Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

print

Plastikki suua?

Klassetrin 7.-10. klassit Fag Naturfag Læringsfokus Teknologi og produktion Tema Ressourcer Emne Kemi Plastik Type Atuagassaq
shutterstock_169794539.jpg

Plastikki atortussiaavoq iluserpassuarni qalipaaterpassuarnilu piusoq. Nunani Avannarlerni nunarsuullu sinnerani plastikki (imaluunniit aamma allatut taaneqartarneratuut plast-i) sanaarpassuarnut atorneqartarpoq soorlu poortuutitut, pequtitut, igaffimmi errorsisarfimmilu atortorissaarutitut, pinngussatut elektronikkitullu. Plastikki atortuuvoq attartooq eqqortumillu atoraanni amerlasooriarluni atoqqinneqarsinnaasoq. Kisianni plastikki eqqortumik atoqqinngikkaanni plastikki pinngortitamut mingutsitsisunngussaaq.

 

Plastikki sumik sanaajua?

 

Plastikki uulia akuiagaanngitsumiik imaluunniit naturgassimik sanaajuvoq. Uulia akuiagaanngitsoq sananeqaatit assigiinngitsuniit akuugaavoq sananeqaatillu uku atorniarlugit uulia sanaartuuterujunni sukuluiarluarneqassaaq. Nunat avannarliit tamarmik plastikkinik nioqqutissiassaliorneq ajorput kisianni Finlandimi, Sverigemi Norgemilu plastikkit nioqqutissiassat sananeqartarput.

 

Uulia akuiagaanngitsup qanoq suliarineqarnera apeqqutaalluni plastikkinik assigiinngitsunik plastikkinngortitsisarpoq. Tusindialunnik assigiinngitsunik plastikkeqarpoq assigiinngitsunut atorneqarsinnaasunik soorlu aserujuissusii, isikkui qitussusiilu. Kisianni plastikki gruppinut marlunnut pingaarnernut agguarneqarsinnaavoq:

  • Termoplasti, uunnakkaanni aqilisartoq nillorserneqaraangamilu manngerteqqittartoq.
  • Plastikki manngertisagaq (hærdeplast), ilusilerneqareeruni aqileqqinngisaannartoq taammammallu aatsillugu suliareqqinneqarsinnaanngitsoq.

 

PVC-plastikki nalunaaqutsersuinerlu

 

Plastikkini naliginnaanerpaat ilaat tassaavoq PVC (Poly-Vinyl-Chlorid) soorlu sialussiutini, pinngussani naatsiiviillu pequtaannittartoq. PVC plastikkiuvoq attartoorujussuaq kisianni pinngortitamut iginneqaraangat pinngortitamut ulorianartunngortarpoq. Taamaammat PVC-plastikkit atoqqitassanut katersivimmukaattarnissai pingaaruteqarpoq. Aammattaq PVC-it aqilisakkat sianiginissaat pingaaruteqarpoq, pissutigalugu PVC-it taakkua hormoninut ajoqusiisinnaasunik ftalater-inik taaneqartartunik aqilisarneqakulasarmata inunnut uagutsinnut ajoqutaasunik.

 

Pingasunik teqeqqulik 3-mik kisitsitalik ujarneqarsinnaavoq taannalu isumaqarpoq plastikki PVC-eqartoq. Nalunaaqutsersorneqassanersorli nammineq aalajangerneqartarpoq taava tamatigut nalunaaqutsiussaq nassaarineqarsinnaaneq ajorpoq.

 

Taamaammat plastikkit tamarmik nerisassanut imigassanullu atorneqarsinnaaneq ajorput. Kisianni plastikkimik sanaaq, assersuutigalugu pooq plastikkimik sanaaq, immiartorfiup ajassaatilluunniit ilisarnaataanik nalunaaqutserneqarsimappat nerisassaasivittut atorneqarsinnaavoq. Nalunaaqutsiussarli nerisassanut atugassanut soorlu puuguttani plastikkini, nerinermut atortussani plastikkini (s.i. saviit) il.il. takuneqarsinnaanngilaq. Plastikkit taama ittut atoqqitassanut katersivimmukaannissaat pisariaqanngilaq.

 

Plastikkinik sanaat

 

Nunani Avannarlerni plastikkinik sanaat amerlasuut assigiinngitsut ullut tamaasa atortarpagut. Ullaarnganiik makikkaangatta kigutigissaammillu plastikkimik sanaamik kigutigissarluta, qarasaasiap plastikkimik hardwaretaliup saavani issialeraangatta, innarnissattalu tungaanut qulleq plastikkimik sanaaq nerriveeqqamiittoq qamikkaagatsigut.

 

Plastikkit ilaat eqqortumik atoqqinneqarpata arlaleriarluni atorneqarsinnaapput. Tamanna plastikkinut ukununnga soorlu atuuppoq: assartuinermut karsit plastikkit tankillu assigiinngitsunik angissusillit, immianut sodavandinullu karsit aamma sodavandit puui. Allat plastikkit soorlu nerisassanut poortuutit ataasiaannaq atorneqartarput. Plastikkit taakku ikuallanneqarsinnaapput.

 

Nunap atortussiassat pissarititai amerlasuut poortuutissaliaralugit atortaratsigit plastikkip sipaarneqarnissaa isumatsialaavoq. Plastikkimik atuineq annertusiartorpoq 2014-imiillu kisitsisit takutippaat Nunani Avannarlerni ukiumut plastikkit 70.000 tonsit igittarigut. Plastikkimik atuineq annikillineqarsinnaavoq atortussanik allanik atuinikkut soorlu igalaaminernik, saviminernik pappialannillu qeratasuunik. Qujanartumik atortussiat taakku tamarmik atoqqinneqarsinnaapput taama isillutalu isumalluutit sipaassavagut.

