuonna 1846, kun V.U. Hammershaimbin kielihistoriaan pohjautuva versio oikeinkirjoituksesta vakiintui nykyfäärin kirjakieleksi. Fäärin kirjakielen leviäminen vei vuosia pääasiassa siksi, että kieltä käytettiin pääasiassa vain puhutussa muodossa, maassa ei ollut kunnollisia kouluja ja kaikki viestintä ja kulttuurin välittäminen fäärin kielellä tapahtui suullisesti. Viranomaisten ja vieraiden kanssa viestintä oli hieman erilaista, sillä asiointikielenä oli tanska. Tämän vuoksi tanskan kieli olikin Färsaarten virallinen kieli 1900-luvun puoliväliin saakka sekä koulussa että muissa julkisissa yhteyksissä. Fääristä tuli koulukieli ja hallinnon pääkieli vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Fääri on pohjoismainen kieli. Se muistuttaa kirjoitetussa muodossaan paljon islantia, mutta sanastossa on eroavaisuuksia, jotka puolestaan muistuttavat muita skandinaavisia kieliä. Fäärin kielen ääntämyksessä on tiettyjä ainutlaatuisia piirteitä. Siihen on esimerkiksi ajan saatossa kehittynyt sellaisia diftongeja, joita sen naapurikielissä ei esiinny.

 

 

Katso fäärin kieltä käsittelevä video

 

Fääri pohjoismaisten kielten joukossa

Fääri on pohjoismaisista kielistä pienin. Sen puhujia arvioidaan olevan noin 75 000, joista noin 52 000 asuu Färsaarilla. Fäärin kielioppi muistuttaa paljon muinaisskandinaavin ja islannin kielioppia, joissa on samat sijamuodot, ja fäärin sanojen suvut ja taivutukset ovat samat kuin nykyislannissa. Toisaalta fäärin kielioppi on yksinkertaistunut islannin kielioppia nopeammin; esimerkiksi genetiivimuoto ei ole nykyfäärissä yleinen. Fäärin kieleen on myös lainautunut enemmän sanoja muista kielistä – aiemmin erityisesti tanskasta, mutta nykyään enimmäkseen englannista. Tämän takia jotain skandinaavista kieltä osaava ymmärtää enemmän sanoja fäärin- kuin islanninkielisestä tekstistä. Ensimmäinen teksti, josta käy ilmi fäärin kielen erkaneminen muinaisskandinaavisista kielistä omaksi haarakseen on Seyðabrævið (Lammaskirje) -niminen lampaanhoitoa Färsaarilla käsittelevä lakikokoelma vuodelta 1298.

Fääriksi julkaistaan paljon sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Kirjallisuutta käännetään fääriksi ja kielellä voi lukea lähes kaiken tyylisiä tekstejä. Fäärin kieltä voi opiskella Färsaarten yliopistossa (Fróðskaparsetur Føroya), missä järjestetään fäärin kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden kesäkursseja pohjoismaisille ja kansainvälisille opiskelijoille.

 

Vertaile fäärin ja islannin kieliä keskenään

Sviar, norðmenn og danir skilja heilt væl hvønn annan. Teir hava størri trupulleikar við íslendskum, hóast íslendskt líkist tí skandinaviska málinum, ið varð tosað fyri túsund árum síðan. Tættast íslendskum er føroyskt, men málini eru ikki so lík, at ein íslendingur skilir ein føroying uttan trupulleikar.

 

Finskt minnir um estiskt, men har er eisini skyldskapur við sámisku málini. Í bæði finskum og sámiskum kann ein til dømis skapa long orð við at leggja bendingar aftur at stovninum. Men viðvíkjandi longum orðum er grønlendskt heilt serstakt. Har onnur mál hava brúk fyri einum heilum setningi, er ofta nóg mikið við einum einstøkum grønlendskum orði.

 

Mitä luulet, että 'trupulleikar' tarkoittaa?

 

Kuvat

250px-Flag_of_the_Faroe_Islands.svg.png