Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

print

Anorip nukia umiarsuarni tingerlaatit atulermatali

Omvindenergi.jpg

Photo: Andreas Klinke Johannsen

 

Anorip nukia umiarsuarni tingerlaatit atulermatali anorneqalerpoq, oqaluttaassami Ægyptenimi Nilenip eqqaani ukiut 5.000 sinnerlugit matuma siornali aallartittumi. Isumaqartoqarpoq Kinami aamma Kangia Qiterlermi anorisaatit sinnikuinik ukioq 0-up missaaneersunik nassaartoqarluni, tassani anorisaatit imermik maqitsinermut immerinermullu atorneqarsimasut ilimagineqarluni.
Europami anorisaatit siulliit 1200-kkunni sananeqarput, periuserlu sumiiffippassuarni atorneqalerluni. Ukiuni akullerni anorisaatit karrinik aserorterutitut imermillu maqitsissutitut atorneqarput 1300-kkunilu anorisaatit Europa tamakkerlugu takussaapput. 
Ullumikkut anorisaatinik oqalukkaangatta, amerlanerit anorisaatit innaallagissiortut eqqarsaatigissavaat. Maani nunani avannarlerni Danmarkip anorimik nukissiorneq 1970-ikkut qiteqqunnerini qitiutilerpaa, taamani nunarsuaq tamakkerlugu uuliap amigaataaneri 1973-imi uuliamik ajalasoornermut atatillugu, nukissamik imminut pilersornissaq nakkunneqalerluni.
Anorisaatit assigiinngitsut nassaassaapput 1980-ikkullu aallartinnerini typet assigiinngitsut misilerarneqarlutik. Ullumikkulli anorisaatit assigiiaartorujussuupput. Suluusat qaqortut takisuut pingasut anorisaatip qaavanani turbinemut ikkunneqartut anorisaatit Nunani Avannarlerni sumiluunniit ilisarnaatigaat.

Anorisaatiliiffissaqqissoq

Nunat avannarliit anorisaatiliiffissaqqissuupput. Tamaaniipput sinerissat isorartuut anorlerfiusullu – qaqutigoortumilli ulissaarsuaqartarluni. Danmarki oqaatigineqartutut anorisaatinik inerisaanermi siusissukkut siulliuvoq danskillu suliffeqarfiutaat Vestas ullumikkut anorisaasiorfiit nunarsuarmi annersaat. Danmarkimi anorisaatit 5.000-t sinnerlugit ikkussorneqareerput innaallagissiornerullu pingajorarterutaat tassannga pivoq. Nunat Avannarliit katikkaanni marloriaataapput. Kisianni anorisaatit amerlassusiisa nukissaq qanoq annertutigisoq pilersinneqarnersoq oqaatiginngilaat. Anorisaatimmi nutaaliaanerit nutaanngitsuninngarnit sarfaliornerupput. Tamanna isumaqarpoq Sverige – Nunani Avannarlerni tullersortaasoq – 2014-imi Danmark qaangermagu anorisaatinit innaaallagissiornermi.

Anorimik nukissiorneq sunaana?

Anorimik nukissiorneq isumaqarpoq nukissaq kinetiskiusoq anorimiittoq. Nukissaq kinetiskiusoq aamma nikerarnermi nukissamik taaneqartarpoq. Anorleraangat silaannaq nikerartarpoq anorisaatillu suluusai naqillugit. Suluusat ima iluseqarput anori sammivimmut aalajangersimasumut suluusaq kaajallallugu aqunneqarluni, anorisaatip suluusaa sammivimmut alajangersimasumut naqinneqarluni.
Anori aamma suluusamit unikaallatsinneqarpoq, unikallatsitsineq nikeriarninngortinneqarluni – soorlu pilutamik supoorigaangavit. Anorisaatip suluusaa navimut aalajangersorsimavoq. Anorisaatip suluusaa navilu rotorimik taaneqartarput. Anorleraangat rotori kaavissaaq, taamaalilluni anori nukissanngortinneqarluni. Nukissaq innaallagianngortinneqartarpoq.

Anori suminngaaneerpa?

Anorlertarpoq nunarsuarput kaajallallugu silaannaq assigiinngitsunik kissassuseqarmat. Kissassutsit assigiinnginneri seqernup isumagisaraa. Tassa seqineq anorlertitsivoq. Silaannaq kissartoq silaannarmit nillertumit oqinneruvoq. Taamaattumik silaannaq kissartoq qullariartortarpoq. Tamanna nunap qaavata qanittuani naqitsiniisaffimmik pilersitsisarpoq.
Naqitsiniisaffiup qanittumi silaannaap naqitsineqarfiani silaannaq milluartarpaa. Taamaalilluni anori pilersarpoq. Anorimut apeqqutaavoq
•    Naqitsiniisaffiup naqitsinerullu nikangussutaat
•    Naqitsiniisaffiup naqitsineqarfiullu akornanni ungaissuseq

Nunarsuatta kaavinnerata anorit saqitsittarpai – avannarlerni talerpimmut kujallernilu saamimmut. Taamaattumik naqitsiniisaffimmi anori kaavittarpoq – uagutsinnut nalunaaquttap akerlianut.

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Ilulisersuisoq/Assi: Andreas Klinke Johannsen

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Hvordan virker en vindmølle? Tegn en vindmølle og beskriv, hvordan den virker.

    • 2Sammisami suliaq

       

      Hvad er fordele og ulemper ved vindmøller? Lav to grupper og diskutér i klassen.


    • 3Sammisami suliaq

       

      Hvordan skabes vinden? Beskriv og tegn, hvordan vinden skabes ved hjælp af varme og kulde og ved jordens rotation. Er der forskel på vejret afhængigt af, hvor vinden kommer fra? Hvordan kan det være?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Blæser det meget der, hvor jeres skole ligger? Tag et billede af vinden. Kan man det? Send det til jeres venskabsklasse og lav en tekst, hvor I fortæller om det.

    • 2Ikinngutigiittut klassi

       

      Skriv en historie, der hedder: ”Den dag jeg blæste væk”. Hvor blæste du hen? Hvad skete der? Send historien til jeres venskabsklasse. Hvis I har lyst kunne det være sjovt at læse den højt og sende lydfilen til jeres venskabsklasse. Så kan I høre, hvordan man taler i jeres venskabsklasse.

    • 3Ikinngutigiittut klassi

       

      Findes der mundheld og ordsprog om vejret og vinden der, hvor du bor? Der findes f.eks. et ordsprog, der hedder: ”Man skal ikke løbe med en halv vind”. Hvad betyder det? Find ordsprog om vinden og vejret og send dem til jeres venskabsklasse. Findes der nogle, I ikke kendte fra før?