Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Savalimmiormiut oqaasii pillugit

Oqaatsit: Savalimmiormiutut
Atuisut: 75.000 miss.
Oqaaseq atukkiussaat: Grindehval
Ilassinnittariaasaat: Hey og góðan dag
Taajuminaannerpaat: Eitt heitt, nýbakað byggbreyð

 

 

Savalimmiormiut oqaasii atuakkani oqaasiliortarnikkut nutaqqat

1700-p naalernerani savalimmiormiutut allaaserinnittoqaalussimavoq, ordbogip annertulaartup qallunaatuumut latinerisuumullu nutserisoqarsimanerata saniatigut taallarpaaluit inuillu eqqaamasaat kinguaariinni oqaluttuariuarneqartarsimasut, naqitertinneqarnikuusimapput. Piffissami tassani akuerisamik oqaatsinik atuuttoqangimmat allaaserinnittartut immikkut tamarmik pigisaminnik oqaatsitigut atuisimapput, siutip tusaasaanik iluarinartinnerusamik allattariaatsikkut atuineq.Savalimmiormiutut allattariaatsimik pilersitseriartoqaraluarsimavoq aatsaalli 1846 V.U. Hammershaimbs allattariaasissamik siunnersuuteqarmat, oqaluttuarisaanerminnut sorlaqarfilimmik, ullumikkut ilisimaligarput atuutsinneqalerpoq. Taamaakkaluartoq ukiorpaaluit aatsaat atorlugit siammartikkiartuaarneqarsimavoq. Taamaanneranut pissutaanerpaasimavoq Savalimmiormiut piffissami tassani oqaluttuat oqaatsillu kisiisa atuiffigisuusimammasigit, nuna atuarfinnik pilersitsiviusimanngitsoq ulluinnarnilu attaveqaateqarneq piorsarsimassutsikkullu pissutsinik ingerlatitseqqiinerit oqaluinnarnikkut ingerlaartut Savalimmiormiut periutsimissut pigisarisimavaat. Pisortanulli ataqqinartorsuarnullu attaveqartarnerit allatorluinnaq pisarsimapput. Taamaattumiguna qallunaat oqaasii 1900-kkut qiteqqunnerannut pisortatigoortumik oqaaserineqarsimasut, atuarfeqarfinni inuiaqatigiittullu. Savalimmiormiut namminerisaminnik oqaasii aatsaat sorsunnersuup aappaata kingornatigut atuarfimmi allaffissornikkullu atuuttunngorsimallutik.

 

Savalimmiormiut oqaasii Nunani Avannarlerni Oqaatsinut ilaapput. Savalimmiormiut allattariaasaat islandimiut oqaasiinik allattariaatsimut assigusorujussuupput, naak assigiinngissuteqaraluarlutik oqaatsitigut pigineqartutigut, skandinaviami oqaasiutigineqartunut assigusunik. Savalimmiormiutullu oqalunnermi nipit immikoorutilippassuupput oqaatsini naqissusiisarfiit immikkooruteqarlutik nunani eqqamiuini atugaanngiivissunik.

 

 

Savalimmiormiut oqaasii pillugit isiginnaarit

 

Savalimmiormiut oqaasii - nunani avannarlerni oqaatsit

Nunani avannarlerni oqaatsini savalimmiormiut oqaasii annikinnersaapput. Naatsorsuutigineqarpoq inuit 70.000-t savalimmiormiutut oqaluttuusut, taakkunanngalu 49.000-t Savalimmiuni najugaqartuusut. Savalimmiormiut oqaasiini oqaasilereriaaseq nunani avannarlerni qangarsuaanerusumuinnaq eeqqaanaannarani taamattaaq islandimiut oqaasilereriaasaannut eqqaanarpoq. Kasusilereriaasiat taannaavoq. Kønnii oqaatsillu allanngortarnerinik taagueriaasaaat naanilersueriaasaat Islandimiut nutaajunerusumik oqaasilereriaasaannut eqqaanartortaqarpoq. Kisianni naliginnaangajattutut oqaatigineqarsinnaavoq savalimmiormiut islandimiuninngarnit sukkanerusumik oqaatsitik piuminarninngorsapallattaraat. Soorlu genitivi savalimmiormiutut mutiunerusumi naliginnaasuunngilaq. Savalimmiormiut oqaasersianut ammanerusimagaluarput, qangaanerusoq soorlu qallunaat oqaasiiniik, piffissamili nutaajunerusumi tuluit oqaasii tigusiffiginerusalersimallugit. Taamaattumiguna kinaluunniit skandinaviami oqaatsinik ilisimasalik savalimmiormiutut allakkianik paasisaqarsinnaanerusartoq islandimiutoortunut naleqqiullugu. Savalimmiormiutut naqinnerit siulliit soorunami nunani avannarlerni qangarsuaq allaatsimit aallaaveqarput, inatsinni katersani 1298´meersunit Seyðabrævið (Savaasap allagaanik pineqartartunit), nunamut tamarmut atuuttuusimasuni savaateqarnerup iluani inatsinni.

 

Savalimmiormiutut atuakkianik saqqummertoqartaqaaq, atuakkat tusarnersuliat suliallu pillugit atuakkiat. Savalimmiormiutuunngorlugit aamma nutsigarpassuupput stilillu tamakkingajavillutik savalimmiormiutuumut nutsigaasimallutik. Fróðskaparsetur Føroya (Savalimmiuni ilisimatusarfik) periarfissaqartarpoq aasaanerani savalimmiormiut oqaasiinik, kulturiannik avannaamioqatigiillu atuakkiaannik ilisimatusarnissaq kiisalu nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatusarlutillu ilinniartut.

 

 

Oqaatsit assersuutikkit

Sviar, norðmenn og danir skilja heilt væl hvønn annan. Teir hava størri trupulleikar við íslendskum, hóast íslendskt líkist tí skandinaviska málinum, ið varð tosað fyri túsund árum síðan. Tættast íslendskum er føroyskt, men málini eru ikki so lík, at ein íslendingur skilir ein føroying uttan trupulleikar.

 

Finskt minnir um estiskt, men har er eisini skyldskapur við sámisku málini. Í bæði finskum og sámiskum kann ein til dømis skapa long orð við at leggja bendingar aftur at stovninum. Men viðvíkjandi longum orðum er grønlendskt heilt serstakt. Har onnur mál hava brúk fyri einum heilum setningi, er ofta nóg mikið við einum einstøkum grønlendskum orði.

 

Eqqoriaruk 'trupulleikar' qanoq isumaqarnersoq?

Assit

250px-Flag_of_the_Faroe_Islands.svg.png