Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Norskisut oqaatsit pillugit

Oqaatsit: Norskisut
Atuisut: 5 millioner miss. 
Oqaatsit atukkiussat: Slalom, Fjord og Quisling 
Ilassinneriaatsit: Hei og God dag 
Taajuminaannerpaat: Ibsens ripsbusker kiisalu andre buskvekster

 


Norskit oqaasii marlunngorlugit allanneqarsinnaapput

Norgemiut oqaasiisa killiffiat immikkuullarissuuvoq. Imaammat norgemiut oqaasii oqaatsinut marlunnut allanneqarsinnaammata – bokmålitut kiisalu nynorskisut. Meeraq Norgemi atuartoq toqqaasinnaavoq, oqaatsit sorliit pingaarnertut atorusunnerlugit. Ullumikkut 90 %´sa bokmål toqqaraat 10 %´t nynorsk toqqartarpaat.  

 

Tunuliaqutaa oqaluttuarisaaneranniippoq. Ukiuni 300´ni Norge Qallunaat-Nunaannut atasimavoq taamaalilluni Norgemi qallunaat oqaasii allattariarsornikkut atuullutik. 1800´p aallartinnerani aniguillutik namminiileramik oqaatsitik nammineerussaminnut allanngortikkusussimavaat allattariarsornikkuttaaq atuuttumik. Taassumalu pinerani periusererusutat marluk imminnut unammillertut atorlugit ineriartortitsisoqarsimavoq. Periutsip aappaani qallunaat oqaasi allanngorsarujoorneqarsimapput norskisut oqaaseriumasat tikisserlugit (ullumikkut bokmålitut taaguutilik). Periutsip aappaani allattariarsornikkut nutarsakkamik pilersitsisoqarsimavoq norgemiut sumiorpalussusaannik aallaavilimmik inerisitsinikkut (ullumikkut nynorskisut taaguuteqarpoq).

 

Norskit oqaasiisa marlunnik allattariarsornertaqarneri pitsaaqutitaqarlunilu iluaatsortaqarpoq. Pitsaaqutit ilagaat innuttaasa sumiorpalussusertik malillugu toqqaasinnaasarnerat. Iluaaqutaasa ilagaat systiminik atuinermi aningaasartuutit, ilinniusiornikkut, pisortatigut pappialarsornikkut allagartallu uppernarsaatit allat pingaarutillit naqiterneqarnerini oqaatsit marluk taakku atorlugit naqinneqartartussaammata. Bokmål nynorskilu illersuisoqarput piginnittussaasutut imminnut misigisunik, aaliangiisoqarniartillugulu assortuussinnaasunik soorlu oqaatsinik taaguutinik nutaanik nassaassarsiortoqartillugu oqaatsitigut sorsunnermik taaneqarsinnaasumik. Allalli sorsuuteqarsimapput oqaatsit taakku ataatsinngortinniarnissaannik oqariartuuteqarlutik ajoraluartumilli kingunerisarsimavaa toqqagassat arlallit atuutsinneqalernerinut paatsiveerussaataasumillu nynorskisut bokmålitullu qanoq suna allanneqartassanersoq nalornisitsilersumik.  

 

 

Norskit oqaasii pillugit isiginnaarit

 


Sakkortuumik sumiorpalussutsit

Qallunaat-Nunaannut Sverigemullu sanilliullutik Norgemi sumiorpalussutsit amerlanerit iluatsittumik tammatsaalisinnaasimavaat. Sumiorpalussutsit amerlallutillu ersaripput tamatuma nassatarisaanik norgemioq oqalunneratigut eqqoriaruminartarpoq Norgep sortaaneernersoq. Eqiingasumik oqaatsitigut politikkeqarnerat tassani pissutaavoq ilaatigullu najugaqarfiit siammasissuunerannik nassuiaataalluni. Ataatsimut isigalugu sumiorpalussutsit sisamanut avinneqarsinnaapput- kangiamiut, kitaamiut, tröndermål kiisalu nordnorsk mål.

 

 

Norskisut oqaluttut qanoq paasisinnavagut?

Sumiorpalussutsimi nynorskimi oqaatsinik naliginnaasoqarpoq nunani avannarlermiunit akornanni paasiuminaassinnaasunik. Kinaassusersiutit soorlu me (=uagut), dykk (=ilissi) kiisalu hennar (=uuma). Apersuiniutit aamma taamannak soorlu korleis (=qanoq) aamma kvifor (=sooq). Ersiutit nipinngasut, nipinik taaneqartartut, norgemi naliginnaanerupput qallunaatumut svenskisuumullu sanilliukkaanni. Soorlu uku ei, øy au´lu (nei nej´mut paarlaallugu, øy ø´mut paarlaallugu, aust øst´imut paarlaallugu). Sumiorpalussutsinik taakkuninnga qaatuussaqanngitsoq nipinik taakkuninnga taasiniapiloortarpoq. Soorlu au æu´nngorlugu taaneqartussaavoq. Una oqaaseq tusaariaruk hauk.

 

 

Oqaatsit assersuutikkit

Una allaaserisaq nunani avannarlerni oqaatsinut tamanut nutserneqarsimavoq. Quppernerit misissuataarlugit assigiiaanik assigiinngissutsinillu nassaassarsiorfigikkit. Aajuna norskisuumut nutsernera:

 

Svensker, nordmenn og dansker forstår hverandre ganske bra. De har større problemer med islandsk, til tross for at islandsk ligner det skandinaviske språket man snakket for tusen år siden. Islandskens nærmeste slektning er færøysk, men språkene er ikke så like at en islending forstår en færing uten problemer.

 

Finsk minner om estisk, men det fins også likheter med de samiske språkene. I både finsk og samisk kan man for eksempel lage lange ord ved å legge bøyingsendelser til ordstammen. Men når det gjelder lange ord, er grønlandsk i en klasse for seg. Der andre språk trenger en hel setning, holder det iblant med ett eneste grønlandsk ord.

 

Norgemiusoortaani naqinneq e – 82´seriarluni atorneqarsimavoq (svenskisoortaani 47´llutik!) Peqqutaalluinnartutut tikkuarneqarsinnaavoq oqaasilerinermi oqaatsit naggataat – taggisit naggaserneri er´ugajuttartoq- taggisaasat naaneri e´jugajuttarpoq (soorlu lage) taggisassaq pissusilerissutinngorlugu e´mik naggateqarajuttarluni (skandinaviarmiusoortut takisuujusullu). Kisianni aamma pissutaaqataavoq, norgemiutut qallunaatullu e´p atukulaneqarnera akerliani svenskit ä atoraat.

 

Oqaatsimi hverandre´mi taanerani h ersinneq ajorpoq – ilaatinneqartussaanngilaq. Svenskit aamma taamaannikuugaluarput 1906´mili allattaatsip nutaap atuutilernerani h piivinneqarsimavoq. Taaneqarnerali taannaaginnarpoq allanngorani.         

                                                           

Oqaatsit qallunaatuumi norskisuumilu assigiissutit amerlanerpaajupput, svenskisuumi allaanerullutik. Soorlu assersuutigalugu 'setning' atugaavoq ('mening'mut paarlaallugu). Qallunaat norskillu oqaasiisa assigiiaarnerannut pissutaavoq norgemiut oqaasii qallunaat oqaasiinik tunngavilimmik ineriartortinneqarsimammata.

 

 

Assit

norgga_leavga2.jpg