Plastikki atortussatut pisuni amerlasuuni atorneqarsinnaavoq; aserujaatsuuvoq, eqqiluisaarneq annertusisarpaa soorlu nerisassanut, ajornaatsuullutillu. Kisianni pinngortitami perlukunngoraangata avatangiisinut, uumasunut inunnullu kinguneqarsinnaavoq.
Plastikkinik eqqakkanillu allanik nungusaaneq
Plastikki aserujaatsutut sanaajummat pinngortitami plastikkip nungusarneqarnera sivisoorujussuusarpoq. Imermik, anorimik, kiammik seqerngullu qaammarngata UV-qinngorneranik attungaappata/qinngorneqarpata arlalinnik plastikkinik typeqarpoq plastikkimininngortartunik (imlt. molekylenngortartunik), kisianni plastikkip suujunnaarsivinneqarnissaata tungaanut sivisusarpoq. Una (proces-i) nungusaanermik taaneqartarpoq.
Atortussaq avatangiisini nungusarneqarsinnaagaangat uumassusileeqqat atortussaq tamaat nerisarpaat taamaammallu atoqqinneqartarpoq nungusarneqarlunilu. Tamanna iipili nerrerlukumut soorlu atuuppoq kisianni plastikkit amerlanerpaat avatangiisini nungusarneqarsinnaanngillat.
Pinngortitamut eqqaannginnermi eqqakkap qanoq sivisutigisumik nungusarneqarnissaata eqqarsaatigeqqaarnissaa isumatsialaavoq. Uumap skemap atortussat atortussiassallu assigiinngitsut immami missiliorlugu qanoq sivisutigisumik nungusarneqartarneri/arrortarneri takutippaa:
|
Atortussaq |
Immami nungusarnera |
|
Aviisi |
Sap. ak. 6 |
|
Iipilip kingunissaqarfia |
Qaammatit 2 |
|
Aaqqatit annoraamernit |
Qaammatit 1-5 |
|
Aaqqatit qiviut |
Ukioq 1 |
|
Krydsfineri |
Ukiut 1-3 |
|
Qisuk qalipannikoq |
Ukiut 13 |
|
Qillertuusaq aqerloq |
Ukiut 50 |
|
Qillertuusaq alumiiniu |
Ukiut 80-200 |
|
Puiaasaq plastikkeq |
Ukiut hundredit arlallit |
Qanoq ililluta pinngortitami plastikki annikillissavarput
Eqqakkat immamiittut annerusumik kukkusumik eqqakkanik suliarinninnerminngaanneerlunilu errortuutikoq kuuttoortuminngaanneerpoq (spildevand), tassa imaappoq eqqakkat aqqutaata imia. Kisianni sumerpiaq eqqakkanik kuutsillugit piiaaneq annertunerunersoq oqaatiginissaa nalunarmat aammattaaq unammillernartortaata iliuuseqarfiginissaa nalunarpoq.
Pinngortitami eqqakkat pillugit isumarput qularnanngitsumik ajornartorsiutit aamma ilarivaat. Taamaammat tamatta eqqarsaatigeqqissaartariaqassavarput asaffimmut, anartarfimmut imlt. toqqaannartumik pinngortitamut suut igittarnerigut. Europamiuniit misissuinerup 2008-meersup takutippaa pinngortitamut eqqaaneq pillugu Nunani Avannarlerni isummat assigiinngitsuusut: Qallunaat 80%-it sinnerlugit misissuinermi isumaqatigaat pinngortitamut eqqaaneq utoqqatsissutissaqarsinnaanngisaannartoq, misissuinerup inernerata aterpiaani aamma Finland Sverigelu inisseqqapput, taakkunani 50%-iinnaat assiganik akipput.
Nalinginnaasumik oqartoqarsinnaavoq sanaanik (produkter) nerisassanillu atuinerput eqqakkat amerlassusaannut atassuteqartoq. Atuinerungutta amerlanernik eqqakkanik pilersitsissaagut. Plastikkimik atuineq annikillisissangutsigut sanaanik nerisassanillu atuinerput annikillinissaa taamaammat isumatsialaasinnaavoq – ingammik poortuutinik atuinerput.
Inatsisiliorneq pitsaasoq tulluuttorlu immami eqqakkanik annikillisitsiniaanermi sakkussaavoq pingaartoq. Immap sarfai anorilu nunarsuup ilaanni plastikkit iginneqarsimasut nunarsuup ilaannut allamorluinnaq pisittarpaat, eqqakkallu pillugit ajornartorsiutit taamaammat naalagaaffiup pigisaani kisimi ajornartorsiutaannaanngilaq. Tamanna pillugu nunat assigiinngitsut akornanni inatsisiliorneq atuuttariaqarpoq. Ullumikkut assigiinngitsorpassuarnik immami eqqakkat pillugit inatsiseqarpoq. Nunap ilaani katitigaasupilussuupput, nunani aammattaaq nunat assigiinngitsut akornanni atuupput. Sulili inatsisip atuutinneqarnera ajornartorsiutitaqarpoq, tassa imaappoq malittarisassanik maligassiuinngitsut unitsinneqanngittarneri.
Eqqakkanik suliarinninneq
Nunani Avannarlerni eqqakkanik immikkoortiterinermut assigiinngitsunik malittarisassaqarpoq. Malittarisassat taakku pinngortitap paarineqarluarnissaanut iluaqutaalluinnarput.
Immami eqqakkat annikillineqarnissaanut periuseq pitsaanerpaaq tassaavoq pinngortitamorluinnaq eqqakkat pisarnerisa pinaveersaartinneqarnissaat. Taama iliorsinnaavugut soorlu ulluinnarni eqqakkat qanoq suliarinninneqartarneri eqqarsaatiginerusarneratigut: assersuutigalugu mamakujuup puua eqqaavimmik saneqqutaqarnissap tungaanut kaasarfimmiitsinneqarsinnaavoq. Sissami pinngortitamiluunniit issiavigisaq qimakkaanni nassatat tamarmik nassarneqartariaqarput immamut tingitaannginnerussammata. Puussiat plastikkiutitit atoqqittakkit eqqarsaatigalugulu poortuutit qanoq annertutigisumik atortarneritit. Aamma peqatigiiffippassuit pinngortitap eqqiluitsuutinneqarnissaanut suliaqartut ilaannut kajumissutsernik suleqataasutut eqqakkanik katersinissarnut allatsissinnaavutit.
Filmi sissami saliinermik projektip Ren Kyst-ip, Tromsø, Norge sanaava uani takuuk (norskisut):
Loginerit takusaqarnerorusullutit
