Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Skandinaviami oqaatsit - avataaniik

Klassemi atuarfiusumi ilinniartut allamiut ataatsimoorlutik issiapput. Nunarsuarmi tamarmeersuupput silarsuup teqeqquinik tamaneersuullutik – Japanimiik, Tysklandimiik, USA´miik, Afrikami Kujallermiik, Tjekkiemiik….tamarmillu ataatsimoorussaqarput. Tamakkerlutik Skandianavia Skandinaviamilu oqaatsit paasisaqarfigerusuppaat.

 

Skandinaviami oqaatsinik ilikkarusussagaluaraanni arlalinnik peqqutissaqarsinnaavoq. Ilinniartorpaat Skandinaviamiittut ilaat maaniittuupput skandinaviameersumik arnaateqaramik angutaateqaramilluunniit. Ilaat suliffissarsiortuupput ilinniariaqqallutilluunniit.

 

"Uanga eqqissinermik- akerleriinnermillu ilisimatusartuuvunga”, John USA´meersoq oqarpoq. Skandinavia tusaamasaalluarpoq uanga suliaqarfinnut tunngassutilitsigut.                                                             

 

Roshni Indiamioq suliffini pissutigalugu maaniittuuvoq:                                                          

"Qarasaasiaqarnermut tunngassutilinnut konsulentitut atorfeqartuuvunga. Skandinaviamilu ukiunut pingasunut pisortatigoortumik atsiornikkut isumaqatigiissusioqqammerlunga taamaalillunga Oslop, Københavnip Stockholmillu akornanni utikaajaartussanngorlunga."                                                      

 

Ilaasa uffa Skandinavia allamiorpasigigaat orninnissaalu pissanganartissimallugu.                                                                                                   

"Gymnasiareernermi kingorna immikkuullarissumik ilinniakkamik aallartitserusullunga atuaqatima toqqagaannut assigunngitsumik", Italiamioq Elisabeth oqaluttuarpoq. Taamaalilluni skandianaviamiut oqaasiinut killippunga. Oqaatsit kulturilu soqutigisariuaannarsimavakka. Skandinavia pissanganarpoq nunanniillu ungasippallaarani.

 

Skandinaviamiutut oqaatsinik ilinniassalluni nalunarpa? 

”Oqaatsinik allanik ilinniarusuttunut oqaatsit suugaluilluunniit tamarmik nalunaqatigiigunarput skandinaviami oqaatsit immikkut nalunarnerugunanngillat oqaatsinut allanut naleqqiullugit," taama oqarpoq Tyrkiarmioq Gizem, ”kisiannimi immikkooruteqallattaapput ajornakusoortitsisunik”.

Oqaaseqatigiinni oqaatsit tulleriissaarneqarneri immikkooruteqarpoq. Tuluit oqaasiinnut naleqqiullugu – toqqaannartumik allattariaasilinnut – sanilliukkaanni skandinaviami muminganik oqaaseqatigiiliortaaseqarput, susoq oqaaseqatigiimmi siulliusimanngikkaangat. Soorlu uani: "Jeg lærer sprog i min fritid", kisiannili "I min fritid lærer jeg sprog", oqaluut oqaaseqatigiinni susuminngaanniit siulliugaangat.                                           

Suli oqaaseqatigiinni ajornakusoortitsinerusinnaasuni nalunarninngortarpoq oqaaseeqqat sortaanut inissititissanersut soorlu 'måske' (immaqa), 'nogle gange'(ilaanni) og 'ikke' (-ngilaq).                                   

- Sooruna ima oqarneq eqqortuusoq "Jeg kender hende ikke", unalu kukkusuulluni "Jeg kan lide hende ikke"? Uku oqaaseqatigiit assigiinngissuteqarpat, una "Jeg kender hende ikke" unalu "Jeg kender ikke hende"? Oqaatsit eqqortumik inissititernissaat nalunarsinnaavoq. Japanimiut oqaasiinut tyrkiarmiullu oqaasiinut sanilliullugit assigiinngissutaat annertoorujussuussagaluarpoq.                             

 

"Japanimiutut oqaaseqatigiimmi oqaluut kingullinngortissimassagaluarparput", Ayaka oqarpoq, aamma Gizem tassunga isumaqataavoq: ”tyrkiarmiutut aamma taamatut."

 

John USA´meersoq isumaqarpoq aamma oqaatsit naaneri nalunartuusut:                                            
"Oqaatsinut qasseersiutinngortitsinissinni uiggiuttakkasi amerlaqaat , soorlu uku: -er, -or, -ar, -r kiisalu -n. Taggisilli ilaat qasseersiutinngortinneqarnerminni taamaaginnartarlutik allannguuteqanngivittarlutik. Paasisinnaanngilara sooq tuluit oqaasiitut iliorsinnaannginnersusi taggisinut tamanut qasseersiumut –s ilisarnaatigitillusiuk."                                                     

 

"Kineseritut suli ajornannginneruvoq" Yi oqarpoq. "Qasseersiummut uiguuteqartitsinngiivippugut".                                                                                               
"Japanimiutut aamma soqanngilagut", Ayaka ilaliivoq.

 

Skandinaviami oqaatsit assigiiaartorujussuupput. Svenskit, norskit qallunaallu oqaasii sukkut assigiinngissuteqarpat?  

– Allagaq svenskisut allaqqasoq paasiuminarnersaavoq. Oqaatsit tamangajammik qulimikkut toortarneqarput soorlu ukua ä aamma  ö. Norskisoortumi qallunaatoortumilu toortarneeraqanngivipput. Aammattaaq svenskisoortumi qassersiutitaani oqaatsip taggisit a´mik uiguuserneqartarput soorlu bilar, pojkar aamma fiskar.                                            

Norskisoortut qallunaatoortullu immikkoortikkuminaannerupput, taamaallaat aappersarissatigut immikkoortinneqarsinnaasarput.                                                                                        

 

- Qallunaat oqaasiini aappersarissat nerumittuupput – soorlu b,d kiisalu g – norskisut nipitunerullutik- soorlu p,t kiisalu k.

Ilinniartulli tamakkerlutik isumaqatigiipput ilikkarnissamut piffissaq imminut akilersinnaasoq.                                  
"Skandinaviarmiut oqaasiinik ilinniarneq pikkunarpoq", tamakkerlutik isumaqatigiipput. "Nunatsinni norskisut, qallunaatut svenskisulluunniit oqalussinnaasoqanngilaq. Immikkuullarivissumik piginnaasaqalertussaavugut."

 

Allattoq: Fredrik Harstad

Ukioq allanneqarfia: 2012

Ilulisersuisoq/Assi: Norden i Skolen