Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Qanoq anngutissaagut?

Hvordankommervifrem.JPG

Biilit, bussit, timmisartut, qimuttuitsut umiarsuillu. Nunarsuup oqaluttuarisaanerani aatsaat taama nunarsuatsinni nikerartigaavut. Immitsinnut akuliuttarpugut ileqqunik oqaluttuanillu takornartanik nangalanitsigut paasisaqartarluta. Aatsaat taama nioqqutissanik niueqatigiittarpugut naatitanik akuutissanillu alutornartunik nerisarluta, ukiut 100-innaat matuma siorna Nunani Avannarlerni kimilluunniit tusaamaneqanngingajattunik.

 



Angalaneq inuuneruvoq

Silarsuup millineranik oqaluttoqartarpoq, soorunalumi tamanna ilumuunngikkaluartoq, taava nunarsuatsinni ungasissunut angalasinnaaneq ilumoortuuvoq, taavalu Norgep Avanersuani Hammaerfestimit Danmarkip kujasinnerpaani Gedserimut nammineerluni angalaneq imatorsuaq isigineqarani. Soorlu oqartoqartartoq, ulluinnagassaavoq.


Assartuussinissamik pisariaqartitsinerput annertusinikuuvoq angalanissamullu periarfissagut pitsaanerulernikuullutik. Amerlanernik aqqusiniorpugut, sulluliorluta mittarfiliorlutalu. Periarfissaqassappalli nukissaq atortariaqarparput. Nukissaq benzinatut dieselitulluunniit taamaattumik assartuinerput CO2-mik aniatitsinerpaaffiuvoq.


Benzinap dieselillu tupinnartui uaniipput initunngikkaluarlutik nukissamik imaqqortuneri. Benzinamik tankimut 1.000 km-it ingerlasinnavagut, sungiukkuminaassaarlu soorlu km-it 50-it angalaannarlugillu orseqqittariaqarnissaq, soorlu biilit innaallagissamoortut siulliit taamaattut. Ilutigitillugu benzin aamma diesel minutsialuinnaat atorlugit orserneqarsinnaapput. Biilit innaallagissamoortut ingerlaqqissagunik nal. akunneri arlallit orsersortariaqarput.

 

Ataatsimoortunik angallassineq

Nioqqutissanik imminillu assartuinissamik pisariaqartitsineq annertummat, tamanna aamma ilisimassarsiorfigineqarpoq.


Bussit, qimuttuitsut, letbanit, metro aamma sporvognit allatigullu ataatsimoorussanik angallassinerit CO2-mik aniatitsivallaannginnissamut periusiupput. Naak qimuttuitsut biilinit CO2-mik aniatitsinerugaluartut, inummut agguataarlugu annikinnerujussuuvoq, inuppassuit atormatigit. Mingutsitsinermik naatsorsuineq nalinginnaasoq tassaavoq inummut ataatsimut kilometerimut CO2-mik aniatitsineq: inuup kilometerit angalanerini kg CO2. Tulliuttuni takusinnaavat Sverigemi Kirunamit Danmarkimi Århusimut qimuttuitsunik, biilinik timmisartumillu angalanermi naatsorsuinerit.

 
 

 undefined

 

Tassa ataatsimoorussamik angallatit atornissaat tunngavissaqarluarpoq periarfissaqartillugu, soorunami aamma ilanngunneqassalluni siuliani angalanermi qimuttuitsoraanni timmisartornermit marloriaataa sinnerlugu sivisunerussammat. Aamma nassuerutigissavarput, ataatsimoorussamik angallassinerit inoqarluartillugu illoqarfiillu anginerit akornanni ingerlalluarnerpaajusarmata. Sumiiffinni allani periarfissat allat nassaarineqassapput.

 

Allatut angallassineq

 

Benzinamut dieselimullu taarsiullugu biilit innaallagissamik ingerlasinnaapput. Motoori innaallagiatortoq CO2-mik aniatitsinngitsoq motoorimit benzinatortumit dieselitortumillu nammassisaqarluarneruvoq. Motoorip innaallagiatortup nukissap 80 procentiata missaa atorsinnaavaa, motoorip benzinatortup nalinginnaasup 35 procenti atoraa. Motoorili innaallagissamoortoq innaallagissamik orsersorneqassaaq, innaallagissamillu tunisassiornermi CO2 aniatinneqartarluni.

Taamaattumik biilit innaallagissamoortut seqinermit anorimilluunniit orsersorneqarsinnaappata iluaqutalluassaaq. 
Biilit innaallagissamoortut amerlanersaat aamma akisupput orsernermilu kingorna ungasippallaanngitsumut ingerlasinnaallutik. Taamaattumik benzinap aamma uuliap taarsiutissaannik aamma nassaarsiortoqarpoq, nukissamik imalinnik – soorlu bioethanol, naasunit tigoqqarneqartoq. Danmarkimi DTU-mi ilisimasassarsiortut benzinamik liiterimut ungasinnerpaamut ingerlallutik rekordiliinikuupput, kingullermik 2014-imi maajip qaamataani, tassani biilit liiterimut 500 kilometerit sinnerlugit ingerlammata.


Siunissami angallatissanik ilisimasassarsiornerni tupallannartut aamma pineqarput. Assersuutigalugu umiarsuit silaannakkoortut angisoorsuit timmisartunut taarsiutaasinnaasut, soorlu suliniut “Pelikanen”, USA-mi Californiami sananeqartoq. Imaluunniit pisoorsuup Elon Musskip suliniutaa Hyperloop-imik taaguuteqartoq. Tassani nipip sukkassusia qaangerlugu angalanissaq eqqarsaataavoq – nal. akunneranut kilometerit 1.300 sinnerlugit, qamutit ruujoritut ilusillit innaallagissamik atuisut, silaannakkut ’puttasut’, soorlu pinnguaammi airhockey-mi periuseq atorlugu. Tamanna isumaqarpoq San Fransiscomit Los Angelesimut nal. akunnerata affaa atorlugu angalasoqarsinnaasoq. 640 km-inik ungasissuseqarpoq.

 

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

      Der er både fordele og ulemper ved kollektiv transport. Beskriv fordelene og ulemperne. Er der steder, hvor kollektiv transport er mere velegnet end andre? Diskuter hvordan man i fremtiden kan sikre at kollektiv transport udnyttes på den mest hensigtsmæssige måde. Kan I blive enige i klassen?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Lav beregninger mellem fire forskellige byer på www.ecopassenger.org på brændstofforbrug og CO2 udledning. Hvilke tanker gør du dig om fremtidens transport? Hvad synes du vi skal gøre for at sikre mindre udledning af CO2 i fremtidens transport? Lav din besvarelse på en powerpoint eller lignende, så den kan bruges til en præsentation for klassen?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Hvordan kommer vi frem i fremtiden? Tænk jer 20 år ud i fremtiden og tag på en rejse fra jeres skole til jeres venskabsklasse. Hvordan kommer I frem? Skriv en historie, novelle, et teaterstykke eller en film, der fortæller historien om turen. Det kan være en beskrivelse af selve rejsen, men det kan også være en der fortæller om rejsen, efter at være kommet frem. Hvis han da er nået frem..