Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Nukissamik toqqortuineq

Lagring af energi

Nukissamik toqqortuisinnaaneq, pisariaqartillugu atorneqarsinnaasunngorlugu tassaavoq ukiuni kingullerni 100-ni ineriartornerup immikkoortuisa pingaarnersaasa ilaat. Uulia, gassi aamma amarsuit nukissamik imaqqortusuupput, taakkulu tankinut immiunneqarsinnaapput ikuallanneqarlutillu pisariaqartinneqaraangata, soorlu biilini, timmisartuni – imaluunniit nukissiorfimmi nillataartitsivipput, kissarsuuterput kiassaatigulluunniit innaallagissamik pisariaqartitsileraangata.


Ukiuni kingullerni nukissamik toqqortuinissamik pisariaqartitsineq, soorlu anorimit seqinermillu tamatigut pissarsiassaanngitsunit nukissamik toqqortuinissamik pisariaqartitsineq annertusiartorpoq. 

 

Batterit


Batterit innaallagissamik toqqortuiffissatut ilisimaneqarput. Biilit innaallagissamoortut suli amerlisimannginnerinut peqqutaavoq, batterit angisoorsuuneri oqimaannerilu soorlu biilinut nukissamik pilersuissappata. Biilinut batteri nalinginnaasoq 400-500 kg-nik oqimaassuseqarpoq taavalu nal. akunneri 3-4 atorlugit orsersornerani biilit 150 km-inik ingerlasinnaallutik. Ungasissuseq taanna benzina 5 literiinnaq atorlugu anguneqarsinnaavoq, taavlu orsernissaq sivisunani.

 

Taamaattumik ullumikkut batteriliornissaq ilisimassarsiorfigineqarpoq naammassisaqarluarsinnaasunik, soorlu atortussiaq lithium atorlugu. Taamaaliornikkut naammassisaqarsinnaaneq angissuserlu pitsaanerulersinneqarsinnaapput. Batterip sulinera kemiskiuvoq, elektronit iperagaasarlutik. Batterip pol-iata aappaani stoffeqarpoq elektroninik amigartooqqqasumik pol-iata aappaani elektronit sinneqartoorutaallutik – nukissarlu taanna innaallagissap sarfaanik taaneqartarpoq. Pol-it marluusut ledningimik attavilinngikkaanni sarfaq qamissaaq taavalu elektronit batterimiiginnarlutik ledningip ikkunneqarnissaata tungaanut.

 

Oqimaassuseq (potentiel energi)

Nukissamik toqqortueriaatsit pisoqaanerpaat ilaat tassaavoq nunarsuap noqitsineranik atuineq. Nalunaaquttami itsarnisami oqimaaloquttat atorlugit nalunaaqutaq amoorneqartarpoq. Imermik nukissiorfimmi nutaaliaasumi imeq sapusiorneqartarpoq taavalu turbinit aqqutigalugit ammut aqqutissiorneqartarluni, taamaaliornikkut sarfaliortoqarluni. Periuseq aamma nunaminertanut appasinnerusunut imeq maqillugu atorneqartarpoq, nukissaq naammaleraangat – taamaaliornikkullu nukissaq toqqorneqartarluni atornissaata tungaanut. Taamatupajaaq nukissaq sissingusamut toqqorneqarsinnaavoq, sukallugu. Nukissaq iperarneqartarpoq sissingusap qasunnissaata tungaanut. Aammattaaq biilinik misileraasoqarnikuuvoq sissingusaq iluaqutigalugu ingerlasinnaasunik, kisianni sissingusat angisuut atortariaqarput ungasinnerusumilu ingerlalluaratik.

 

Bioethanol


Seqinneraangat naasuni nukissaq katersorneqartarpoq. Tamanna sulineq, fotosyntese-mik taaneqartartoq aqqutigalugu piarpoq, tassani silaannarmi CO2  aamma imeq, naasup sorlaasigut milluarneqartoq sukkunngorlutik iltinngorlutillu allanngortinneqartarlutik:

 

12 H2O + lys → 6 O2 + 24 H+ ("kemisk energi").
6 CO2 + 24 H+ ("kemisk energi") → C6H12O6 + 6 H2O.

 

Naasut sukkortai tamatuma kingorna qapunnikkut alkoholinngortarput – soorlu immiortoqaraangat viinniliorluniluunniit. Alkoholi taamaattoq Bioethanolimik taaneqartarpoq, nukissamillu toqqoruinerulluni naammassisaqarfiulluartoq, biilini ikummatissatut atorneqarsinnaasoq.


 

Brinti

Nunarsuatsinni brinti naliginnaasumik imermut pituttugaavoq, tassaasut brintip atomii marluk iltillu atomia ataaseq. Elektrolyse atorlugu, immikkoortumi ”Brintimik nukissaq pillugu”-mi itinerusumik nassuiarneqartumi, imeq iltimut brintimullu avinneqarsinnaavoq. Brinti bukissamik ulikkaarpoq imermullu uteqqikkusuttorujussuulluni. Taamaattumik brinti toqqortoraanni, iminngoqqikkaangami nukissaq iperarneqartoq innaallagissiornermut kiassaanermullu atorneqarsinnaavoq. Tamanna ikummatissamut celle-mik taaneqartartumi pisarpoq.


 

Toqqortueriaatsit allat

Nunarsuatsinni sumi tamaani toqqortueriaatsit allat aamma misilerarneqarput, siuliani taaneqartut tamarmik siunissami nukissamik toqqortuinissami uulia gassilu taarsersinnaaniarlugit assigiinngitsunik unammillernartoqarmata. Assersuutaasinnaavoq FES-imik taaneqartartoq – tuluttut Flywheel Energy Storage. Tassani nukissaq assakaasumut angisuumut sukkasoorujussuarmik kaavittumut tooqortorneqarpoq. Assakaasoq kaavittuassaaq, inimut silaannaqanngitsumut inissinneqarmat, tassani akiuuttoqanngimmat (kigaallisaasoqanngimmat). Nukissaq atorneqassagaangat arriitsumik kigaallisinneqarsinnaavoq, soorlu innaallagissiornikkut. Nukissaq taamatut toqqortorneqartoq taaneqartarpoq nukissaq kinetiskiusoq. Tunngaviusoq aatsaat misileraaffigineqaleruttorpoq.
 Nukissaq aamma silaannartut naqinneqartutut toqqortorneqarsinnaavoq tankersuarnut. Nukissaq atorneqassappat tanki ammarneqassaaq silaannarlu anilissalluni, soorlu pullattagaq. Silaannaap aniasup assakaasoq kaavitissinnaavaa innaallagissiortillugu.


Taamaattoq periutsit taakku arlaannaalluunniit ukiorpassuarni atorneqarsinnaanngikkallarput.

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Beskriv forskellige måder energi kan lagres på. Hvad er fordelene og ulemperne ved de forskellige måder?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Søg på nettet efter ” lagring af energi” og ”energilagring” og find mindst tre fantasifulde måder, som forskere har arbejdet med, for at kunne gemme energien. Beskriv metoderne. Er der nogle af dem, som du tror, vil blive brugt i fremtiden? Hvorfor/hvorfor ikke?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Tag billeder af mindst tre forskellige måder at lagre energi på. Beskriv hvordan de virker, og hvordan i tror deres rolle bliver i fremtiden. Send billederne og forklaringerne til jeres venskabsklasse. Har I valgt forskellige måder? Har I forskellige holdninger til, hvad der virker i fremtiden?