Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Islandimiut oqaasii pillugit

Oqaatsit: Islandimiutut 
Oqaatsinik atuisut: 320.000 miss. 
Oqaatsit atukkiussaat: Gejser Bersærk-lu
Ilassinnittariaatsit: Hæ, Halló imaluunniit Góðan daginn
Taajuminaannerpaat: Það fer nú að verða verra ferðaveðrið (Sila angallavigiuminaalliartortussaavoq)

 


Islandimiut naqinniutaat

Skandinaviami oqaatsini islandimiut oqaasii allaassuteqarput, tassalu naqinniutaasa amerlassusaat- katillutik 32´pput aali c,q,z, w´lu ilaanngitsut. Ersiutit arlallit sumiorpalussuseqarput soorlu oqaatsini ukunani árum, rót þúsundimilu immikkoqqissaarlu taaguuteqarlutik. Á sukkasuumik ersarissumik naqissusiisumik taaneqassaaq/au/, ó/ou´tut/taaneqassaaq ú taagaanni allaassanngilaq svenskit o´at. Nammineerlutit islandimiut ordbogianni misissuataareriarit nipaalu taaneqariaasaa tusaallugu.

                                                      

Islandimiut (savalimmiormiut assigalugit) skandinaviami naqinniutigineqartut akorniniittut marluk piginngilaat tassa þ (thorn) kiisalu ð (ed). Nipi Ed naqinnermit d´meersuuvoq unali `thorn`itsarnisaavoq skandinaviami ukiut saviminernik sakkoqarfiit nalaani naqinniliaannut siullernut ilaasoq. Piffissami aaliangersimasumi tuluttut aamma atorneqarnikuuvoq nipi th- naqissuserniarlugu oqaatsini soorlu ukunani 'think' aamma 'thing'. Naak nipi taanna skandinaviami oqaatsini taaguuserinermi amigaataagaluarluni islandimiutut atuutsinneqarpoq. Taamaammanuna naqinnerit taakku puigugaanngitsoortut islandimiut latinerit naqinniutaannut ikaarmata.

 

 

Islandimiut oqaasi pillugit isiginnaarit

 


Islandimiut oqaasii allanngorarput… arriitsumik

Islandimiut oqaasii, oqaatsinut Nunani avannarlerni atugaasimasunut qangarsuarnisarpaluttunut, taakkuupput qaninnerpaat. Allaalluallaammi ajornaquteqanngitsumik islandimiup allagaatit 1200´nitsat atuarsinnaavai paasillugit. Oqaasilerinertaa nikinngingajavissimavoq, kasusit suli sisamaapput (nominativi, genitivi, akkusativi dativilu). Taggisit qanoq kasuseqarnerinnaa pineqarani kønnia aamma apeqqutaasarpoq (hankønniunersoq, hunkønniunersoq intetkønniunersorluunniit) sanngiitsumik sanngisuumilluunniit naaneqarmersoq. Oqaatsip naanilersornera aamma allannguuteqartarpoq taannaasorsiuseraanni qasseersiutinngortikkaannilu. Oqaatsinik naaniliissutissarparparpassuaqarpoq. Islandimiutut ilikkarusuttoq nikallornaveersaaginnartariaqassaaq.

 

Peqquterpassuit taagorneqarsinnaapput sooq islandimiut oqaasii arriinnerusumik allanngoriartorsimanersut svenskinut, norskinut qallunaallu oqaasiisa allanngorsimanerinut naleqqiullutik. Peqqutinut ilaavoq islandimiut oqaasiisa atugaanerat qeqertamiimmat, oqaluttuarisaanerup ingerlanerani avinngasimasumiissimasoq. Oqaasii nunanit allaniit sunnerneqarpallaarsimanngitsut allanut sanilliullutik. Peqqut alla tikkuarneqarsinnasoq tassaavoq naanilersornermikkut immikkuullarissukkut allat oqaasiinit tigusanit akusaanissaminnut namminerisaminnik illersugaasimanertik. Oqaasiinut allamiut oqaasii tulluaangaaramik pulatikkuminaassimapput. Peqqutaatinneqartunut pingajuuvoq islandimiut oqaatsiminnik paarsilluarnerat pileqqaarnerisut pijujuartikkumallugit.

