Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Qallunaat oqaasii pillugit

Oqaatsit: Qallunaatut

Qallunaat oqaasiinik atuisut: 6 millionit miss.

Oqaatsit atukkiussat: Bil Jantelu
Qanoq ilassinnittariaaseqarpat: Hej imaluunniit Goddag 
Taajuminaannerpaaq: Rødgrød med fløde

 

 

Qallunaat oqaasii inunnguutsimik oqaaseralugit tulliatullu pingaarnertut oqaatsit

Qallunaat oqaasii qallunaanut 5 millioninut taamaallaat inunnguutsitut oqaatsitut pigineqanngillat – inunnguutsimik oqaatsit aappaattut, Islandimi, Savalimmiuni kiisalu Kalaallit-Nunaanni, pingaarutilittut inisseqqapput. Nunani taakkunani atuarfimmi qallunaat oqaasii takornartat oqaasiini sallersatut ilinniarneqartussaasarput. Ingammik Savalimmiuni qallunaat oqaasii pingaarutilerujussuartut inisseqqapput. Savalimmiormiut inuusuttaasa allaat qallunaat oqaasii atorusunnerusarpaat soorlu atuakkanik atuassagunik qallunaatoortut atuarumanerusarlugit nammineq oqaatsiminniik. Tysklandip Avannaani taamattaaq ikinnerussuteqartunik inoqarpoq qallunaatut oqaasivilinnik. Slesvigip Kujataani Tysklandimut atasumiipput inuit 50.000 miss. qallunaatut oqaasillit.  

 

 

Qallunaatut taagueriaaseq

Nunani Avannarlerni oqaatsini qallunaat oqaasii taakkuupput nunani avannaamioqatigiit akornanni ajornatinneqarnerpaat- tamatumunnga pissutaavoq qallunaatut taagueriaatsit. Qallunaatut atuassalluni ajornaatsuuvoq. Tassunga sanilliullugu oqalunnerisa paasiniartarnera ajornartortaqarluni. Nassuiaatissartaa uaniissinnaavoq allattariarsornertaaniik oqaluttariarsornertaanut nikeriarnerup annertunerujussua. Oqaatsip naanerata taaneranilu nipaatalu sukkut naqissusernissaata nalorninarsitittarpaa qanorpiaq eqqortumik taaneqassasoq. Allanumiunnaq ajornartorsiutaaneq ajorpoq. Uku oqaatsit naqillugit tusaariaruk qanorpiaq taaneqassasut: adoptere aamma kage . Misissuinerit takutippaat pingasunik ukiullit ukioqatiminnut Norgemiuaqqanut Svenskiaqqanullu sanilliullutik oqaatsit ilikkagaat ikinnerusartut saniatigullu nammineq inunnguutsimissut oqaatsitik atorlugit atuarnermut allannermullu ilinniarnialeraagamik taakkunannga peqaaminnik ajornartorsiornerusartut. 

 

 

Qallunaat oqaasii pillugit isiginnaagassiat takukkit

             

 

Qallunaat oqaasii allamiut oqaasiinik oqaasersianik akoqaqaat

Tuluit-Nunaanniik oqaasersiarpassuit malittuinnaat nunani avannarliit oqaasiinut akuliussuupput, aajuna ippinnartua, oqaatsit taakku sannaat oqaasilerinertaat allattarnerilu allanngortinnagit atulertarmatigit. Soorlu Computer, weekend, speaker teenagerilu assersuutaapput qallunaat oqaasersiamissut nikisinnagit atuliinnalersimasaat akerlianik norgemiut svenskillu taariaasaat allanngorlugit oqaatsiminnut tulluarsarlugit atulersimagaat. Oqaluttuarisaanermikkut qallunaat annertuumik oqaasersiaqartarsimapput oqaatsinik allaniik. Ass. 1600-kkunni oqaatsit bange, borger, angst alenelu oqaasersiaasimapput tyskininngaanniik tigusat.

 

 

Qallunaatut kisitseriaaseq

Assersuutigalugu qallunaaq kisitsilluni aallartikkaangat nunani avannarlermioqataat malinnaasinnaajunnaartarput. Aappaatigut nalornisitsilertartut tallimanut killilerneqarsinnaapput halvtreds, tres, halvfjerds, firs, halvfemsilu. Paasiuminaassinnaagaluarlutik paasinartunngorlugit nassuiarneqarsinnaapput. Qallunaat kisitseriaasaat tyve´miik aallaaveqarpoq tyvellu qallunaatut snes´imik taaneqartarluni snes´i ataasersiut snes´ilu qasseersiut. Qallunaat tres´imik oqaraangamik snes´init pingasut katissimasarpaat oqaatsimut ataatsimut aamma firs´imik oqaraangamik snes´it sisamat katissimasarlugit. Takusinnaaviuk? Taamaanngippat oqaatsit alanngaarniarsariaqassavat:  

 

20: tyve
30: tredive
40: fyrre
50: halvtreds
60: tres
70: halvfjerds
80: firs
90: halvfems
100: hundrede

 

 

Qanoq qallunaat oqaasii paasisinnaalersinnaavigit?

