Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

print

Ilisimatuut isumaqatigiinngillat

Klassetrin 7.-10. klassit Fag Naturfag Læringsfokus Natur og miljø Tema Ressourcer Emne Jorden Klima Kemi Type Atuagassaq
forskerneeruenige.jpg

Silap pissusaa pillugu oqallinneq sammisaniit allaniit misigissutsinik takutitsivigineqakkajuttaqaaq. Tamannalu imminut assortornertut taaneqarsinnavoq , oqallinnermi annermik ilisimatusarnermik tunngaveqartarmat.

 

Nittartakkatigut oqaaseq “ Klimadebatten “ (Silap pissusaa pillugu oqallinneq ) ujaraanni , inuit ilittut uattullu ittut , oqallittut nassaarinissaat ajornanngeqaaq , oqallissutaakkajuttarpullu ilumut nunarsuup silaannaata kissakkiartornera ilumoornersoq , inunnik pilersitaanersoq aammalu qanoq uagutsinnut sunniuteqarlunilu isumaqarnersoq. Oqallinneq sakkortusigaangat qanoq inooriaaseqarnerput immaqa patsisaasinnaalluarpoq.

 

Ilumuussappat inooriaaserput nunarsuarmik mingutsitsillunilu aserorterisuusoq taava biilinik ingerlateqarunnaassaagut ? Feriarniartilluta timmisartoq atussaassavarput ? Immaqaluunniit pisiniarfissuarni naatitanik pisiortussaassaagut ? Silap pissusaa pillugu oqallinnermi apeqqut apeqqutaavoq qanoq inooriaaseqarnissatsinnut qitiulluinnartoq.

 

Ilisimatuussutsikkut sassartitat

Apeqqut ajornartorsiuterpassuarnik qaqiliimmat FN -i 1987 - mi aaliangerpoq IPCC- ii pilersinniarlugu. IPCC isumaqarpoq Intergovernmental Panel on Climate Change , ullumikkullu silap pissusaa pillugu ilisimatusarnerit amerlanerpaartaat katersuuffigalugulu oqalliffiginerpaartarivaat. IPCC - iip nammineerluni ilisimatusarnerit ingerlatinngilaat , nassaarisinnaasatilli tamaasa misissortarpaat oqaaseqarfiginiarlugit qanorlu iliortoqarsinnaaneranik siunnersuisarlutik.

 

Ukiut tallimakkaangajallugit Assessment Reportsinik taaneqartartunik saqqummersitsisarput. Tamakkiisumik nunarsuup silaannaa pillugu nalunaarusiat annertuut. Suliaq eqimattanut pingasunut aggulunneqarsimavoq : Peqqutit , kingunerit aammalu silaannaap allanngoriartornerata qanoq iliuuseqarfigisinnaanerata periarfissarsiuunneqarnera.

 

IPCC -ii maannamut nalunaarusianik tallimanik saqqummersitsereersimalerpoq. ( 1990 , 1995 , 2001 , 2007 aammalu 2013 )

Københavnimi oktober 2014 nunat siuttorpassui nalunaarusiaq 2013 - imeersoq pillugu katersuullutik oqallisigivaat.

 

Nalunnarusiani tallimaasuni saqqummertoq kingulleq ersarinnerpaavoq . Nalunaarusiallu oqariartuutigivaa pimoorullugu nukissiuutinik sipaanngikkutta aammalu CO2 - mik aniatistinerput millisinngikkutsigu , nunarsuup kissakkiartornera ukiut 100 -ut matuma siornagut sanilliullugu 4,8 gradenik qaffassasoq. Takusinnaaleriikkatsituut CO2 - mik annertuumik aniatitsinitta nunarsuaq kissatsikkiartortippaa aammalu qalasersuarni , Kalaallit nunaanni taamatuttaarlu sikuijuitsoq kujallermi sermip aakkiartorneratigut imaq qaffakkiartortillugu. Silaannaq pillugu ilisimatuut sassartitat katersuuffianniit naatsorsuutigineqarpoq ukiut 100 -likkuutaat naalernerini imaq centimeterinik 26 -vit 82 -illu akornanni qaffassimassasoq.

 

Tamanna silap peqqarniilliartorneranik malitseqarumaarpoq. Kiassuit akulikinnerusumik sivisuumillu atuutilerumaarput. Nunarsuullu kissakkiartornera ilutigalugu siallerajuffiit suli sialummik eqqugaanerusalissapput taamatuttaarlu piffiit panertut suli panernerulissallutik.

 

Inupassuit nutsertariaqalissapput , nunarlu naggorissaruminaallissaaq nerisassanillu pissarsisinnaaneq ajornarneruleratarsinnaalluni. Sorsunnernik aallartitsisinnaassaaq inuit qimarratilernerannik kinguneqartumik aammalu suni tamani kingunerluutaasinnaassalluni.

