Plastikkinik mingutsitsineq immap uumasuinut immallu eqqaaniittunut assut sunniuteqarpoq. Uumasut inuttuulli avatangiisini peqqinnartuni naviananngitsunilu inuunissaminnik pisariaqartitsipput. Plastikkit eqqakkallu allat immamut pisartut uumasut sutigut tamatigut ajoqusersinnaavaat; soorlu kilersinnaapput, tattoqissinnaapput imlt. qimissinnaapput.
Plastikki immap uumasuinut ulorianarpoq
Uumasut pissusissamisoortumik alapernaatsuupput taamaammallu avatangiisiminni qanittuani nutaanik nassaaminnut kajungerisarput – assersuutigalugu eqqakkat pinnguarisarpaat oqquiffittulluunniit atorlugit. Taama iliniornikkut eqqakkat assut qanillisarpaat nernguteriaannaasarlutillu imlt. eqqakkanut kilerlutik. Uumasut eqqakkanut nernguttut peersinnaajunnaarsinnaapput ikilerneqarlutilluunniit. Tamanna isumaqarsinnaavoq uumasut nalunnissaminnut, nerisassanillu nassaarnissaminnut piginnaasaat aammalu kiisortuniik qiimaasinnaanerat annikillisinnaasut.
Immap uumasui amerlasuut plastikkit immamut pisartut nerisarpaat. Piniarnatik nerinngikkaagamikkit plastikkit allanut nerisassanut naliginnaasumik nerisartagarinasoralunikkit nerisarpaat. Saaniluit soorlu puussiat plastikkit nerisarpaat eqqarsarlutik tassaasut mamarinerpaasartik nuarluk. Uumasut plastikkinik nerisarnerat tupinnermik kinguneqarsinnaavoq pissutigalugu plastikki iggiami tattoqittarmat. Aamma nerisaat naammanngeriasaartarsinnaapput kaariaannaallutilluunniit plastikkit nerisassavinnik nassaarnissamut assiisinnaammata. Ipittut soorlu savimerngit imlt. plastikkit manngertut uumasut ajoqusersinnaavaat aseruuttoorninnguussinnaasunik anniaatinnguussinnaasunillu.
Immami eqqakkat uumasut artit ilaannik pissusissamisuunngitsumik sumiiffigisartagarinngisaannut assartorsinnaavaat. Taama pisoqartarpoq uumasut artit taakkua eqqakkanut immap sarfaanut ingerlaaqataasunut nippukkaangata. Sumiiffimmi nutaami uumasunik artinik naapitsinermi uumasut artit takornartat nutaani piffimminni økologiimi ataqatigiinneq ajoqusersinnaavaat. Una pisoq malunnaatilik uumasunik artinik allanik tiguaanermik taaneqartarpoq, uumassusillillu assigiingisitaarneri pilerfimmini nunarsuarmut tamarmut siaruarsimasumut assut ajoqusiisarpoq.
Inuussutissani uiguleriiaanni plastikkit
Suli inuussutissani uiguleriiaanni plastikkit pillugit ilisimatuutut misissuinerit arlallit amigaataapput, kisianni aalisakkat plastikkimineeqqanik immamiittunik nerisarnerinik takussutissaqarpoq. Taamatut plastikkip inuussutissanut uiguleriaannut ilannguttarnera periarfissaqarpoq. Ilisimatuutut allaatigisat takutippaat immami plastikkit hundrerit millionit tonsit immami økologiimi ataqatigiinnernut sakkortuunik pitsaanngitsunillu kinguneqarumaartut. Soorlu uilluni amerlasuuni plastikkit nassaarineqarsinnaapput, kinguaassiornissaannullu piginnaassusaat sunnertarpaat. Ilisimatuut nassaarisimavaat Danmarkimi ammassassuarni sisamaagaangata ataatsimi sinnerlugit plastikkeqartut, immallu timmiaasa akornanni 90%-ii sinnerlugit naaminni plastikkeqartut.
Plastikkit inuillu
Immap avatangiisiani eqqakkat – sissami immamilu – kusananngiinnanngillat, inunnnut aamma sineriaat atornissaat pilerinarunnaartarpoq. Takornarissat eqqakkat peqqutaallutik qimaappata sinerianni inuiaat aningaasaqaatit pingaarutillit annaasinnaavaat, aningaasarpassuillu iluarsaassinermut atortariaqalissavaat
Plastikkit eqqakkallu sinerianiittut peqqissutsitsinnut aamma ajoqutaasinnaapput. Assersuutigalugu sinarsugissunut kilertoqarsinnaavoq, aqqartartut aalisakkanut qassutinut ningittakkanullu nerngussinnaapput aamma eqqakkanut minguttunut, s.i. nakorsaatitoreersimanermi igitat sissamiittunut eqqakkanillu attuisunut nappaatinitsitsisinnaapput.
Plastikkimineeqqat (mikroplast) nerisassatsinnut aqqutissanik nassaartarput immianilu soorlu nassaarineqarsinnaapput, honningini viinninilu. Taamaammat nalulluinnakkannik plastikkimik nerinissat ilimanassuseqarpoq. Illit timinnut qanoq sunniuteqarsinnaanera ilisimatuutut misissorneqartariaqarpoq. Apeqqutaaginnarpoq periarfissaq tigorusunnerit.
Loginerit takusaqarnerorusullutit
