Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Uuliap atorneqarsinnaannera

Oliensanvendelse.JPG

Inuiaqatigiinni nutaaliaasumi inuusinnaagatta uulia qujassutissaqarfigaarput. Benzina dieselilu uuliamik sanaajusut atorlugit biilersinnaasarpugut, bussersinnaasarpugut qimutsuitsorsinnaasarlutalu. Uulia kissarsuummut uuliatortunut kiassaanermullu atorneqartarpoq. Kalaallit Nunaanni uulia innaallagiassiornermi atorneqartarpoq, Savalimmiunilu taamatut uulia atorneqartaraluartoq, anorisaatit innaallagiassiorsinnaasunut ukiuni arlalinni ikaarsaariartortoqarpoq. Atlantikumi anorersuartarnera pissutigalugu anorisaatit ukiut tulleriiaat napisoortarsimapput.
Savalimmiullu 75%-mik anorisaatinit innaallagissamik 2020-mi pilersorneqalernissaa maanna siunertaavoq.



Nunarsuarmi uuliamik atuinerup annerpaartaa assartuinermit atorneqartarpoq, nunarsuarmilu innaallagissamik  atuinermi uulia 38%-ia 2004-imi atorneqarsimavoq.  Uuliali aamma allanut ullutsinni atorneqartarpoq, assersuutigalugu plastikini asfaltinilu uulia atorneqartarpoq. Iluanaarutissartaalli tamarmik aporfissaqarput, uuliamik nassaarnissami tamanna sunniuteqartarpoq.


Uulia atorneqartillugu assigiinngitsorpassuartigut mingutsitsisarpoq. Silaannakkut paamik aniatitsisarpoq, paarlu najoqqarsimatillugu peqqinnanngilaq. Kræfteqalissutaasinnaavoq, sapigaqalissutaasinnaavoq, uummatikkut puakkullu nappaateqalissutaasinnaalluni. Uuliami CO2-mik annertuumik silaannakkut aniatitsisarpoq. Drivhuseffekti nunarsuup kissatsikkiartorneranut sunniuteqaraangat, silap pissusianut, qarsutsinernut, anorersuarmut, panernersuarmullu inunnik najugaqartunit qimagutsitsinerannik kinguneqartarpoq.


Uulia killeqarpoq



Kitaani uuliamik annertuumik atuineq ajornartorsiutaavoq. Nunanilu arlalinni atugarissaariartornerup malitsigisaanik, soorlu Kinami Indiamilu inuppassuit miliuunilikkaat biilitaarusuttarput nillataartitsivittaarnissaminullu takorluuisarput, nerisassat asiunnginnissaat imaluunniit napparsimavimmukartarnerup qanillinissaa siunertaralugu. Takorluugaat tamaasa piviusunngortissagutsigit, nukissiuuteqarnikkut nutaamik eqqarsaqqittoqartariaqassaaq. Inuimmi milliardilikkaat kitaamiunut sanilliullugit mingutsitsilissappata nunarsuaq artukkerneqartussaassaaq. Taamatuttaaq uulia piiarneqartartoq annikilliartuinnavippoq. Qaqugorpiaq tamanna pissanersoq pillugu, ilisimatuut isumaqatigiinngissutigisarpaat.  
Tamarmilli isumaqatigaat sukkulluunniit tamanna pisinnaasoq. 
- Pinngortitarsuaq uuliamik ukiuni miliuunilikkaani pilersuiniartarmat, uuliamik sukkanerusumik atuisarpugut.   

Pissutissat arlaqartut tikkuarpaat, uuliamik ullutsinni atuinerput eqqarsaatigalugu inuunitsinni uuliaqarpianngitsumi takorluuisinnaasariaqartugut. Tamannali ajornaatsuinnaanngilaq. Uuliami inuuniarnitsinni ima sunniuteqatigaaq allamik taarsernissaanut ilaannakortumik tamakkiisumilluunniit ikaarsaaqqaartariaqassaagut. Ajornartorsiutip ilagaa, uuliamik atuinngitsoorsinnaajunnaarsimanerput. Maskiinarpassuit uuliamik orsussalerneqartussat sanaartorneqartarput. Tamannalu imaaliallaannaq allanngortinneqarsinnaanngilaq. Ilaatigummi ilisimatuut nassaarsiortartullu teknikkimik nutaamik nassaarnissaat pisariaqavippoq. Qujanartumilli tamanna aallartisarneqalereerpoq. 



Anorisaatit seqernullu qinngorneranik tigooraassutit nutaamik nukissiornissamut assersuutigineqarsinnaapput. Biilit sprittimit benzinamillu atuisinnaasut motoorinut nutaat 100 %-mik uuliamik atuinngitsuusarput. Sulili aqqut takivoq.

Ajornartorsiutip aappaa tassaavoq, ”innuttaasut”  inuunitsinni nukissaqarluarnerulersimagatta. Danmarkimi 1945-imi inuit 600.000-t sulilluartuusimapput. Pingaartumik nunaateqarfinni assallatserutit nalimmatserutillu ajattagaaginnartarallarmata sullinnerusoqartarsimavoq. Danmarkimi massakkut ivikkanik killuutit, naatitani killuutit angallatillu nuannaariartaatit motoorimik ingerlassutillit massakkut 600.000-it sinnerlugit amerlassuseqarput. 

Tamannali piaarinaatsoornerinnakkut pinngilaq, tamatumunngalu atasoq tassaavoq,  uulia aallaqqaammut atulerneqarmat akikitsuararsuusimavoq. Uuliaqarluartutut ilimagineqartarsimavoq, nassaarinissaali apeqqutaaginnarluni. Amerlasuulli tamanna upperiumasanngilaat. Uuliamik atuineq annertuneruleraangat uuliasiortarnermi unammilleqatigiittoqalerpoq, taamaalilluni uulia akisunerulertarluni.

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Beskriv, hvad vi bruger olie til. Forklar, hvad vi kan bruge i stedet, hvis vi ikke længere har mere olie?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Lav en planche med en tidslinje, der starter i begyndelsen af 1900 tallet. Find billeder på nettet, der illustrerer ting, som enten er lavet af olie, eller som bruger olie, og placer dem på tidslinjen.

    • 3Sammisami suliaq

       

      Lav en dagbog, hvor du noterer hver gang, du bruger olie. Når du kører i bil. Når du kører på asfalt, når du bruger noget af plastic. Hvor mange gange på en dag bruger du olie?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Ca. 5 % af verdens olieforbrug går til at lave plastic. I Norden produceres plastic i både Norge, Sverige og Finland. Tag billeder på skolen af ting, der er lavet af plastic, og beskriv, hvilket alternativt materiale det kunne være lavet af, hvis der ikke fandtes plastic. Send billeder og forklaringer til jeres venskabsklasse og diskutér, hvor meget plastic betyder i jeres dagligdag.