Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

print

Atomimik nukissiorneq pillugu

Klassetrin 7.-10. klassit Fag Naturfag Læringsfokus Teknologi og produktion Tema Energikilder Emne Atomkraft Type Atuagassaq
omkernekraft.jpg

Atomimik nukissiorneq, qallunaatut kernekraft aamma fissionimik nukissiorneq assigiipput. Tassaavoq atortussiat radiumik qinngornillit atomit avittarnerisigut nukissiorneq. Finlandimi aamma Sverigemi atomimik nukissiorneq atugaasorujussuuvoq, Danmark, Norge, Island, Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Islandilu atomimik nukissiorfeqanngitsut.

Atomimik nukissiorfinni Uran atorneqarnerpaajuvoq. Nunarsuatsinni sumiiffinni arlalinni uran piaarneqarsinnaavoq, assigiinngitsullu pingasut nassaassaapput – imaluunniit isotopinik taaneqartartut: U-235 (0,71% 143-nik neutronilik, U-238 (99,28%) 146-nik neutronilik aamma U-234 (0,0054% miss.) Uran 235 atomimik nukissiornermut naleqqunnerpaajuvoq, avitsikkuminartuummat.

 

 

Fissionip ingerlanera

Atomip qeqqata avinneqarsinnaaneranik nukissiorsinnaanermillu nassaarneq uumaatsulerinermi nutaaliaasumi paasisat annersaasa ilagaat. Ilutigitillugu oqaluttualiaavoq tiguartissimanermik oqaluttuarisaanermilu pisunik ajoqusiisunik. Niviarsiaraq juutiusoq Wienimi 1878-imi inunngorpoq pinngortitamillu ilisimatusarnermik soqutiginninnera piaartumik malunnarsivoq. Arfineq-pingasuinnarnik ukioqarluni unnuakkut matematikimik atuakkat atuassallugit nuannarisaraa tamannalu 1800-kkut naalerneranni eqqumiitsut naleqqutinngitsutullu isigineqarpoq niviarsaraanera pissutigalugu. 1892-imi meeqqat atuarfianni naammassigami, tamanna pissutigalugu ilinniaqqissinnaanngilaq – inatsit aatsaat 1899-imi allanngortinneqarmat. Taamaalinerani qinnuteqarpoq 1901-imilu niviarsissat sisamaannaat ilagalugit Østrigimi ilinniarnertuunngorniarnermut naammassivoq.
Ingerlalluarpoq 1905-iinnanngortorlu ilinniarnertuutut naammassivoq 1906-imilu uumaatsulerinermi doktorinngorluni. Berlinimi ilisimatusarfimmi peqatigisani Otto Hahn naapippaa, taanna kemikeriuvoq radiumillu qinngornitallit tiguartiffigisimallugit taakkulu suleqatigiilerput. Kingumut Lisep sulinermini suiaassutsini aporfigivaa, marluullutik ittorisaat, kemikeriusoq Emil Fischer isumaqarmat, arnat tappiorannartuleriffimmiissinnaanngitsut. Taamaattumik Lise Ottolu gangikkut nipaarsaarlutik ingerlasariaqartarput, misileraanitik ingerlanniarlugit. Allaat ukiuni tallimani siullerni Lise akissarsiaqartitaanngilaq, kisiannili suliassaminut ima tiguartissimatigaaq, Otto Hahn suleqatigiuarlugu, ukiullu tallimat sulereernermi annikitsunnguamik qaammammusiaqalerpoq, isumalluutigeqqakkaminik. Sorsunnersuup siulliup ingerlanerani suliat tamarmik uninngapput aatsaallu 1918-imi suleqatigiinnertik ingerlateqqilerpaat, ilaatigut pinngoqqaatip radiumik qinngornitallip, protactinium-ip nassaarinera angusaralugu – pinngoqqaat nr. 91. Taanna siullermeersumik angusaqarfigaat.
1930-ikkut ingerlanerini Tysklandimi juutit Hitlerip malersugarai, Liselu 1938-mi Sverigemut qimaasariaqarpoq. Lise Tysklandimi kiisami akuerisaalersimagaluarpoq, maannakkulli kingumut ittorisaminit sumiginnagaalluni; uumaatsulerisoq Karl Siegbahn. Berlinimi suleqatigisatoqaata Otto Hahnip Sverigemut allaffigisarpaa, pisoq eqqumiitsoq oqaluttuaralugu. Ottop suleqatataatalu pinngoqqaat Uran neutroninik qinngortarsimavaat, Radiuminngornissaa naatsorsuutigalugu; taarsiullugu Barium-inngorpoq stoffilu alla suunneranik ilisimanngisartik. Hahn Lisemut allappoq: ”Immaqa nassuiaatissaq tupinnartoq arlaat siunnersuutigisinnaavat”? Taamaaliorsinnaavorlu. Lise soralussaminik tikeraarteqarpoq, østrigimiu uumaatsulerisoq Robert Frisch, Danmarkimi Niels Bohrimi sulisuusoq. Peqatigiillutik naatsorsorpaat, uranip avinnera pisimasoq. Aamma ilisimavaat taamatut sulinerup ingerlanerani annertussuseq katanneqartoq, tamannalu nukissamik annertuumik mio. elektronvoltinik amerlasuunik pilersitsisoq. Pinngoqqaat Hahnip suleqataatalu suuneranik paasisinnaanngisaat, pinngoqqaat kryptoniusoq Lisep ilimagaa – kingusinnerusukkullu paasineqarpoq eqqortoq.

