Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Suminngaanniik kiassarneqassaagut?

hvordanfaarvivarmen.jpg

ilaannaq allanngunngippat kiassarnermik pisariaqartitarput ullumikkutulli iinnassasoq ilimanarpoq. Drivhuseffektilli silaannaq malunnaatilimmik allanngortissappagu imaaratarsinnaavoq nunani avannarlerni kianneruleratarsinnaasoq. Inigisatsinnillu kiassaaniarneq pisariaarussinnaalluni.

 

 Kiassarneq suua ?

 

Sila qiianartillugu pingaaruteqarluinnarpoq kissap aniannginnissaa. Kissarnermi nukissiutut allatut ittuuvoq aammalu kiassarneq ilumoortumik aalanermik aallaaveqarpoq. Nalunngilarput suna tamarmi eqqatsinniittoq atominik molekylinillu ulikkaartoq. Allaat savimminerni aligoqqinnilu sananeqaatit minnerit uniffeqaratik ataannartorsuarmik siumut utimullu aalajuartuupput. Akuutissaq nukissamik tunineqaraangat aalanermi sukkassuseq sakkrtunerulersarpoq. Oqaatsit allat atussagaanni oqartoqarsinnaavoq atomini aalanerit annertusisartut.  Akuutissani atomit aalaneri kigaapata nillertutut misinnartarput , akuutissalli sukkasuumik ingerllalerpata kissartumik misinnarsinnaallutik. Immaqa nilloqqissinnaannginneq tusarnikuuat ? Nilloqqissinnaannginneq tassaavoq atomit nikinnatik uninngaffaarinnerat. Taanna aamma isumaqarpoq nilloqqissinnaannginneq. Nilloqqissinnaannginneq - 273,15 celcius gradiivoq 0* k -mittaaq taaneqartartoq. C isumaqarpoq Celcius K -lu isumaqarluni Kelvin.

  

Kiassarneq oqorsaanerlu

 

Kiassarnerup anianera eqqartortillugu immaqaluunniit uunnaavimmi nerisassiortilluta atomit ingerlaarneri atomit allat sunnertarpaai oqimaaqatigiissarinermillu ujaasilersarlutik. Tassa atomit sukkaqatigiilutik ingerlaarnerat. Najukkatsinnilu kissarneq anisinnaveersaaraangatsigu pisariaqarput atomit ingerlaarneri allanut atominut akulerutinnginnissaat. Pitsaanerpaassagaluarpoq ineeqamik imaqanngivissortumik peqarnissaq atominillu illup silataata iluatalu akornanni ingerlaffiusinnaangtsumik peqarnissaq. Taamaalilluni kissarneq aniatissinnaanera killilerlugu. Taanalu periuseq nillujuittuni atorneqarniartarpoq. Nillujuitsup kissarneq paariinnarsinnaasarpaa marlunnik assigiingitsunik , igalaaminermik savimminermillu , silaannaakkamik akunneqartarami.

 

Siunissami sanaartoriaatsit

 

Ilisimatuut illussanillu titartaasartut neriuuteqarput illunik kiassaqqittariaanngitsunik ineriartortitsissallutik. Tamanna nutaanik atortussianik sanariaatsinillu ataqatigiissaakkanik iluatsinneqassaaq. Oqartoqartarpoq taakkua illut nutaaliat kiassarnermik uninngaannartumik peqartut pissutigalugu kissaq pissusissamisoorluni isaasarmat. Unammillernarsinnavoq illup iluani silaannaq ajunngtsuunissaa ussiittuunnginnissaatalu  qulakkeernissaa, silaannarmi illup iluaniittoq immineerluni taarserarneq ajormat. Illut taakku “uninngaannartut” oqorsarluagaasaqaat kujammullu sammitinneqakkajuttarlutik seqernup kissarnera atorluarumallugu. Silaannarissaateqartarput silaannaq isaasoq kissanneqartaluni nunap kissarnera atorlugu. Immikkut sanaanik kissarnermut milluaateqartarput  imerlu illumi atugaq kiassarsinnaasarlugu. Atortorissarutillu innaallagiatortut qinigaasarput innaalagissamik atuivallaanngitsunik. Siunertaavorlu siunissami iluut nukissiuutinik atuinatik ingerlasinnaanerat. Sanaartornerni taama ittuni unamminartuusarpoq iikkat silinneri. Inissamik annertuumik atuisariaqarpoq eqqortumik avatangiisinullu mingutsitsinngitsumik oqorsaaniaraanni. Oqorsaariaatsit nutaaliat ujaqqat sinnikuinik qiviut immaqaluunniit igalaamernit sinnikui qiviut oqorsaataalluarlutillu ikuallannaveersaatitut pingaarutilittut atortarput. Ujaqqat sinnikuinik igalaaminerillu sinnikuinik atuineq allanik periarfissarsiuunnerani aammattaarlu sananerini nukippassuarnik atuiffiusarmat karriiarnikut aammalu uillup qaleruaai oqorsaatitut atorneqaleraluarput. Taakkua atorneri pisarioqaat , initoqalutik taamaakkamilu nuannarineqarlutik siaruarnissaat qularnarluni. Illuni nutaaliani nukissanillu sipaarutilinni iikkat 50 centimeterinik silitsigisarput ilisimatuullu siunissamut allanik periarfissanik ujaasipput. Norgemi Norsk Teknisk - Naturvidenskabelige Universitetimi , Trondheimimiittumi ilagiit atortussiamik saqqummiipput , mikisuaqqanik siliciummip arsaarartaannik -  nano isolerings materiaalinik taaneqartunik. Nano isumaqarpoq sunaluunniit mikisuaraq. Atortussiat taakku illuni nutaaliani oqorsarluakkanilu assigalugit atorneqarsinnaapput 15 centimeteriinnarlu atorfissaqartissallugu.

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Forestil dig, at du er en arkitekt, der skal tegne fire huse en dag ude i fremtiden. Måske om tyve år. Hvor kommer varmen fra til disse fire huse? Tegn husene og beskriv, hvor varmen kommer fra. Hvordan sikres det, at der også kommer frisk luft ind i huset?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Tag billeder er varmekilderne hjemme hos jer selv og tag billederne med i skole. Saml billderne til en præsentation i f.eks. powerpoint og beskriv de forskellige varmekilder. Diskutér i klassen, hvor mange af de måder at få varme på, som vi bruger i dag, der også eksisterer om tyve år.

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Hvor kommer skolens varme fra? Tag billeder af skolens varmesystem - både fyret og radiatorer - og regn ud hvor meget energi, der bruges på skolen pr. elev pr. år. Send billeder og resultater til jeres venskabsklasse og sammenlign dem. Er der store forskelle? Hvordan kan det være?