 

Bioplast-it plastikkillu pinngortitap avatangiisiani nungusarneqarsinnaasut

 

Bioplast-it atortussanik soorlu majsinik, karrinik imaluunniit ivigarsuit sukkuliassaniit sanaajupput pinngortitallu avatangiisiani nungusarneqarsinnaasut kisianni tamatigoortumiunngitsumik. Pinngortitap avatangiisiani nungusarneqarsinnaaneri isumaqarpoq uumassusileeqqat atortussaq tamaat nerisaraat taamaattumillu tamaat atoqqinneqartarpoq nungusarneqarlunilu. Bioplast-iliornermi atortussat atorneqartartut nerisassanut atorneqarsinnaasimagaluarput, tamanna nunarsuarmi inunnik 790 millionit sinnerlugit kaattoqarfiusumi eqqarsaatigilluarneqarsinnaanerugaluarpoq.

 

Plastikkit pinngortitap avatangiisiani nungusarneqarsinnaasut plastikkinik nalinginnaasunik sanaajupput, immikkut ittumik atortussiamik akuneqarnikuupput, immikkut pisuni kuldioxidinngortitaallutik (CO2) aamma iminngortinneqarlutik asiusinnaasut. Orpippassuarni plastikki una igiinnarsinnaanngilat – pinngortitami nungusarneqarnissaanissaanut ukiunik sivisussuseqassammat, pissutigalugu plastikkip allanngortinnissaanut avatagiisimik kiattumik aqunneqartumillu, iltimik, UV-ip qinngorneranik aamma/imaluunniit enzyminik pisariaqartitsimmat. Allannguineq suliffissuarni kompostiliuutini isugutarujuttuni kiattunilu pisarpoq.

 

Mikroplast-i (plastikkimineeqqat)

 

Puussiaq plastikkeq pinngortitap avatangiisiani nungusarneqarsinnaasoq (bionedbrydelig) immamut igikkukku mikisuaranngukkuutaartunut isatissaaq. Plastikkimineeranngortut 5 millimeteri ataakkaagamikku mikroplast-inik (plastikkimineeqqat) taaneqartarput. Plastikkimineeqqat immamiittut aammattaaq allaninngaanneertarput, tassa atisagut allallu annoraamerngit errornerit tamaasa millioninik arlalinnik plastikkiaqqanik aniakaatitsisarput naggataatigut immamut pisartunik. Taamaattoq plastikkimineeqqat aamma toqqaannartumik sananeqartarput kigutit qaqorsaataannut akulerunneqartarlutik, tarngutinut amiutinullu kumiiaatitut sunniuteqarnisassammata. Tassa kigutigissaatinni plastikkeqarsinnaavoq, kigutigissaraagavit qiserlutillu naggataatigut immamut pisartunik. 350.000-it tikillugit tarngummi plastikkimineeraqarsinnaavoq.

 

Immami plastikkimineeraqarnera isumaqarpoq immap uumasui plastikki nerisaraat, assersuutigalugu timmissat immamiittartut 90%-ii sinnerlugit naamminni plastikkeqarput aamma plastikki nerisatsinniittarpoq soorlu tungusunnitsuutini (honning), immiani viinninilu.

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Nalunngiliuk...

Oqaaseq plastikki grækerit oqaasianinngaannersoq plastikos, "ilusilersorneqarsinnaasoq"-mik isumalik.

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

      Kommunerisat qanoq atoqqeeqqillaqqitsigaa?

      • Atuarfinni nassaassarsiorit. Atuarfiup eqqakkat qanoq immikkoortitertarpai?
      • Kommunerisanni eqqakkat qanoq pineqartarpat? Kommunerisavit eqqakkat qanoq immikkoortitertarnerinut internetsikkut paasissutissanik ujarlerit.
      • Angerlarsimafinni plastikkit immikkoortiterlugillu atoqqittarpisigit? Najuagaqarfigisanni plastikkit qanoq pisarnerisi pillugit sanilit oqalluttuuguk.
    • 2Sammisami suliaq

      Ullormi atuarfiusumi plastikkinik qanoq annertutigisumik atuisinnaavit?

      • Ullormi atuarfiusumi suut plastikkinik sanaajusut ullup ingerlanerani nalinginnaasumik atortarneritit allattukkit. Plastikkit qanoq annertutigisut ullormut atorsinnaasarpigit?
      • Ullup atuarfiusup ingerlanerani plastikkinik atuinerit annikillisippiuk? Ulloq taanna suut atunnginneritit imlt. suut plastikkimut taarsiunneritit allattukkit.
      • Suliappit inerneri atuaqatippit inernerinut sanilliukkit.
  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

      Inimi atuartitsivimmi qanoq plastikkeqartiginersoq misissorsiuk.

      • Inimi atuarfiusumi plastikkit nassaasi allattorsigit.
      • Plastikki nalunaaqutserneqarsimava? Ilisarnaatit sorliit nassaarivisigit?
      • Allattorsimasasi klassetut ikinngutigisasilu agguaassigit.
      • Klassetut ikinngutigisat siunnersuuteqassapput aamma isumassarsissapput qanoq klassemi plastikkimik atuineq annikillineqarsinnaaneranik. Plastikkit arlaat atortussamik nungusarneqariaannarmik taarserneqarsinnaava? Plastikkit atorneqarunnaarnikut klassep arlaannik iliuuseqarfigisinnaavaa?