Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Finlandimiut oqaasii pillugit

Oqaatsit: Finlandimiutut

Atuisut: 5,5 millionit miss.

Oqaatsit atukkiussaat: sauna, sisu, rapakalja, rapakivi

Ilassinnittariaatsit: Hei, Hyvää päivää  

 

 

Finlandimiusut oqaatsit Finlandimiinnaanerusoq atugaapput 4,9 millioninut finlandimiunik inunnguutsitut oqaaserineqarlutik (90 %´tiisa miss.) Finlandimi pisortatigoortumik marlunnik oqaaseqartoqarpoq; finlandimiutut svenskisullu (svenskit oqaasii finlandimiunut 300.000´nut – 5,3 %´tiinut inunnguutsikkut oqaaserineqarput). Finlandip avataani soorlu Sverigemi ikinnerussutilinnik aamma inunnguutsikkut oqaaserineqarput. Sverigemiipput inuit 700.000´t Finlandimiik kingoqqisut/sorlaqarfillit taakkualu affaat finlandimiusut oqaaseqartuupput. Finlandimiut oqaasillit ikinnerussuteqarlutik Norgemi Ruslandimi kiisalu Estlandimi najugaqarrapput.

 

Finlandimiut oqaasii oqaatsinut uralskimik pineqartartunut ilaapput. Oqaatsit taakku estlandimut saminullu attuumassuteqartuupput Nunanut avannarlernut allanut attuumassuteqaratik.
Finlandimiut allattariarsornikkut oqaatsitik kingusissukkut ineriartortillugit aallartinnikuusimapput. Aatsaallu iluarsaqqiinerup kingorna atuagassiaaqqanik naqitsisoqartalerpoq kisianni upperisamik aallaaviliinnangajaat, inatsisit maleruaqqusallu. 1800´kkulli ingerlaneranni politikkikkut isumaliortaatsillu oqaluttuarisaanerani ineriartorneq oqaatsit ineriartornerinut nutaamik tunngaviliivoq. Oqaatsit pillugit peqqussut 1863´meersoq naapertorlugu finlandimiut oqaasii ukiuni 20´ni tullinnguuttuni svenskit oqaasiinik atuinermut naleqqussarsimassasut naliginnaasumillu atugaalersimassanerat naatsorsuutigineqarsimavoq.

 

 

Finlandimiut oqaasilerinikkut immikkut ilisarnaatit

Finlandimiut oqaasiisa nunani avannarlerni oqaatsit allat assiginngilaat. Finlandimiut oqaasii kønneqanngillat taannaasorsiuteqaratillu. Assersuutigalugu oqaaseq ”han” (kinaassusersiutit pingajuanni ataasersiut) assigiimmik angummut arnamullu atortarpaat. Finlandimiut oqaasii oqaatsinut agglutinerende sprog´tut taaguutilinnut ilaapput – tassagooq oqaatsimut uiguusersuutit qassiuneri apeqqutaalluni isumaat allanngorartartut. Oqaluutit kinaassusersiummiik, ataasersiummiik qasseersiummut, kiisalu piffissat misigisimanartunillu oqaluttuarsinnaasut. Oqaaseqatigiit tulleriinnilersornera oqaatsinut allanut naleqqiullugit kiffaanngissuseqarpalaartorujussuuarmik atorneqarput.  

 

 

Allanneq taaguinerlu

Naqinnerit 29´nik naqinnertaqarput: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

 

Naqinnerit b,c,f,q,w,x,z,å´lu finlandimiut nammineerlutik oqaasiviini atorneqanngillat. 
Nipi x ks´miissinnaasarpoq taamaallaalli svenskit aqqini oqaatsinilu nunani allaniik tigusaniittarluni. Allannermi taaguinermilu naqinnerit immikkut tamarmik nipinut ilisarnaataapput. Ersiutit sivitsuuteqarneq ajorput a sivitsuuteqartarpoq ”aa”´mik allanneqarsimagaangami. Aappersarissanut allaat ajornaappasittarput soorlu ukutut; ”k” marloriarlugulu ”kk”. Oqaatsip taanera oqaatsip aallaqqaataaniittuaannarpoq.

