Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Kalaallit oqaasii pillugit

Oqaatsit: Kalaallisut

Atuisut: 55.000´t
Oqaatsit atukkiussat: Anorak, igloo, kajak
Ilassinnittariaatsit: Inuugujog, kutaa eller haluu
Taajuminaatsoq: Taskeqakataqaanga (jeg er træt af at bære tasken)

 undefined

 

Kalaallit oqaasii – soorlulimi legot katitigassat

Kalaallisut – kalaallit oqaatsitut kalaallisuumik taaguuteqartitaat  oqaatsinik tusartarsimasarnit tamanit asseqanngillat. Assersuusiaq qiviaannarlugu immaqa tamanna uppernarsissavat. Oqaatsit tassani aallakkiami 72´siinnaapput. Allakkiaq taannarpiaq qallunaatuunngorlugu oqaatsit 108´pput finlandimiusuunngorlugu 90´llutik. Akerlianilli oqaasiutaat takingaatsiartuupput. Ilai paasisinnaavigit? Una qanoq isumaqartissangaviuk paaseqatigiilluarsinnaapput? Unaluunniit oqaatigineqarsinnaammata?

 

Oqaatsinik takinerujussuannut nassuaataavoq kalaallit oqaasii polysyntetiskiummata imaappoq oqaaseq nagguilik uiguusersugaq. Oqaatsit uiguutillu imminnut ikkussuussat takisoorsuanngorlugit. Assersuutaasinnaavoq qimmersuaqarusunngilaq, isumaqarpoq angisuumik qimmeqarusunngitsoq. Kalaallit amerlanersaasa immaqa taanna atorsimanngilaalluunniit. Atoriataartussanngorunikkuli ajornaquteqanngitsumik taariaannaassavaat.Oqaaseq aamma allakkiat arlaanni toraassagaluarunikku paatsooriarsinnaassanngilaat uiguutai ingerlaannarlutik nagguissisinnaassagamikkit. Qimmeq,  suaq isumaqarpoq angisooq,  qarpoq isumaqarpoq har, nngi isumaqarpoq soqanngilaq taava -rusup isumaqarluni kissaateqarpoq.

 

Kalaallit oqaasiisa akerlerluinnaraat kineserit oqaasii. Kineserit oqaasii uiguuserneqarpiarnerlu ajorlutik naaneqanngillat. Oqaasilerinermi oqaatsit ilaartornagit oqaatsinik allanik nalunaarsuutinilluunniit saniatigut ikkussuisarput. Kalaallit oqaasiitut ittut uiguusersuinermik sannallit syntetiskemik taaguuteqartarput akerlianik kineserit oqaasiitut ittut analytiskimik taaguuteqartarput misissuinartortalittut isigisassatut isumaqarsinnaasumik.

 

Periutsinut taakkununnga eqqartukkanut syntetiskimut analytiskimullu parnaavillutik killiffilinnik oqaatsinik piusoqanngilaq. Oqaatsit tamangajavimmik periutsinik taakkuninnga marlunnik akoqartarput. Svenskisut norskisullu soorlu assersuutigalugu taggit oqaluulluunniit oqaluinnarniut ataasersiutinngortinnerani qasseersiutinngortinneraniluunniit naggaserneqarneratigut ilisarnaasertarpaat, tuluttut taamaalinatik the- atortarpat naqissusiutitut suup pineqarneranut takussutissatut. Svenskisulli siulleqqiutit assigiinngitsut atugarigaat finlandiumiusut oqaaseq nagguik uiguusersorneqarneq-ajorpoq.

 

 

Kalaallit qaniginerpaasaat

Kalaallit oqaasii immikkuullarisuupput taamaakkaluartoq oqaaseqarpoq allanik oqaatsitigut ilaqutaattut taaneqarsinnaasunik. Oqaatsit ilaqutariit taaguuteqarput eskimoisk-aleutiskimik inunnillu 100.000´nik atugaallutik, atuisuisa affai kalaaliullutik. Oqaatsit taakku atuisuisa sinneri siammarsimapput Avannaarsuaniik Ruslandimi Sibiriamiik Kalaallit-Nunaat aqqusaarlugu Canadamiik Alaskap Avannarsuanut Amerikap Avannaaniittumut. Eskimoisk-aleutiskisut oqaatsini anginertut tulliupput inuktitut taakkulu Canadami inunnik 20.000´nik atugaapput. Kalaallit oqaasii, inuktitut ukulu sinneri imminnutn ima eqqaanartigipput akunnerminni ajornaquteqanngitsumik imminnut paasillutik oqaluussinnaallutik. 

 

Taamaakkaluartoq kalaallit iluminni sumiorpalussutsimikkut imminnut paasisinnaajunnaaqqasarput. Kitaamiut oqaasii tunumiullu oqaasii ima assigiinngitsigimmata imminnut paasisinnaanatik, eqqarsaat anguniapiloornarpoq nunap ataatsip iluani pissutsit taamaattut paasillugit. Kalaallimmi Nunaat 2 millioninik kvadratmetereqarpoq, nunarsuaq qeqertani annersaalluni.

