Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

print

Qanoq ililluta pinngortitami plastikkit annikillissavagut?

Klassetrin 7.-10. klassit Fag Naturfag Læringsfokus Natur og miljø Tema Ressourcer Emne Plastik Økosystemer Type Atuagassaq
IMG_2957.JPG

Plastikki atortussatut pisuni amerlasuuni atorneqarsinnaavoq; aserujaatsuuvoq, eqqiluisaarneq annertusisarpaa soorlu nerisassanut, ajornaatsuullutillu. Kisianni pinngortitami perlukunngoraangata avatangiisinut, uumasunut inunnullu kinguneqarsinnaavoq.


Plastikkinik eqqakkanillu allanik nungusaaneq

Plastikki aserujaatsutut sanaajummat pinngortitami plastikkip nungusarneqarnera sivisoorujussuusarpoq. Imermik, anorimik, kiammik seqerngullu qaammarngata UV-qinngorneranik attungaappata/qinngorneqarpata arlalinnik plastikkinik typeqarpoq plastikkimininngortartunik (imlt. molekylenngortartunik), kisianni plastikkip suujunnaarsivinneqarnissaata tungaanut sivisusarpoq. Una (proces-i) nungusaanermik taaneqartarpoq.
Atortussaq avatangiisini nungusarneqarsinnaagaangat uumassusileeqqat atortussaq tamaat nerisarpaat taamaammallu atoqqinneqartarpoq nungusarneqarlunilu. Tamanna iipili nerrerlukumut soorlu atuuppoq kisianni plastikkit amerlanerpaat avatangiisini nungusarneqarsinnaanngillat.


Pinngortitamut eqqaannginnermi eqqakkap qanoq sivisutigisumik nungusarneqarnissaata eqqarsaatigeqqaarnissaa isumatsialaavoq. Uumap skemap atortussat atortussiassallu assigiinngitsut immami missiliorlugu qanoq sivisutigisumik nungusarneqartarneri/arrortarneri takutippaa:

 

Atortussaq

Immami nungusarnera

Aviisi

Sap. ak. 6

Iipilip kingunissaqarfia

Qaammatit 2

Aaqqatit annoraamernit

Qaammatit 1-5

Aaqqatit qiviut

Ukioq 1

Krydsfineri

Ukiut 1-3

Qisuk qalipannikoq

Ukiut 13

Qillertuusaq aqerloq

Ukiut 50

Qillertuusaq alumiiniu

Ukiut 80-200

Puiaasaq plastikkeq

Ukiut hundredit arlallit

 

Qanoq ililluta pinngortitami plastikki annikillissavarput

Eqqakkat immamiittut annerusumik kukkusumik eqqakkanik suliarinninnerminngaanneerlunilu errortuutikoq kuuttoortuminngaanneerpoq (spildevand), tassa imaappoq eqqakkat aqqutaata imia. Kisianni sumerpiaq eqqakkanik kuutsillugit piiaaneq annertunerunersoq oqaatiginissaa nalunarmat aammattaaq unammillernartortaata iliuuseqarfiginissaa nalunarpoq.


Pinngortitami eqqakkat pillugit isumarput qularnanngitsumik ajornartorsiutit aamma ilarivaat. Taamaammat tamatta eqqarsaatigeqqissaartariaqassavarput asaffimmut, anartarfimmut imlt. toqqaannartumik pinngortitamut suut igittarnerigut. Europamiuniit misissuinerup 2008-meersup takutippaa pinngortitamut eqqaaneq pillugu Nunani Avannarlerni isummat assigiinngitsuusut: Qallunaat 80%-it sinnerlugit misissuinermi isumaqatigaat pinngortitamut eqqaaneq utoqqatsissutissaqarsinnaanngisaannartoq, misissuinerup inernerata aterpiaani aamma Finland Sverigelu inisseqqapput, taakkunani 50%-iinnaat assiganik akipput.


Nalinginnaasumik oqartoqarsinnaavoq sanaanik (produkter) nerisassanillu atuinerput eqqakkat amerlassusaannut atassuteqartoq. Atuinerungutta amerlanernik eqqakkanik pilersitsissaagut. Plastikkimik atuineq annikillisissangutsigut sanaanik nerisassanillu atuinerput annikillinissaa taamaammat isumatsialaasinnaavoq – ingammik poortuutinik atuinerput.


