Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Unohtunut salasana?

 

Tietoa saamelaiskielistä

Kielet: pohjoissaame, eteläsaame, luulajansaame, inarinsaame, koltansaame, piitimensaame, uumajansaame, akkalansaame, kiltinänsaame, turjansaame
Puhujien lukumäärä: 20-30 tuhatta
Näin tervehdit saameksi: Buorre beaivi (’Hyvää päivää’ pohjoissaameksi)

SAAMEN KIELIÄ ON ENEMMÄN KUIN YKSI
Saamelaiset ovat Pohjoiskalotin alueella elävä alkuperäiskansa, ja saamen kieliä käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sekä Venäjällä Kuolan niemimaalla. Saamelaisia on noin 100 000, joista 30 % puhuu jotain saamen kieltä ja 10% käyttää saamen kirjakieltä. Saamen kieli poikkeaa huomattavasti skandinaavisista kielistä, sillä se kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, aivan kuten suomi ja unkari. Esimerkiksi suomen kielessä sanan painotus on ensimmäisellä tavulla. Saamelaiskielissä on niin monia erilaisia murteita, että ne jaetaan kymmeneen eri kieliryhmään, ja jotkut saamelaiskielet voivat olla keskenään yhtä erilaisia kuin suomi ja viro.

Pohjoissaame on saamelaiskielistä suurin, ja sitä käyttää suurin osa Norjan alueella asuvista saamelaisista. Kymmenen saamelaiskielten ryhmää jakautuvat länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin: pohjoissaame, luulajansaame, eteläsaame, piitimensaame ja uumajansaame ovat länsisaamelaisia kieliä, kun taas inarinsaame, koltansaame, akkalansaame, kiltinänsaame ja turjansaame ovat itäsaamelaisia kieliä. Kiltinänsaamessa on käytössä venäjän kielestä tuttu kyrillinen kirjaimisto, mutta muita saamen kieliä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, kuten muita pohjoismaisia kieliä. Latinalaiseen aakkostoon lisätään kunkin saamen kielen kohdalla seuraavat kirjaimet:

• Eteläsaame: Ïï
• Luulajansaame: Áá Ŋŋ
• Pohjoissaame: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž
• Inarinsaame: Áá Ââ Ää Čč Đđ Šš Žž
• Koltansaame: Áá Ââ Čč ƷʒǮǯĐđǦǧǤǥǨǩŊŋÕõŠšŽžÅåÄä

KATSO ELOKUVA SAAMEN KIELESTÄ:

(Kiitos: Gáldu – Alkuperäiskansojen oikeuksien osaamiskeskus, joka kuuluu nykyään Norjan kansalliseen ihmisoikeusinstituutioon)

RIKAS LUONTOSANASTO
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joiden kielestä välittyy erityinen suhde luontoon. Saamelaiskielissä on paljon luontoa ja eläimiä kuvaavia ilmauksia, jotka juontavat juurensa saamelaisten metsästyskulttuuriin. Saamen kielissä on esimerkiksi noin 300 lunta ja jäätä kuvaavaa sanaa.

Saamen kielten substantiiveilla ei ole sukua eikä niiden yhteydessä käytetä epämääräistä tai määräistä artikkelia. Saamen kielet ovat verbaalisia ja painottavat liikettä – tämä ilmenee siten, että asioita voi tarkentaa verbiin lisättävillä päätteillä.  Otetaan esimerkiksi verbi ’njuikut’ (’hypätä’). Jos pääte vaihdetaan muotoon ’njuiket’, verbi tarkoittaa ’hypätä vain kerran’ – jos halutaan kuvata jatkuvaa hyppimistä, oikea muoto on ’njuikkodit’. Mikäli kyse on vain yhdestä pienestä hypähdyksestä, käytetään muotoa ’njuikestit’, mutta mikäli hypähtely on jatkuvaa ja kestää tietyn ajan, ’njuikkodit’ -muoto on oikea valinta.

TAISTELU KIELTEN SÄILYTTÄMISESTÄ
Saamelaiskielten asema enemmistökieleen verrattuna on ollut huono. Viranomaiset ovat vastustaneet saamelaiskielten kehitystä ja säilyttämistä erityisesti Norjassa, missä suurin osa saamelaisista asuu. Saamelaiskielet ovat olleet poliittisesti heikommassa asemassa kuin norjan kieli, mikä on heikentänyt kielten osaamista huomattavasti. Tämän seurauksena useat saamelaiskielet ovat uhanalaisia ja ne luokitellaan ”erittäin uhanalaisiin kieliryhmiin”.

Vähemmistökielen säilyttäminen elävänä enemmistökielen rinnalla vaatii suurta panostusta, ja nykyään saamelaiskielten säilyttämisen ja niiden aseman vahvistamisen puolesta tehdään aktiivisesti työtä. Saamen kielten puolesta ajetaan mm. puhdasoppista kielipolitiikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että kieleen tuotetaan ja istutetaan uusia saamenkielisiä sanoja ja ilmauksia ulkomaisten tai enemmistökielestä peräisin olevien lainasanojen sijasta. Samanlaista menettelyä sovelletaan maailmalla esimerkiksi islannin kieleen.Saamelaiskielten laillinen asema on vahvistunut ja niitä suojellaan nykyään laein ja asetuksin. Saamelaisilla on oikeus saamenkieliseen opetukseen sekä viranomaisten kanssa asiointiin saamen kielellä kunnissa, joiden virallinen kieli on saame.

Kuvat

standard_Sami_flag.svg.png