Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Uulia angallannermi ikummatissatut

Atuaqatigiit 7.-10. klassit Fagit Pinngortitalerineq Ilinniakkami eqqumaffigisassaq Stoffi nukillu Sammisaq Nikissamik atuineq Nukik ataavartoq Kemii Nunarsuaq Typi Atuagassaq
Olietiltransport.jpg

Nunarsuaq tamakkerlugu 2011-imi biilit milliardi sinnerlugu amerlassuseqarput. Nunarsuarmimi oqaluttuarisaanermi aatsaat taama angallatsigaagut. 2050-imi biilit 2,5 milliardit tikillugit amerlinissaat naatsorsorneqarsimavoq. Tamatuma saniatigut timmisartut lastbiilillu amerlisimassapput, allamik ikummatissartortunngikkunik uuliamik atuisupilussuussapput.
Orsussarlu ataasiinnaq atorlugu, angallassissutini assigiinngitsuni uulia atorneqartillugu nunarsuarmi 25 %-mik nukimmik atuisoqartareerpoq. Uuliamik atuinerusoqaleraangat mingutsitsineq annertusisarpoq. Assersuutini ajornerpaaq tassaavoq, Kinami illoqarfimmi annersami  Beijingimi biilinit minguk aniagaangat aqqusinikkut pisuinnaat sikkilertulli peqqissutsimikkut akornutigilersinnaasarpaat. Tamanna imminut assortuuttut isumaqarsinnaavoq, kinesererpassuit sikkilerunnaarlutik biilitaarusuttalermata, naak Kinami illoqarfiup annersaani illoqarfinnilu qanga sikkilerluni ukiorpassuarni angallattoqartaraluartoq. 

Ikummatissaq allatut?



Motoorit ikummatissartortut ullutsinni amerlanerit benzinamik dieselimillu orsutortarput. Orsussalli taakkua atornagit orsussanik allanik taarserneqarsinnaapput. Orsussat allat biospritimik bioethanolimilluunniit taaneqartartut, narsaammi karrinit qapummillu pilersinneqarsimasut atorneqarsinnaasarlutik, taakkua qappuit atorsimatillugit imigassaliornermi viinniliornermiluunniit atorneqartarput.


Brasiliami biilit 4 miliuunit bioethanoli benzinilu akuleriillugit orserneqartarput, biilillu nutaat tallimat sprittiinnavimmik orserneqartarput. Spritti bioethanoli imeqarneqarsinnaanngilaq, taanna naasunit, karrinit ivikkanit sukkuliamit akoqartarpoq. Matumani naasut sinnikuinik atuinissaq pingaaruteqarpoq.
Ajorluinnartumillu ajornartorsiutaalersinnaavoq: Nunarsuaq nerisassiornermi orsussiornermilu atorneqassava?

Sverigemi biilit amerliartuinnartut sprittimik akoqanngitsumik benzinamillu akullugit orsussat atorneqartarput.
Spritti biilinut orsussatut atorneqartillugu mingutsitsinnginnerusarpoq, aniasoq mingoqannginnami.

Biilit 15 %-ii nalinginnaasumik bioethanolitortuusarput, benzinalu 85 %-iulluni. Biilillit motoorisa ilaat, 85 % tikillugu ethanolimik orsussatortuusarput.
Avannarlerni pingaartumik Sverigemi benzina bioethanolimik 85%-mik akulik ukiut arlerlugit orsussatortuusarput. Orsussarlu E85-mik taaneqartarpoq. Avannarlerni Finlandimi, Norgemi Islandimilu
E85-mik orsersortarneq misilerarneqartalereerpoq, Sverigemiilli suli annikinnerullutik.

E85-mik orsussaqartarnerup ajornartorsiutaasa ilagaat, biilit orsumik atuingaatsiartillugu sivikinnerusumik ingerlaarsinnaasarmata, tamanna 30%-mik ingerlaartarnerat annikinnerusarpoq. Taamaattumik ilisimatuut naasut sinnikuinit uuliamik pinngortitamit ukiut milliuunit sinnerlugit sivisutigisartumi pilersuisinnaasumi sukkanerusumik pilersuisinnaanngornissaq sulissutigaat. Naasut sinnikuinik akunnerit sisamat ingerlaneriinnaanni periutsimik nutaamik Danmarkimi Aarhusimi universitet 2013-imi avammut saqqummiussivoq. Periuseq HTL-imik taaneqartarpoq, tuluttut ima taaneqartarluni: ” Hydrothermal Liquefaction”. Periuseq tamanna siunissami nukimmik immaqa pilersuisunngorsinnaavoq, maannamulli nukik annerusunngortinnissaanut paasisat suli killeqarput.

 

Uulia allamik taarsiullugu?



Uulia orsussatut atorneqartillugu stoffikut uuliameersut assingusut CO2-p saniatigut aniasarput. Taamaammat assersuutigalugu biilinik innaallagissamik uuliamillu atuisinnaasunik ilisimatusartoqarpoq. Taamaattullu hybridbiilinik taaneqartarput, hybridbiilit motooreqarlutillu innaallagiamik motooreqartarput. Biili unikaallakkaangat orsussaa immerneqartarpoq. Naliginnaasumik unikaallannermit nukik pilersinneqartarluni.

Bileqarpoq mingutsitsinngilluinnartunik. Ingerlasinnaassagunik immerneqarsinnaasunik orserneqartarput. Ajornartorsiutilli ilagaat, innaallagiartortut orseraluarlugit sivisunerusumik suli ingerlasinnaannginnerat.

Kiisalu biilit brintimik cellenillu orsutortoqarpoq. Taamaattulli annerit suli tunisaanngillat – akisuallaaqimmata. Biilertartulli amerlasuut biilinik taamaattunik siunissami biileqalernissaminnut utaqqipput. Motoorillu eqqartarnerata iluaqutigivaa aalamik aniasoqaannartarmat.

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Lav argumenter for og imod brug af planter til transport? Hvad er alternativerne til brændstoffer fremstillet af planter?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Hvad betyder det for vores måde at leve på, hvis vi ikke længere kan køre i biler, som vi har været vant til? Beskriv en almindelig dag, hvis du ikke havde adgang til en bil eller bus?

       

    • 3Sammisami suliaq

       

      Hvordan fremstilles biobrændsel fra plantedele? Find flere informationer under ”energikilder” eller søg på nettet og beskriv processen.

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Transportbehovet er meget forskelligt afhængigt af, hvor man bor. Lav en beskrivelse af, hvordan eleverne i jeres klasse kommer til og fra skole. Hvor mange transporteres ved hjælp af olie? Udveksl oplysningerne med jeres venskabsklasse og diskuter forskelle og ligheder og baggrunden for forskellene.