Qallunaat oqaasiinik atuinermi ajornartorsiutaanerpaanut ilaavoq oqaatsit taaneqarnerminni nipittuallatassartallit kisimik oqalunnermi ersarissitinneqartarmata. Oqaatsilli nipittuallatassartaqanngitsut svenskiugaanni norskiugaannilluunniit tusaaniarneri ajornakusoortinneqartarlutik. Ersiutit arlallit qallunaatut svenskisullu assigiinngitsumik taaneqartarput. A takisuumik taasaq svenskisuunngorlugu æ´tut nipeqalertarpoq u´lu o´mut paarlaanneqarsinnaalluni. Uku oqaatsit marluk qallunaatooq svenskisoorlu tusaakkit maluginiarlugulu ersiutitaani siullermi qanoq assigiitsigisut: saga aamma städa. Oqaasit g´mik ku´millu aallartittut pinngitsooratik tamatigut g´p k´llu nipaat atorlugit taaneqartassapput. Oqaatsit uku toorlugit tusaakkit taaneqaataallu assersuullugit: kæreste - käresta. Naqinnerit uku sanileriitillugit aappersariartaat immikkut nipisiugassaapput svenskisut nipisiueriaasertut pinnagit. Qallunaatut oqaaseq sjæl svenskisullu oqaaseq själ assersuutigalugit misilillugit tusaakkit.         

 

        

Oqaatsit assersuutikkit

Una allaaserisaq nunani avannarlerni tamani oqaaserineqartunut tamanut nutserneqarnikuuvoq. Nittartakkami quppernerit misissuataajutaa assersuuteqattaarlugillu assigiinngissutaannik ujaasigit. Aajuna kalaallisoortaa:  

 

Svenskere, nordmænd og danskere forstår hinanden rimelig godt. De har større problemer med islandsk, selvom islandsk ligner det skandinaviske sprog, som taltes for tusind år siden. Nærmest beslægtet med islandsk er færøsk, men sprogene er ikke så ens, at en islænding forstår en færing uden problemer.

 

Finsk minder mest om estisk, men det har også ligheder med de samiske sprog. I både finsk og samisk kan man for eksempel danne lange ord ved at tilføje bøjningsendelser til stammen af ordet. Men når det gælder lange ord er grønlandsk i en klasse for sig. Hvor andre sprog behøver en hel sætning, rækker det til tider med et enkelt grønlandsk ord.

 

Qallunaatut allakkiami b,d g´lu atorneqartorujussuit svensit norskillu oqaasiini p,t k´lu atorpaat. Oqartoqartarpoq qallunaat aappersarissat sallaatsumik taanillit iluarinerusarigaat akerlianilli norskit svenskillu aappersarissaat sukannersumik taanillit iluarinerusaralugit. Oqaatsinik taagueriaasaanni aamma tamanna tusaaneqarsinnaavoq. Oqaaseq gælder g´mik svenskisut aamma aallaqqaateqartoq norskisut gj´mik aallaqqaateqarpoq. Svenskinit norskinillu allaanerussuteqarluni qallunaatut g sukannerusumik taaneqartussaavoq (j´mut paarlaallugu). Qallunaat oqaasii g´mik aallaqqaatillit tamatigut sukannersumik taaneqartartussaapput. 

 

Oqaaseq problem (ajornartorsiut) qasseersiutinngorlugu unaavoq – problemer – norskisut aamma taamaappoq. Svenskilli oqaasiisa, qallunaanut norskinillu oqaasiinut sanilliukkaanni, allaaqutigaat taggisit taggisaasallu amerlanerit svenskisut qasseersiutinngortinnerini ilisarnaat pigineq ajoramikku. Qallunaatut amerlanertigut hinanden oqaaseq atukkajunneqarnerusarpoq (naak oqaatsimut hverandre aamma paarlaallugu atorneqarsinnaasaraluaq) svenskisut varandra´uvoq norskisullu hverandre. Qanga Skandinaviami oqaasitoqqaanni 'hinanden' 'hverandre'lu assigiinngitsorujussuarmik isumaqartinneqarnikuupput: Inuit imminnut ilassisut marluuppata hinanden atorneqassaaq, inuit pingasuniik qummut amerlatigippata hverandre atorneqassaaq. Imaappoq hverandre oqaasiuvoq qasseersiut, svenskit norskillu oqaasiinut pulasimasoq qallunaat oqaasiinut hinanden pulasimalluni.

 

 

Assit

dk.png