 

 

 

Ilisimatusarneq nunallu inui 

Nunarsuup ilisimatuuisa 90 procentii IPCC -iip inerniliussaai isumaqataaffigaat. Inuppassuillu paasilersimavaat ilisimatuut akornanni, nalornineq aaqqiagiinnginnerlu , silap kissakkiartornera inunnillu pilersitaasimanersoq , pilersimasoq. Silammi pissusaata paasilluinnarnissaa ajornaatsuinnaanngilaq imaasiallaannarlu isimit takuneqarsinnaanani. Aasaatillugu sialliinnalillaraangat ukiukkulluunniit apinngitsuullaraangat inuppassuit silap pissusaata allanngoriartornera eqqartulersarpaat.

 

Ukiulli tulliani apillaraangat inuit amerlasuut eqqarsaatigilersarpaat ilumut silap pissusaa allanngoriartornersoq. Silap silallu pissusaata allanngoriartornerat assigiinngikkaluaqalutik imminnut ataqatigiipput. Silap pissusaata allanngoriartorneranik suliaqartut kisitsiserpassuit agguaqatigiisinneri isiginiartarpaat. Ukiut piffiillu arlallit ataatsimut isiginiarneqartarput , tamannalu paasinnilluarnissamut akimmisaarisinnaasarluni. Inuttummi silap pissusaa pillugu sumiiffipput apeqqutaalluni misigisimasagut kisiisa eqqarsaatigisarpagut.

 

2009 -imi misissuinermi ilisimatuut 3146 -usut 90 procentiisa nunarsuup 1800 -kunniit kissarnerulersimaneranut isumaqataallutik akissuteqarsimapput aammalu 82 procentii inuup piliaaniik kissarnerulersimanera peqquteqartoq taakkartorsimallugu. Misissuinerit allat takutissimavaat inuiaqatigiit akornanni allarluinnarmik paasinnittaaseqartoqartoq. Amerikkami misissuinernermi ersersinneqarsimavoq amerikkarmiut 58 procentiinnaasa inuup piliaanik nunarsuup kissakkiartornera peqquteqartoq.  Qallunaat nunaanni misissuinerit nutaanerit takutissimavaat innuttaasut 71 procentiisa nunarsuup agguaqatigiissillugu kissakkiartornera isumaqatigalugu isumaqatigilluinnarluguluunniit , taamatuttaarlu 60 procentiisa kissakkiartorneq inuup piliarigaa isumaqatigigaat isumaqatigilluinnaraalluunniit.

 

Isumaqatigiinngissutit 

Oqareernitsituut ilisimatooqarpoq IPCC -iip inerniliussaanut isumaqataanatik oqariartuuteqartartunik . Ajoraluartumilli oqallinneq , ilisimasat pillugit ilisimatuussutsikkullu pigaluartut, torersumik ingerlasinnaasimanngilaq. Akerlianilli oqallinneq akerleriinnik imminnullu iluarinngilluinnartunik pilersitsisimalluni.

 

Ilisimatuut silaannaap kissakkiartornera allanngoriartorneralu inuup piliarigaanik CO2 - millu aniatitsinermik kinguneqarsimasumik illersuisunut akerliupput , ilisimatuut allat isumaqarput nunarsuup silaannaa ukiuni 100 -likaani slilu kingumut allaanerunngitsumik ingerlasoq.

 

Akerliusuniit pingaarnertut oqaatiginiarneqartarpoq kissassutsimik allanngoriartornerit CO2 -mik aniatitsinermiit seqernup minnerusumik annerusumilluunniit suliniarneranik peqquteqartoq. Silaannarsuarmimi qinngornerit , pingaartumik seqinermeersut , nunarsuup silaannaata qanoq ittuunera attuumassuteqarfigimmagu. Kingumut uterluni ilisimatuut taakkua takutittarpaat kissakkiartornerit kissassutsillu appariartorneri nunarsuarmi qanoq annertutigisumik silaannarsuup qinngorneri sunniuteqarsimanersut.

 

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Søg på nettet efter IPCC, Hvad er det for en organisation? Hvor mange medlemmer er der i den. Hvad laver de?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Søg på nettet efter ” ipcc 5th report on climate change”. Det er IPCC’s femte rapport omkring klimaforandringer som  blev udgivet i 2013 og 2014. Beskriv hovedresultaterne af rapporten.

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Søg på nettet efter ”Global opvarmning” og ”Klima” og find debatter på f.eks. aviser, hvor almindelige mennesker debatterer klimaproblemer. Find nogle karakteristiske indlæg og læs dem igennem.


      Beskriv debatten, er der en god tone? Virker den seriøs? Send eksemplerne til din venskabsklasse og sammenlign med jeres egne.