Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Silaannaap pissusaata allanngoriartorneri

Omklimaforandringer.jpg

Silaannaap pissusaa pillugu nunarsuarmi ilisimatuut isumaqatigiipput ; ukiunigooq makkunani silap pissusaa sukkavallaamik allanngoriartorpoq. Inuit tamatta nunarsuaq tamakkerlugu sukumiisumik iliuuseqartariaqartugut silaannaap kissassusaa 2 - 3 gradiinnarnik ukiullu suliffissuaqarfiusuni nalaanniit qaffatsinnaveersaassagutsigut. Taamaanngippat suna tamarmi ajalusoorsinnaammat. Tamakkua nalunaarusiami FN -ip ilisimasallit sassartitaanni , IPPC- imi, upernaaq 2014 -meersumi naqissuserneqarput. 

 

Nunarsuarmi silaanaap kissasusaa:

 

Nunarssuup kissassusaa ukiuni kingullerni 100 -  150 -ni 0,8 celcius gradenik qaffassimavoq

 

( Paasissutissat : Danmarks Meteorologiske Institut )

 

 

Issittup sikua :

 

1960 - miit issittup sikua affaannanngorsimavoq 8 millioner kvadratkilometerimiik 4 millioner kvadratkilometerimut

 

( Paasissutissat : UKCIP )

 

 

Kissatsittoornerup gassii :

 

Gassit silaannaap kissakkiartorneranut peqqutaanerpaat ukuupput : Kuldioxid ( co2 ) Metan (CH4)

Lattergas ( N2O ) aammalu erngup aalaa

 

 

 

Kissakkiartornerup qaffariartornera

 

Nunarsuup kissakkiartornera annikitsumik eqqissisimakannersumillu qaffariartorusaarpoq. Imaassinnaasoq Skandinaviap kujasinnerusortaani piffissami aggersumi palmit orpiinik naasoqartalersoq , Kalaallit nunaanni issittumilu sermeq sukkaqaluni aakkiartupiloorpoq. Ilungersunartutut taaneqarsinnaanngikkaluarpoq , kisiannili tassa taamaappoq. Atoruminartut takkussuutsillugit atoruminanngitsunik tujorminartunillu malitseqartuassaaq.

 

Erngup mingutsinneqarnerata kingunerisaanik nappaassuit Malariatut Koleratullu ittut takornartaajunnaarataannaapput. Sila peqqarniinnerulersinnaavoq panernersuarnik , kiassuaarnernik , anorersuarnik aammalu ulussaarsuarnik malitseqartunik. Sermersuaq issittullu sikua aalerpat imeq annertunerusoq kuukkut ingerlaartalissaaq nunarsuarmilu immat qaffannerisigut sakkortuumillu qarsutineqartalernerisigut nunarujussuit morsutsissinnaalissallugit. Nunanilu siallerpiarneq ajortuni panernersuit ullumikkormiit ajornartorsiorsinnaalerumaarlutik. Kisianni sooruna silaannaap pissusaa allanngoriartupiloortoq ? Qanorlu iliuuseqarfigisinnaavarput ?

Kissatsittoornerup sunniutaai

Ajornartorsiut qitiulluinnartoq taaneqartarpoq kissatsittoornerup sunniutaanik. Sunniullu taanna pilersinneqartarpoq gassiniit assigiinngitsuniit soorlu , co2 ( Kuldioxid ) CH4 ( Metan ) aammalu NO2- miit ( Lattergas )  Nunarsuup kissarnera naatitsiviit gassiisa ( drivhusgasser ) piujuaannartittarpaa soorluttaaq illu naatitsiviup kissarnini pigiinnartaraa. Inuk nunarsuatsinni inuussaguni arlaatigut kissariartornerup sunniutaai pisariaqartissavaai. Oqimaaqatigiissaakkamilli iliortoqartariaqarpoq nunarsuup silaannaa annertuallaamik kissakkiartornerup sunniutaanik eqqorneqassanngippat.

CO2 annerpaamik ajoqqusiisuuvoq

CO2 drivhusgassini tamatigoornerpaavoq silaannaallu kissariartupiloorneranut ilalersuutaangaatsiarluni. Nunap sinnikuinik , soorlu aamarsuarnik , uuliamiit aammalu gassinik ikummateqarnermi CO2 pilersinneqartarpoq.

 FN -ip sila pillugu paasisimasallit ataatsimoorfianniit ( IPCC ) ilisimatuut naatsorsorsimavaat qanoq annertutigisumik CO2 - mik aniatitsinerput annikillisittariaqaripput silaannaap kissakkiartornerata ulorianartorsiunngitsumik aqunneqarsinnaanera nakkutigissagutsigu. Silaannaap kissakkiartornera pillugu nalunaarusiat tallimaanni , upernaami ukiassakkullu 2014 - meersumi imak ilaatigut allassimasoqarpoq :

 

“ Kissakkiartorneq 2 celcius grademik killilerneqassappat drivhusgassinik aniatitsineq 2050 - mi 40 - 70 procentimik 2010 -mut sanilliullugu annikinnerusariaqassaaq “

 

( Paasissutissat : DMI aammalu IPCC )

 

 

Inuppassuit suli innaallagiaqanngillat

 

Inuit nunarsuarmi 1 milliardit sinnillit suli innaallagiaqaratik inuusariaqarput. 800 milionillu sinnillit qisussanik issunillu pingaarnertut nukissiuuteqarput. Amerlaqisullu innermi ammaannartumi , pujumik ikuallaqqajaanermillu malitseqartumik , nerisassiortariaqartarput. Siunissami nukissiornermi unammilligassat annerit ilagaat nunat piitsut ineriartortinnissaata qulakkeerneqarnissaat , naak nukinik nukissiuutinillu sipaarnissaq siunertaagaluartoq.

 

Inuiaat nunani Kinami Indiamilu inuusut nunat killiit nukissioriaasaat assigileraluttuinnarpaat. Maannalu pissarititanut atuinerat artukkiileqqavoq aammalu CO2 - mik sakkortuumik aniatitsilereersimallutik.

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Hvad er drivhuseffekt, klimaforandringer og global opvarmning? Forklar de tre begreber. Hvordan forholder de tre begreber sig til hinanden?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Hvilken betydning får global opvarmning om 20 år? Skriv en stil fra din hverdag om tyve år. Hvad er der sket med klimaet?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Tag billeder udenfor, der illustrerer begrebet global opvarmning, drivhuseffekten eller klimaforandringer. Send dem til din venskabsklasse. Kommenter billederne fra jeres venskabsklasse og send kommentarerne tilbage. Hvilke følelser og tanker bringer disse billeder i spil?