Inatsisiliorneq pitsaasoq tulluuttorlu immami eqqakkanik annikillisitsiniaanermi sakkussaavoq pingaartoq. Immap sarfai anorilu nunarsuup ilaanni plastikkit iginneqarsimasut nunarsuup ilaannut allamorluinnaq pisittarpaat, eqqakkallu pillugit ajornartorsiutit taamaammat naalagaaffiup pigisaani kisimi ajornartorsiutaannaanngilaq. Tamanna pillugu nunat assigiinngitsut akornanni inatsisiliorneq atuuttariaqarpoq. Ullumikkut assigiinngitsorpassuarnik immami eqqakkat pillugit inatsiseqarpoq. Nunap ilaani katitigaasupilussuupput, nunani aammattaaq nunat assigiinngitsut akornanni atuupput. Sulili inatsisip atuutinneqarnera ajornartorsiutitaqarpoq, tassa imaappoq malittarisassanik maligassiuinngitsut unitsinneqanngittarneri.

 

Eqqakkanik suliarinninneq

Nunani Avannarlerni eqqakkanik immikkoortiterinermut assigiinngitsunik malittarisassaqarpoq. Malittarisassat taakku pinngortitap paarineqarluarnissaanut iluaqutaalluinnarput.

 

Immami eqqakkat annikillineqarnissaanut periuseq pitsaanerpaaq tassaavoq pinngortitamorluinnaq eqqakkat pisarnerisa pinaveersaartinneqarnissaat. Taama iliorsinnaavugut soorlu ulluinnarni eqqakkat qanoq suliarinninneqartarneri eqqarsaatiginerusarneratigut: assersuutigalugu mamakujuup puua eqqaavimmik saneqqutaqarnissap tungaanut kaasarfimmiitsinneqarsinnaavoq. Sissami pinngortitamiluunniit issiavigisaq qimakkaanni nassatat tamarmik nassarneqartariaqarput immamut tingitaannginnerussammata. Puussiat plastikkiutitit atoqqittakkit eqqarsaatigalugulu poortuutit qanoq annertutigisumik atortarneritit. Aamma peqatigiiffippassuit pinngortitap eqqiluitsuutinneqarnissaanut suliaqartut ilaannut kajumissutsernik suleqataasutut eqqakkanik katersinissarnut allatsissinnaavutit.

 

Filmi sissami saliinermik projektip Ren Kyst-ip, Tromsø, Norge sanaava uani takuuk (norskisut):

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

      Pinngortitamik mingutsitsineq pillugu atuaqatippit isumaannik klassissinni misissuigit

      • Klassi gruppinut agguaruk, tamarmik immikkut misissussavaat: immap mingutsinneqarnera, pinngortitap mingutsinneqarnera, eqqakkanik immikkoortiterineq, atoqqiineq aamma inooriaaseq nungusaataanngitsoq (bæredygtig livsstil).
      • Spørgeskemaliorit atuaqatippit skalami isumaqataavunga-miit isumaqataanngilanga-mut akisassaannik. Assersuut: Nunamut tyggegumminik igitsisarneq ajunngila?
      • Inerneri katersukkit klassillu apeqqutinut isumaat nalunaarsuutiliaralugit.
      • Kattulluni ataatsimiinnermi inernerit oqalliserisigit. Tupaallannarpat imlt. naatsorsuutigisassituut ippat?
    • 2Sammisami suliaq

      Avatangiisit pillugit peqatigiiffiit pinngortitap eqqaaffiunnginnissaanik mingutsinneqannginnissaanillu illersuillutik suliallit internetsikkut ujarsigit.

      • Naalagaaffiup iluani aamma nunat assigiinngitsut akornanni (nationalt & internationalt) peqatigiiffiit qanoq sulisarnerinik nalunaarsuutilioritsi.
      • Inatsisit malittarisassallu sorliit inissinneqarnissaat suliniutigivaat? Nunat Avannaliit akornanni isumaqatigiissuteqarpat aamma/imlt. suleqatigiittoqarpa?
      • Siunissamut nungusaataanngiffiunerusumut (bæredygtig) qanoq siunnersuuteqarpat?
      • Klassimut avatangiisit pillugit peqatigiiffiit saqqummiussigit qanorpiarlu nungusaataannginnerusumik inuusoqarsinnaanersoq pillugu siunnersuutinik naggasiillusi.
  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

      Nungusarneqartoq/asiusoq malinnaaffigisiuk klassitullu ikinngutigisasi (venskabsklasse) avitseqatigalusigit.

      • Boksimut akimut ersittumut paarnamik (frugt) plastikkimillu sanaamik ilisigitsi.
      • Ullormiit ullormut nungusarneqartup ingerlaarnera malinnaaffigisiuk ineriartoneralu uppernarsaatitut assilillusiuk.
      • Ingerlaarnera nassuiarsiuk. Paarnap plastikkimillu sanaap nungusarneqarneri assigiinngissuseqarpat?
      • Klassitut ikinngutigisasi ingerlaarnerup assiinik nassuiaatinillu avitseqatigisigit. Inerneri assigiinngillat?