Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Brintimit nukissaq pillugu

OmbrintenergiII.png

 

Nukissiutissat uuliamik aamarsuarnillu taarsiisinnaasut nassaariniarlugit ilimasassarsiorneq tamaviaarunneqarpoq. Anorisaatit aamma seqinermik nukissiuutit innaallagissiortuupput aammalu nukissiuutitut pitsaasutut periarfissaallutik. Kisianni ajornartorsiutit ilagaat sarfap uninngatikkuminaatsuunera toqqoruminaatsuuneralu. Tamatta batterit nalunngilagut, angisuujuppulli oqimaatsuullutillu – immikulasuussallutik taarsikulasuussallutillu.

 

 

Ikummatissat nuna iluaneersut taarsiutissaat

 

Brinti pinngoqqaataavoq gassiullunilu, tassaasoq proton ataaseq aamma elektroni ataaseq. Pinngortitamili tamatigut marloqiusuuvoq, brintip atomii marluk imminnut pituttortut. Taamaalulluni brinti nunarsuatsinni molekylit minnersaraat – taguuteqartipparput H2. H isumaqarpoq Hydrogen, brinti aamma taamatut taaneqartarpoq.

Brinti aamma silarsuarmi pinngoqqaatini nalinginnaanersaavoq seqinermilu brinti tassaavoq, heliuminngornermigut (He) – pinngoqqaatini nr. 2 – nukissarujussuarmik uagut ullut tamaasa tiguoqqakkatsinnik pinngortitsisuusoq. Molekylitut iluseqarnermini brintip atomii marluusut imminnut pituttorsimasuunermini, brinti aamma nukissamik pilersitsisinnaavoq ikummatissat celleanik taguutilimmi. Taamatut sulineq kiammik sarfamillu pilersitsisarpoq kisianni stoffinik mingutsitsisunik aniatitsinani. Taamatut sulinermi taamaallaat imeq pilersinneqartarpoq – tamassumalu ilisimasassarsiorfiginissaa soqutiginartippaa, brinti siunissamik nukissiuutitut qanoq atorneqarsinnaanernanik.

 

Brinti sumit pinngorpa?


Nunarsuatsinni H2 annertunngilaq taamaattumik pilersittariaqarparput. Brint annertoorujussuaq imermiippoq, imeq brintip atomiinik marlunnik aamma iltip atomianik ataatsimik sanaajummat – Hydrogen aamma Oqygen – kemiskiumik taaguuteqartoq H2O. Erngup molekyliisa avinneri brintip aamma iltip atomiinut immikkoortunut elektrolysemik taaneqartarpoq. Ajornannginneruvoq oqaraanni imeq sarfalerneqartoq.

Imerpalasoq sarfaleraanni, imerpalasumi ionit plusiusut katodemut kajungerineqassapput, taavalu imerpalasup ionii minusiusut anodemut kajungeritillutik. Erngup molekylii H+-imut aamma OH- -imut allanngussapput. Katodemi ionit H+ marluk tamarmik elektronimik tigusissapput gassi H2, tassa brinti, pilersillugu. Anodemi ionit OH- sisamat katitissapput gassilu O2 (ilt), imeq elektronillu sisamat iperarlugit. Tassa ilt aamma brint iperarneqassapput erngullu qaavanut silaannartut pissallutik katersorneqarsinnaasunngorlutik. Taamaattoq taamatut sulinerup ajornartorssiutitaa tassaavoq ingerlalluassappat nukissamik atuinissaq. Kisianni tassaasinnaavoq sarfamik toqqortuinermi periuseq pitsaasoq. Ilaanneq anorleraangat seqinneraangalluunniit, anorisaatit aamma seqinermik nukissiuutit nukissamik atorsinnaasatsinnit annerusumik nukissiortarput.

Brintimik nukissiornermi unamminartoq alla aamma tassaavoq akoqannginnermini ikuallajasuunera. Taamaattumik tankit brintimik uninngasuusiviit minnerpaamilluunniit ussiippata qaartoorneq pisinnaavoq.

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Find alle grundstoffer med bogstavet H i det periodiske system. Vælg et af dem og fortæl om det mere i detaljer. F.eks. hvem der fandt det første gang, hvor mange protoner, neutroner og elektroner det består af. Tegn en figur af det og fortæl lidt om, hvad man kan bruge det til. Bruger man stoffet i noget, du kender til?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Forklar, hvordan elektrolyse virker, og fortæl, hvordan metoden kan bruges til at gemme energi fra f.eks. vindmøller.

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Tag et billede af den nærmeste vandpyt, sø, det nærmeste vandløb og forklar jeres venskabsklasse, hvorfor dette billede kan illustrere fremtidens energiforsyning.