 

 

Oqaatsit atorsinnaasat

Finlandiut oqaasii amerliartorput nutaanik oqaasiliornikkut oqaatsinillu allaniik tigusimasat. Oqaatsinik allanik tigusat (baltiskisut, svenskisut russiskisullu ullumi tuluttut) finlandimiutut oqaatsinut tulluarsagaasarput taasarneri eqqarsaatigalugit (glas – lasi, post – posti, klokker – lukkari). Sverigelu immikkut ataatsimoorullugu oqaluttuassartaat pissutaalluni svenskit oqaasiiniik oqaatsit sverigemiik tigusimasat amerlanerpaajupput 4000 missaaniillutik. Finlandimiut oqaasiiniik svenskit oqaatsit tigusimasaat ikinneerarsuupput, kisianni tigusimasaannik assersuutiassaqarpugut poika – en pojke (nukappiaraq) aamma kenkä – en känga (støvleq).

Oqaasiliat nutaat finlandiumut oqaasiutaanik naggueqartiterput. Atuagaateqarfik bibliotekimik taanagu oqaasiliarineqarsimavoq kirjasto atuagaq kirja aallaavigalugu. Oqarasuaat finlandimiutut puhelinimik taaguuteqarpoq – puhuaminngaanniik nagguilik – puhua = oqalunneq. Mobileqalermat oqaaseq una takkuppoq matkapuhelin, toqqaannarlugu nutsissagaanni angalanermi oqarasuaammik isumaqarpoq. Sivitsunngitsorli oqaatsimik nutaamik siunnersuutigineqartumik taarserneqarpoq: kännykkä – oqaatsimik kännymik aallaaveqartumik, oqaatsimik käsimik nagguilimmik, assak.

 

Agglutinerende sprogimeersuniit assersuusiaq:

 

Juoksentelisinkohan? 
= Eqqarsartungaana arpaqattarusaarsinnaanerlunga?  

 

Ilisimaneqarluartoq qinngasaarerpalaartoq tassaavoq oqaaseqatigiik oqaatsinik marlunnik oqaasertaligaq, qulingiluanik assigiinngitsunik isumaqarsinnaasoq:

 

1. Kuusi palaa = Orpiliassaq ikummartoq (Soorlu orpiliaq ikuallattoq).
2. Kuusi palaa. = Orpiliassaq taanna uteqqikkumaarpoq (Ass. orpiliassaq sanaartornermi atugassiaq). 
3. Kuusi palaa. = Nr. seks ikuallappoq. (6 = Kuusi). 
4. Kuusi palaa. = Nr. 6 ilannguteqqissaaq. (Arsaattartoq 6´mik ilisarnaatilik oqaluuserisimagaanni) 
5. Kuusi palaa. = Arfinillinngooq ikuallapput (Ass. illut quliusimappata, taakkunani arfinillit ikuallattut).
6. Kuusi palaa. = Arfinillit uteqqissapput (Inunnik quliusunik aatsaannguummat ilagisatsinnik arfinillit uteqqissapput). 
7. Kuusi palaa. = QaAmmataatit ikuallappoq. (Kuu = qaammat, suffikser si = illit piit) 
8. Kuusi palaa. = Qaammataatit uterumaarpoq. 
9. Kuusi palaa. = Arfinillit (Ataaseq = pala, + a´mik ilallugu immikkoorutaa ataatsimoorutaalu ersersinneqassapput). 

Oqaatsinut aappersarissanik ilaqanngitsunik assersuut: 
Hääyöaie (katernaat unnuamut pilersaarutaat).

 

Oqaatsit uiguusersukkat takisuunngortitat takukulaarnartuupput – oqaatsillu isumaa eqqoriaruminaatsikkaanni unioraanniluunniit nalorninerujussuarmik ilakutaqarsinnaalluni:
Aamupalaverihuone Aamu-Palaveri-huone = ullaaq ataatsimiinneq ineeraq
Aamupala-veri-huone = Ullaakkorsiutit-aak-ineeraq

 

Taanissaanut sungiusaat: 
Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet?

(kiserrataamiillutit quersorpit, kiserrataamiillutit qiavit?)

 

 

Assit

flag-160481_960_720.png