 

 

Qallunaat oqaasii unammillertitsipput

1700´kunni Qallunaat-Nunaata Kalaallit-Nunaat nunasiaatitaarimmagu, kalaallit oqaasii qallunaat oqaasiinik sakkortuumik unammillerteqalerput. Imaanngilaq qallunaarpassuit nutserrannerannik pissuteqartoq (Kalaallimmi-Nunaanni taamaallaat qallunaat 7.000´t najugaqarput) pissutaanerusimavoq qallunaat oqaasiisa pisortatigoortumik atugaanerat. Kalaallit oqaasiisa atugaannginnerat, soorlu atuarfeqarfinni, oqaluffinni, inuussutissarsiornikkut politikerinillu aqutsisuusunit, pissutaalluni oqaatsinik taagutinilluunniit nutaaliortoqartoqarsinnaasoqarsimanngilaq. Kalaallit oqaasii angerlarsimaffinni inuillu privatimik peqatigiittut akornanni taamaallaat atugaasussanngorlugit pineqaleraluarsimapput.

 

Kisianni qallunaaqarsimavoq, nunami oqaatsinut soqutiginnittunik. Taakkununnga ilaavoq ajoqersuiartortitaq Paul Egede, meeraalluni Kalaallit-Nunaannut nuussimasoq qallunaanilu siullernut ilaalluni kalaallisut ilikkarsimasoq. 1700´kkut qiteqqunneranni kalaallisut ordbogit siullersaat naqitsissimavaa kiisalu kalaallisut oqaasilerissutit siullersaat. Kingorna ordbogit oqaasilerissutillu allat naqitertinneqarnikuupput.  Amerikap Avannaani itsarsuarnitsat oqaatsit atugaasut oqaatsinut ilaliullugit oqaatsinut ur-sprogisut pineqartartut tunngavilersorluagaanikuupput.

 

Ukiuni 40´ni kingullerni kalaallit oqaasii annertuumik nukittorsarneqarlutillu tammatsaalineqarsimapput. 1979´mi Namminersornerulerneq eqqunneqarmat kalaallit oqaasii pisortatigoortumik oqaatsitut eqqunneqarput qallunaat oqaasiinut naleqqatigiimmik aappiullugit. Kalaallit oqaasiisa inissisimatinneqarnerat suli qaffaallaqqippoq 2009´mi Namminersortunngoratta immikkut oqaatsitsinnut inatsisiliortoqarmat. Ullumikkut kalaallit oqaasii kisimik Kalaallit-Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiupput, meeqqallu tamakkerlutik kalaallisut atuartinneqartarlutik. Ilisimatusarfimiittaaq kalaallit oqaasii atugaapput taamattaaq Inatsisartuni. Unescomi kalaallit oqaasii nunarsuatsinni oqaatsit ulorianartorsiortut allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimapput taamaattorli siornatigumut naleqqiullugu ulorianartorsiunnginnerujussuartut inissisimapput. Kalaallisut atuakkiornerup iluani aamma siuariartuuteqartorujussuuvoq.

 

 

Una allaaserisaq nunani avannarlerni oqaatsinut tamanut nutserneqarsimavoq. Aajuna kalaallisoortaa. (Qallunaat oqaasii Norskit oqaasii, il.il.). Quppernerit misissuataarlugit assigiiaanik assigiinngissutsinillu nassaassarsiorfigikkit. 

 

Svenskit, norskit qallunaallu imminnut paaseqatigiilluarsinnaapput, Islandimiulli oqaasiinik paasinninnissaq ajornartorsiutiginerusarlugu, uffa ukiut tusindit matuma siorna Skandinaviami oqaatsinut Islandimiut oqaasii assingugaluartut. Islandimiut oqaasiinut qaninnerpaat tassaapput Savalimmiormiut oqaasii, taamaakkaluartorli oqaatsit ima assigiitsiginngillat Islandimiup Savalimmiormioq ajornartorsiuteqanngitsumik paasisinnaallugu.

 

Finskit oqaasii Estlandimiut oqaasiinut eqqaanarnersaapput, aammali saamiit oqaasiinut assingullutik. Assersuutigalugu, finskit oqaasiini saamiillu oqaasiini oqaatsit takisuunngorsinnaapput, naanerit oqaatsip nagguianut ilannguttakkat tapiliunneqarnerini. Kisiannili oqaatsit takisuut pineqartillugit kalaallit oqaasii immikkooruteqarluinnarput, tassami oqaatsit allat oqaaseqatigiit ilivitsut atorlugit oqaatigisaat kalaallisut oqaatsimik ataatsimik oqaatigineqarsi. 

 

Assit

25632681.601.png