Atomimik nukissiorneq – qaartartut nukissarlu

Atomit qeqqisa qanoq avissinnaanerisa nukissiorsinnaanerisalu paasineqarnerani nutaanik ilisimasassarsiornerpassuit aallarnertippaat. Umaatsulerisorpassuit kemikererpassuillu periarfissat takusinnaavaat sorsunnersuullu aappaani ilisimasassarsiortut aamma qinnuigineqarput paasiniassallugu atomimi nukissaq qanoq qaartartunut atorneqarsinnaanersoq. Tamassuma malitsigisaanik atomimik sakkussiat siulliit sananeqarput, sorsunnersuit aappaata taamaatinnissaanut atorneqartut – amerikamiut timmisartuisa atomimik qaartartut illoqarfinnut Hiroshimamut Nakasagimullu nakkartimmatigit. Atomimik qaartartumi atortussiami radiumik qinngornitalimmi Uranimi nukissaq tamarmi ataatsikkut iperarneqarpoq. Atomimik nukissiorfimmi isumagineqartarpoq, sulinerup arriitsuararsuarmik ingerlanissaaq, nukissaq qanoq annertutigisup pilersinnissaa aqullugu. Kisianni tunngavia assigiinnarpaa.

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Beskriv kerneprocessen i forbindelse med spaltningen af Uran 235 og vis, hvordan energien kan bruges til energiproduktion i et atomkraftværk.

    • 2Sammisami suliaq

       

      Lav et kort over Norden og vis, hvor der er placeret atomkraftværker. I afsnittet om ”Elproduktion” findes en oversigt over, hvor meget Atomkraft bidrager til af den samlede elektricitetsproduktion.


      Hvis hvert atomkraftværk i de enkelte lande producerer lige meget elektricitet, hvor meget elektricitet producerer hvert enkelt atomkraftværk da?


      Udregn også, hvor mange vindmøller et atomkraftværk svarer til, hvis en enkelt vindmølle producerer 5.000 MWh om året?

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Tegn en model af et atomkraftværk og del den med jeres venskabsklasse. Brug tid på at beskrive de enkelte elementer på jeres eget sprog og få jeres venskabsklasse til at lave en oversættelse til deres sprog.