 

 

Oqaatsit islandimiutoortut allamiut oqaasiinik oqaasersiaqarnerminngaanniit

Islandimiut nutaanik oqaasiliortariaqaleraangamik nammineq oqaatsitik aallaavigalugit atorlugit nassaassarsiortarput, ilaanni oqaasitoqaatimik ilaat allannguallalaaginnarlugit taamaanngikkaangat nunani allani oqaatsimik tiguseriarlutik nammineq oqaatsiminnut tulluarsarlugu allanngortillugu oqaasiliortarput. Soorlu 'far' isumaqarpoq 'flytte' (nuuppaa) aamma 'sími' isumaqarpoq 'tråd'/ujalussiaq. Oqarasuaat 1900-kunni nuannaartorineqaqqaalermat oqaaseq katitaq 'farsími' pinngorpoq. World wide web - tassa. www - 'veraldarvefurinn'mik islandimiutut taaguuteqartinneqarpoq, toqqaannarlugu nutsissagaanni 'verdens-væven'usamut (nunarsuup ikaartiterivia-tuusaq nutserneqarsinnaavoq.      

                

Taamaakkaluartoq aamma taakkununnga islandimiunut ajornavissimavoq allamiut oqaasiinik oqaasersiaqalernissap pinngitsoortivinnissaa. Soorlu uku oqaatsit eqqarsaatigalugit 'blogg' aamma 'videó' atugarimmasigit oqaasersiamissut. Oqaatsiminnik ingasaassilluni pijujuartitsiumavissortup pizza fladbrødimik (pitsamilluunniit) taaguuteqartittarsinnaavaa. Taakkuli inuinit amerlanerussutilinnit atugaalernikuunngillat. Aamma taamaappoq pitsamik allattarnera. Pizzaarniarfiit Reykjavikkimiittut amerlanerit 'pizza' mmarlunnik ´z´ilerlugu allattarpaat.  

 

Aajukua assersuusiat allamiut oqaasii arfineq-marluk nammineq oqaatsiminnut islandimiutuunngorlugit oqaasiliarineqarsimaneri eqqarsariallaqqissutsimikkut pilersissimasaat:  

 

Computer tölva (af völva og töl, siulittuisartumik kisitsisinilluunniit isumaqarsinnaasoq)
Demonstrere   halda kröfugöngu (piumasaqateqarlutik akerliussutsimik takutitsisut)
Helikopter þyrla (kaavittoq)
Kontor skrifstofa (illuaraq allakkiartortarfik)
Teater leikhús (illu isiginnaartitsivik)
Pas vegabréf (aqqummi allakkat)
Margarine smjörlíki (punningasoq)

 

 

Oqaatsit assersuutikkit

Una allaaserisaq nunani avannarlerni oqaatsinut tamanut nutserneqarsimavoq. Quppernerit misissuataarlugit assigiiaanik assigiinngissutsinillu nassaassarsiorfigikkit. Aajuna islandimiusuumut nutsernera:  

 

Svíar, Norðmenn og Danir skilja hver annan nokkuð auðveldlega. Þeir eiga í meiri vandræðum með íslensku, þrátt fyrir að íslenskan líkist skandinavíska málinu sem talað var fyrir þúsund árum. Nánasti ættingi íslenskunnar er færeyskan, en tungumálin líkjast þó hvort öðru ekki svo mjög, að Íslendingur geti skilið Færeying án vandræða.


Finnskan minnir á eistnesku, en á einnig ýmislegt sameiginlegt með samísku. Í bæði finnsku og samísku, getur maður til dæmis myndað löng orð með því að bæta beygingarendingum við rót orðsins. Það er samt grænlenskan sem er í sérflokki hvað varðar löng orð. Meðan önnur tungumál nota heila setningu nægir stundum eitt grænlenskt orð.

 

 

Islandimiut oqaasii ilisimatusarfigisimanngikkukkit allaaserisaq paasiuminaassaaq. Oqaatsilli ilai immaqa ilisarisinnaavatit. "Fyrir þúsund árum síðan" isumaqarpoq ”ukiut tusintit matuma siorna”. Allamiut inuiattut taaguutaasa allattariaasaat assigiinnangajappaa taamaallaalli naqinnernik angisuunik aallaqqateqartarlutik, soorlu svenskit, norskit, qallunaat.  

 

Oqaatsinik allanik ilisarnartunik nassaarsinnaavit? Soorlu ass. 'sprog'/´oqaatsit`islandimiut qanoq taaguuteqarpa? Qanormita 'ýmislegt' isumaqarpa? Unami 'sérflokki'?

 

 

 

Assit

is.png