Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Siunissami ikummatissaq?

Brintenergi

 

Brintip ikkummatissatut atorneqalernissaanut ajornartorsiutit arlaqartut iluarsisariaqarput. Pineqartut tassaapput akit, aserujaassuseq brintimillu uninngatitseriaaserput piareersimatitseriaaserpullu. Taamatut oqareerlutalu teknologi pineqartoq tassaavoq avatangiisinut arlalitsigut iluaqutaasinnaasoq – taamaattumillu ilisimatusartorpassuit aammalu naalakkersuinermik suliaqartorpassuit ajornartorsiutit iluarsinissaannut nassaarsiornermik tiguartissimasuupput.

 

Akit aserujaassuserlu


Brintip akia qaffasissorujussuuvoq. Tunisassiaralugu akisuvoq aaqqissuussallu suli pilersinneqaratik, tassani nungusaataanngitsumik nukissaq annertooq atorlugu brintimik akikitsumik tunisassiortoqarluni. Assersuutigalugu anorisaatinit seqerngullu qinngorneranit innaallagissamik sinneqartoortoqartillugu.

 

Ikumatissanut cellenut imminernut akit aamma qaffasissuupput taavalu kissarsuutinut gassitortunut innaallagissiorfinniillu innaallagissamulluunniit ikkuffimmiittumut akitigut unammilleruminaatsuulluni. Ikummatissanut cellenut teknologi sivisunerusumi atasinnaanngitsut aamma suli ajornartorsiutaavoq. Ikummatissanut celleni sulinerup kemiskiusup sakkortunerani celleni tamani immikkut ataasiakkaani atortut ajoraluartumik aserupallattarput.


 

Siunissami nukissamik toqqorsiviit


Ikummatissanut cellet ilaat brintimik pilersuinermut aamma innaallagissamik kiammillu pilersuinermut atorneqarsinnaapput. Allatut oqaatigalugu sulineq marloqiusumik ingerlavoq. Isumassarsiaq batterinit nalinginnaasunit nalunngilarput, innaallagissamut ikkunnerisigut immersorsinnaasut. Periarfissaq taanna atorluarneqarpat illuni tamani immikkut ataasiakkaani illup qaavani seqinermit innaallagissiorfik iluaqutigalugu seqinnernerani nukissiortoqarsinnaavoq. Aamma periarfissaavoqq inoqutigiit tamarmik immikkut nukissiorfinnik, imaani qanittumiluunniit anorisaataatilinnik isumaqatigiissusiornissaq. Anorlertillugu innaallagissamik sinneqartooruteqartoqassaaq siunissamilu immaqa illut tamarmik immikkut nukissaq kingusinnerusukkut atugassanngorlugu katersorsinnaavaat ikummatissanut celle iluaqutigalugu. Anorlinngippat, ikummatissamut celle killormut nukissioqataassaaq – illumi tassani namminermi atuinerup saniatigut aamma avammut. Isumassarsiat tamakkuupput ilisimasassarsiortut ullumikkut suliaasa ilaat poqissusilimmik innaallagissiornermik taallugu – imaluunniit tuluttut: Smart Grid, oqaaseq tassaasoq tusagassiuutini atorneqarajuttoq.

 


Atuiffissat allat

Ikummatissamut celle annikitsuinnarmik innaallagissiortuuvoq. Nalinginnaasumik 1 volt missaani. Sarfaq sakkortunerussappat uiguullugit ikkussorneqarsinnaapput. Taamaaliornikkut sarfaq kissaatigineqartoq pilersinneqarsinnaavoq. Ikumatissamut cellenik uiguusersuineq maannakkorpiaq ilisimassarsiorfigineqarpoq, nukissaq nukissiorfinnit sakkortutigisoq anguniarlugu. Taamatullu soqutiginartuuvoq uiguusersukkat mikinerit aamma tunisassiarineqarsinnaammata mobilini pinngussanilu batterinik taarsiisinnaasut.

 


Toqqortuinissamut iluarsiissutit

Brint tassaavoq nunarsuatsinni gassit oqinnersaat minnerpaamillu molekyleqartoq. Ilutigitillugulu qaajasorujussuummat ikummatissatut tammarani imaluunniit uloriananngitsumik atornissaanut eqqarsaatigisassarpassuupput. Tooqqortueriaatsit assigiinngitsut ullumikkut atorneqarput. Brinti nillortinneqarsinnaavoq imerpalasunngorlugu. Naqitsinermiitinneqarsinnaavoq tankinilu naqitsinertalinni toqqorneqarsinnaalluni taavalu brint atortussiat assigiinngitsut pujoralaanni katersorneqarsinnaalluni.Ullumikkut periuseq atorneqarnerpaaq tassaavoq tankini naqitsinertalinni brinti uninngatissallugu. Taamaattoq taanna arlalinnik ajornartorsiutitaqarpoq. Gassi naqitsinermiitissagaanni tankit qajannaatsuusariaqarput – tamatigullu qaartoortoqarsinnaalluni. Brinti imerpalasuussappat nillertorujussuusariaqarpoq. Eqqortumik minus 254-inut qeritinneqassaaq – tamannalu nukissamik annertuumik pisariaqartitsivoq iliuuseqarfigiuminaatsuullunilu.


Periuseq iluarnerpaasutut isikkoqartoq tassaavoq, siunissami brintinut tankit tassaasut atortussiat sananeqaatiminni brintip atominik ikkussisinnaasut – tassa atortussiap atomiata imminnut ataqatigiinnerannut.

 

Assersuutitut biilit eqqarsaatigineqarsinnaapput. Biilinut ikummatissatut ingerlalluassaguni, atortussiaq brintimik ima annertutigisumik akoqarsinnaassaaq, oqimaassusiata 6,5 procentianut. Tamanna atortussiamik magnesiumimik iluatsippoq. Kisianni magnesiumimik ajornartorsiut tassaavoq sananeqaataata brinti akuliutissallugu iperassallugulu sivisusarnera. Taamaattumik ilisimasassarsiortut atortussiat allat nassaaraat, assersuutigalugit lithium, natrium aamma aluminium oqimaannerusumik soorlu titanimik annikitsumik akullugit. Stoffit taakku oqimaassutsimikkut 20 procent angullugu brintimik akoqarsinnaapput taavalu tigusisarnerat iperaasarnerallu sukkanerujussuarmik pisarlutik aammalu magnesiumimit nillernerusumi pisarluni.

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Hvordan kan brint indgå i fremtidens energisystem? Fortæl om mulighederne og udfordringerne.

    • 2Sammisami suliaq

       

      Søg her på nordeniskolen.org eller på nettet og find en beskrivelse af hvordan en brændselscelle fungerer. Vis og fortæl hvordan brint kan bruges i en brændselscelle til at producere elektricitet og varme.

  • Ikinngutigiittut klassi