Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

print

Immami eqqakkat plastikkillu

Klassetrin 7.-10. klassit Fag Naturfag Læringsfokus Natur og miljø Tema Ressourcer Emne Havet Plastik Dyr Jorden Type Atuagassaq
shutterstock_287424425.jpg

Imaq angallavittut inuussutissanillu aallerfittut, timersorfiunikkut aamma nuannisarfittut inuit oqaluttuarisaaneratigut isumaqartorujussuusimavoq. Ullumikkut aamma Nunat Avannarliit inuinut tamanna atuuppoq, Nunammi Avannarliit tamarmik sineriaqarmata. Islandip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu nunaminni inuussutissarsiutini aalisarneq pingaarnerpaatut isigaat aamma nunat taakkua avammut tunisinerminnut aningaasat isertitaasa amerlanerpaartai aalisarnerminngaanneerput – Savalimmiuni 80% sinnerlugu aningaasat isertitaat aalisarnerminngaanneerput. Taamaammat immap minguitsuutinneqarnissaata salliunneqarnissaa pisariaqavissut ilarivaat.


Aammattaaq immami immallu eqqaani uumasut pisariaqartippaat imaani avatangiisit paarilluassagigut. Kisianni Amerikamiut misissuinerisa takutippaat uagut tamatta nunarsuarmiuusugut ukiut tamaasa immamut plastikkinik 8 millionit tonsinik igitsisartugut, ineriartornerlu allanngortinneqanngippat ukiut tulliuttut qulit ingerlanerini kisitsisit marloriataannik amerlinissai ilimasuutigineqarpoq.

 

Immami eqqakkat


Immami eqqakkat inuit nunamiit imlt. immamut toqqaannartumik iginnikuusaat nungusarneqarsinnaanngitsuuneri ilisarnaatigaat. Immami eqqakkat nalinginnaanerpaat tassaapput plastikkit, gummit, pappilissat, savimmerngit, qisuit, atisat il.il. Eqqakkat isiinnarmik takuneqarsinnaapput kisiannilu takujuminaassinnaallutik imlt. takussaanngitsuulluinnartuusinnaallutik. Taaneqartoq kingulleq mikroplast-imik (plastikkimineeqqanik) taaguuteqarpoq.

Eqqakkat pinngortitamut, uumasunut uatsinnullu inunnut ajoqusiinerminni sunniuteqarsinnaanerinut eqqakkat uumasullu sorliit pineqarnersut apeqqutaavoq. Assersuutigalugu saaniluit puussiamik plastikkimik nerinissaminnut pileritsatsitaasarput taakkuami nuarluttut isikkoqarmata, taamaannerani aamma timmissat aalisakkat qassutikuannut pisimallutik peeqqinneq ajulertarput. Atortussat ilai aammattaaq allaninngaanniit ulorianarnerupput, ilaatigut plastikkit eqqakkat ajornartorsiortitsilluinnarput. Arlaannik iliuuseqanngikkutta 2050-imi immami plastikkit aalisakkaniik amerlanerulissapput.

 

Plastikki qanoq ililluni immamut pisarpa?


Ajornartorsiut iliuuseqarfigerusukkutsigut plastikkip qanoq ililluni immamut pisarnera paasineqarnissaa pisariaqarpoq. Immani avatangiisini tamani plastikkeqarpoq eqqakkanik; sinerianni, immap qeqqani, immap qaani naqqanilu. Eqqakkat sinerianniittut pillugit misissuisarnerit amerlaqaat, kisianni immami immallu naqqani plastikkit nakkutigiuminaannerummata taakkununnga misissuinerit pingaartut ikittunnguupput – taamaammallu plastikkip ingerlaarnera pillugu ilisimasat ikinnerupput. Kisianni ilisimavarput plastikkit eqqakkat iginneqarfimminni qanittuani katersuussinnaasut, plastikkili aamma iginneqarfigisaminiit ungasissorujussuarmukarsinnaavoq sunniuteqartitsillunilu. Plastikkit eqqakkat qanoq ilillutik ingerlaartarneri arlalinnik pissuteqarput, s.i. sialuk, immap sarfai, kuussuup sammivia, anori aamma nunap isikkua. Plastikkip aserujuissusaa aammattaaq apeqqutaavoq.

