Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Ruotsin kielestä

Kieli: Ruotsi
Puhujien määrä: noin 10 miljoonaa
Muihin kieliin lainattuja sanoja: Ombudsman, smörgåsbord ja glögg
Tervehtiminen: hej, hallå ja god dag
Vaikein lause: sju sjösjuka sjömän sköttes av sjutton sköna sjuksköterskor 
(Seitsemäntoista kaunista sairaanhoitajaa hoiti seitsemää merisairasta merimiestä)

 

 

Pohjolan suurin kieli

Ruotsi on Pohjolan suurin kieli kymmenellä miljoonalla puhujallaan. Kieli, jota sanotaan riikinruotsiksi perustuu murteeseen, jota puhuttiin Keski-Ruotsissa 1800-luvulla. Tämä murre on levinnyt koko maahan, vaikka muut murteet elävätkin vielä. Skoonen ja Gotlannin murre ovat esimerkkejä selvistä ruotsalaisista murteista. Skoonen murre on helppo tunnistaa sorahtavasta r-äänteestä, kun taas Gotlannin murteen tuntee vokaaliyhtymistä, niin kutsutuista diftongeista (esimerkiksi haust höstin (syksy) sijaan ja stain stenin (kivi) sijaan).

 

 

Se film om svensk

 

 

Kolmesataatuhatta puhuu ruotsia Suomessa

Ruotsi on suuri vähemmistökieli myös Suomessa. Siksi Suomessa on kaksi virallista kieltä - suomi ja ruotsi. Kaikkien suomalaislasten täytyy lukea ruotsia ainakin kolme vuotta koulussa. Ahvenanmaalla ruotsin asema on jopa niin vahva, että ahvenanmaalaisten ei tarvitse opetella suomea ollenkaan. Monelle ahvenanmaalaiselle onkin siksi luonnollista muuttaa Ruotsiin lukion jälkeen. Monen pohjoismaalaisen on helpompi ymmärtää Suomessa puhuttavaa ruotsin murretta - suomenruotsia - kuin Ruotsissa puhuttavaa ruotsia. Se voi johtua siitä, että murre on lähempänä kirjakieltä. Sitä vastoin murteesta löytyy paljon sanoja, jotka tarkoittavat jotakin ihan muuta suomenruotsissa kuin riikinruotsissa. Suomenruotsin råddig (sotkuinen) onkin stökig Ruotsissa, semla (sämpylä) on fralla, en aula (aula) tarkoittaa ennemminkin sisäänkäyntiä kuin kokoontumissalia ja kila (etuilla, kiilata) on Ruotsissa tränga sig före.

 

 

Kuinka ymmärtää ruotsia?

Ruotsalaisilla on tapana jättää pois kirjaimia ja yhdistää sanoja, kun he puhuvat. Vasaru? tarkoittaakin Vad sa du? eli Mitä sinä sanoit? Vaffschkaduntegåmä? tarkoittaa Varför ska du inte gå med? eli Mikset tule mukaan? Tottumattomalle korvalle tätä voi olla vaikea ymmärtää. Ruotsin kielessä on myös muutamia ääntymättömiä kirjaimia, esimerkiksi ensimmäinen konsonantti sanoissa hjälp (apu) djup (syvä) och ljum (laimea). G äännetään usein j-äänteenä, muun muassa etuvokaalin edessä. Kuuntele sanoja klikkaamalla niitä. Sje-äänteellä ei ole omaa kirjainta, vaan se kirjoitetaan erilaisilla konsonanttiyhdistelmillä, kuten sk-, sj-, stj- ja skj-. Vertaa esimerkiksi eri sanojen äänteitä skinka (kinkku), sjuttio (seitsemänkymmentä, stjärna (tähti) och skjuta (ampua).

 

Ruotsalainen tyyli on usein niin epävirallista, että kielen voisi luulla olevan täynnä slangia ja huolimatonta kielenkäyttöä. Kirjakieli on suhteellisen arkipäiväistä myös juhlavimmissa tilanteissa. Tervehdysfraasi Hej toimii kaikkialla, ja myös sanat kille (poika, poikaystävä), tjej (tyttö, tyttöystävä), fralla (sämpylä) ja fika (käydä kahvilla) ovat täysin hyväksyttyjä kirjakielessä.

 

 

Vertaa kieliä

Seuraava teksti on käännetty kaikille pohjoismaisille kielille. Etsi yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia klikkaamalla kielten sivuja. Tässä ruotsinkielinen versio:

 

Svenskar, norrmän och danskar förstår varandra ganska bra. De har större problem med isländska, trots att isländskan liknar det skandinaviska språk som talades för tusen år sedan. Isländskans närmaste släkting är färöiskan, men språken är inte så lika att en islänning förstår en färing utan problem.


Finskan påminner om estniskan, men det finns också likheter med de samiska språken. I både finska och samiska kan man till exempel skapa långa ord genom att lägga böjningsändelser till ordstammen. Men när det gäller långa ord är grönländskan i en klass för sig. Där andra språk behöver en hel mening räcker det ibland med ett enda grönländskt ord.

 

Voit kiinnittää huomiosi moneen asiaan. Tässä pari esimerkkiä:

Ruotsinkielinen teksti on täynnä a-kirjaimia - 44 kappaletta! Tanskan- ja norjankielisissä teksteissä on vain 27. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että substantiivin monikkomuoto on usein -ar (esimerkiksisvenska och danskar, ruotsalaiset ja tanskalaiset), se, että adjektiivi monikossa päättyy a:han (esimerkiksilånga ord, pitkät sanat taisamiska språk, saamelaiset kielet) ja se, että verbin mennyt muoto päättyy usein -ade (esimerkiksitalade,puhui).

 

Exempel- esimerkki - kirjoitetaan x:llä kuten monet muut sanat ruotsissa. Norjan ja tanskan kielessä on tavallisempaa kirjoittaa -ks-.

 

Ruotsin kielessä on monta pitkää konsonanttiyhdistelmää - sanassa grönländskt (grönlantilainen) on viisi konsonanttia peräkkäin. Näin pitkät konsonanttiyhdistelmät ovat harvinaisia monessa kielessä, ei vähiten suomen kielessä (katso suomenkielinen esimerkki).

Mitä muuta löydät?

Kuvat

Svensk_flagg_1815.png