Teksti
Video
Pelit ja leikit
Kilpailu
Äänitallenne
Tehtävä
Opettajan ohje

Kansalliset Norden-yhdistykset

Tavoite ja visio

 

Norden-yhdistysten pääasiallinen tavoite on vahvistaa ja kehittää pohjoismaalaisten kansalaisten yhteistyötä sekä sisään- että ulospäin. Norden-yhdistykset työskentelevät siis yhteistyön lisäämiseksi Pohjoismaiden rajojen yli panostamalla kouluun ja koulutukseen, tietoon, nuorisovaihtoon, ystäväkuntayhteistyöhön ja kulttuuriin. Visiona on Tiedolla, ystävyydellä ja yhteistyöllä Pohjolasta kehittyy mahdollisuuksien Pohjola.

 

Norden-yhdistyksen säätiöstä nykypäivään

 

Tanska, Ruotsi ja Norja perustivat Norden-yhdistyksen ensimmäisen maailmansodan jälkeen huhtikuussa 1919, jonka jälkeen alkoi yhteinen työ rauhanomaisen yhteiselon ja yhteisten poliittisten tavoitteiden luomiseksi. Toivottiin, että yhteistyön ja ymmärryksen lisäämisellä voitaisiin välttää sodan mahdollisuus. Myöhemmin perustettiin Norden-yhdistys Suomeen ja Islantiin sekä itsehallinnollisille Ahvenanmaalle, Färsaarille ja Grönlantiin. Sen lisäksi pohjoismainen "perhe" koostuu itsenäisistä ja aktiivisista Nuorisoliitoista.

 

Norden-yhdistykset alkoivat kukoistaa jälleen toisen maailmansodan jälkeen, kun alkuajan tavoitteet tulivat jälleen ajankohtaisiksi. Toisen maailmansodan jälkeen Norden-yhdistykset kehittyivät kansanliikkeeksi lukuisine paikallisyhdistyksineen. Yhdistykset ovat olleet kaksi kertaa ehdolla, 1932 ja 1933, Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi ja niillä oli aktiivinen poliittinen rooli pohjoismaisten instituutioiden, Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston perustamisessa. Yhdistykset olivat myös alullepanijana työssä, joka lopulta johti pohjoismaiseen passivapauteen, yhteisiin työmarkkinoihin, sosiaalietuuksiin ja ajatukseen Pohjoismaista yhteisenä markkinana. Nykypäivänä Norden-toiminnassa on mukana kymmeniätuhansia jäseniä.

Kuvat

oona_lohilahti_2.jpg