1992-imi containereq qeerlutuunik sungaartunik plastikkinik 29.000-nik imalik Hong Kongimiit umiartornermini Manerassuup qeqqani tammarpoq tamatumalu kingorna nunarsuarmi sumi tamaani qeerlutuut sungaartut plastikkit nassaarineqarsinnaasimapput. Ilai Hawaiip, Alaskap aamma Amerika Kujalliup sineriaannut tippussaapput ilaalu nunani issittut sikuini qerissimasut nassaarineqarlutik, Skotlandimi Atlantikumilu.

Eqqakkat immamut pisartut annerusumik ukunanngaanneersuupput: kukkusumik ajortumillu eqqakkanik passussineq aamma imeq errortuutikoq inuit nunami umiarsuarmilu atornikuusaat. Naalagaaffiit Peqatigiit avatangiisinut pilersaarutaanni UNEP-imi nalilersuipput eqqakkat tamarmik 80%-ii nunami suliaqarnerminngaanneersuusut, s.i. eqqaaviit, industriit aamma takornariaqarneq, sinneruttuanilu 20%-ii immami suliaqarnerminngaanneerlutik, s.i. aalisarneq, umiarsuarmik angalaarneq aamma qilleriliviat. Aalisartut immamut aalisarnermi atortussat qassutillu igittarpaat. Imaatigut angalasut usitik annaasarpaat immamullu igitsisarlutik. Qilleriliviat atortussat poortuutillu peertarpaat. Takornariat sissami eqqakkanik igitsisarput.

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Nalunngiliuk...

Nunarsuup imaani eqqakkat nassaat 75%-ii plastikkiupput.

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

      Eqimattakkaarlusi nunagisassi avatangiisiisa illersorneqarnissaannut inatsiseqarnersoq malittarisassaqarnersorlu misissorsigit.

      • Inatsisinik malittarisassanillu avatangiisit mingutsinneqannginnissaannut eqqaaffiunnginnissaannullu illersuisuusunik aamma paarsisuusunik internetsikkut ujarleritsi.
      • Qanoq ililluni imaq mingutsinneqannginnissaanut eqqaaffiunnginnissaanullu illersorneqassava?
      • Immap paarsarineqarnissaanut inatsisinik malittarisassanillu siunnersuuteqaritsi eqimattaallusi suut iluaqutaassanersut isummassinnik.
      • Eqimattat siunnersuutaat eqimattanut allanut saqqummiussavaat.
    • 2Sammisami suliaq

      Imaq ilinnut qanoq isumaqarpa?

      • Allallutit aamma/imlt. titartaallutit immamut eqqaanartitatit tamaasa mind map-iliarikkit.  
      • Imaq immikkut ittumik ilinnut isumaqarpa?
      • Mind map-iliat inip atuartitsiviup iigaanut nivinngaruk aammattaaq atuaqativit immamut eqqaanartitaat suunersut takukkit.
  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

      Nunagisannut imaq qanoq isumaqarpa?

      • Nunagisassinni immamik mingutsitsineq immamullu eqqaasarneq sunik kinguneqartitsisinnaanersoq mississorsiuk.
      • Nunassinnut immap sunik tunisisarnera aammattaaq immap mingutsinneqarnerata kingunerisinnaasai nalunaarsorsigit.
      • Nalunaarsuusiasi atuaqatigiittut ikinngutillu avitseqatigiissutigisigit.
      • Sanilliussigit oqallisigalugillu nunanut tamanut imaq qanoq isumaqarnersoq.