Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Innaallagiaq pillugu

Om elektricitet.jpg

Innaallagiaq oqaluuserigaangatsigu amerlanerit ikkuffimmi sarfaq eqqarsaatigisarpaat. Ikinnerusut innaallagissap suminngaaniinnera – suunera – eqqarsaatigisarpaat. Apeqqut piviusumi aamma imaannaannginnerujussuuvoq.

Ajornanngitsumik oqaatigalugu

Innaallagiaq aamma sarfamik taaneqartarpoq. Pineqatoq tassaavoq nukissaq, tassasoq elektroninik sarfaq. Silarsuup sananeqataai atominik taaneqartarput, illit uangalu sananeqaatigut. Soorlu legonik ikkussortakkat. Atomi ataaseq tassaavoq qitiusoq plusiusoq (proton), taannalu elektroninit minusiusunit kaavinneqarpoq. Elektronit nikikkaangata innaallagissamik sarfaliortarput, ilaatigut qarasaasianiit nillataartitsivinnut kiassarnermiit qullernut nukissamik pilersuisunut. Innaallagissap sarfaa ampere-nik (A) uuttorneqartarpoq.

Innaallagissamik assartuineq

Innaallagiaq nalinginnaasumik innaallagissap aqqutaatigut assartorneqartarpoq. Innaallagissap aqqutaa saffiugassaasarpoq, nalinginnaasumik kobber, kisianni saffiugassat allat aamma atorneqarsinnaapput – tassani atomit ima imminnut qanitsigissallutik, elektronit avalliusut atomimut aalajangersimasumut pituttuganatik. Taakku taaneqartarput elektronit pituttugaanngitsut saffiugassamilu pituttugaanatik ingerlasinnaallutik. Nalinginnaasumik tamanna malugineq ajorparput, kisianni saffiugassamik innaallagissamut aqqutissiaq innaallagissamut ikkunneqarpat – tassa isuata illuani elektroninik sinneqartoorfiusumut illuanilu amigartoorfiusumut, taava elektronit sammivimmut aalajangersimasumut ingerlaalissapput – tamannalu taasarparput sarfamik. Innaallagiaq sakkortussusilimmik taasinnaavarput, voltinik (V) uuttorneqartartoq.

Sukkassuseq akiuunnerlu


Elektronit nikikkaangata tamanna sukkasuumik pineq ajorpoq. Elektronit iperagaallutik nikikkaangata, tamanna pisarpoq 106 m/s-imik sukkassuseqarlutik – imaluunniit nal. ak. 400 km. Killormut innaallagissap aqqutaani nikikkaangamik, qulleq pujoralaajaallunniit ikinniarlugit, tamanna nal. ak. 36 cm-inik sukkassusilimmik pisarpoq. Misigigaangatsigu qulleq ikkuffikkut ikinniariaripput ikittartoq, pissutaavoq innaallagissap aqqutaa aallaqqaataanit ulakkaaqqasarmat. Elektron isuata illuani nikikkaangat ajattuisarpoq, elektronit tamarmiullutik nikisillugit – soorlu kigutinut saligutit qaqorsaqataat isuanit maqikkaangatsigu isuata illuani aniasinniarlugu.

Innaallagissap aqqutaani sarfaq taamaattoq nikikkaangami pituttugaavinngilaq. Ilaasa ilisarisassavaat innaallagissap aqqutaa kissatsittoq – imaluunniit qulliup pærea uunarsisoq. Tamassumunnga peqqutaavoq innaallagissap aqqutaa akiuummat. Innaallagissap aqqutaata akiuunnera Ohm-imik uuttorneqartarpoq. Innaallagissap aqqutaani innaallagissap sarfaa piviusumik pilersarpoq, innaallagissap aqqutaata isuisa akornanni innaallagissamik spændingi pilersinneqarpat. Spændingi volt-imik uuttorneqartarpoq, uumaatsulerinermili naqinneq U atorlugu taaneqarajuttarluni. Pissutaavoq uumaatsulerinermi inatsisit ilisimaneqarnerpaat tyskisoormata spændingilu tyskisut taaneqartarpoq ”Unterschied”. Sarfap sakkortussusia Ampere-nik uuttorneqartarpoq, kisianni tyskit oqaasii malillugit I-mik ”Induktion”-imik taaguuteqarpoq. Uumaatsulerinermi inatsit, Sarfap sakkortussusia, Spændingip nikingassutaa aammalu innaallagissap aqqutaata akiuunnera imminnut pinngitsoorsinnaannginneri Ohm-ip inatsisaanik taaneqartarpoq. Taanna taaguuteqarpoq U=R*I, tassani R tassaalluni innaalligassap aqqutaata akiuunnera – imaluunniit tyskisut: Resistanz. Innaallagissamik atortut pisiatit tamarmik, sarfamik qanoq annertutigisumik atuinerat allassimassaaq. Taanna nalinginnaasumik watt-inngorlugu allassimasarpoq. Sarfaq qanoq watt-eqartiginersoq naatsorsorniarlugu, umaatsulerinermi naatsorsueriaaseq alla atorneqartarpoq, tyskisut naqinnerit taakku atorlugit. Watt uumaatsulerinermi P-mik tassa Power taaneqartarpoq naatorsorneqartarlunilu una najoqqutaq malillugu P=U*I.


Akit


Innaallagiaq atugarput akileraangatsigu, taava watt-it nal. akunneranut atukkatta amerlassusii akilertarpagut. Angerlarsimaffimmi aamma atuarfimmi atuinerput annerullunilu millisarpoq, taamaattumik ilaanni suunngingajammik atuisarpugut allanilu atuerujussuartarluta. Innaallagissamik atuinerput akileraangatsigu, taava kisitsisit taakku tamarmik agguaqatigiisillugit naatsorsorneqartarput, kilowatt-tiimenik taallugit – imaluunniit kWh. Tamanna isumaqarpoq, nal. akunneranut 1.000 Watt tamatigut atoraangatsigu, taava 1 kWh atorsimavarput. Allatut oqaatigalugu nal. akunnerata affaani 2.000 Watt imaluunniit nal. akunnerani marlunni 500 Watt atorsinnaavarput, taava 1 kWh aamma atorsimavarput. Nunat Avannarliit akornanni innaallagissap akii assigiinngillat aamma ukiup qanoq ilinerani piumaneqarneralu aamma apeqqutaasarluni. Islandimi 0,8 DKK-mik kWh-mut akiliisartut Danmarkimi 2,50 DKK missaanik akiliisarput.

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      I sin helt enkle form defineres elektricitet som en strøm af elektroner i et spændingsfelt. Men der findes også andre former for elektricitet.  Vælg en af følgende elektricitetsformer og beskriv fænomenet:


      STATISK ELEKTRICITET, BIOELEKTRICITET, PIEZOELEKTRICITET, TRIBOELEKTRICITET, TERMOELEKTRICITET, ATMOSFÆRISK ELEKTRICITET

    • 2Sammisami suliaq

       

      Lav en model af atomstrukturen i et ledende metal og beskriv, hvordan elektronerne vandrer og laver en elektrisk strøm

    • 3Sammisami suliaq

       

      Vælg seks forskellige energiforbrugende apparater på skolen og beregn energiforbruget for et år. Undersøg, hvor meget de er tændt, og beregn besparelsen, hvis energiforbruget blev reduceret med 15 %. Beskriv til sidst, om det er muligt at reducere energiforbruget for det enkelte apparat, og forklar, hvordan eller hvorfor det ikke er muligt.

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Tag et billede af skolens værste energisynder inden for elektricitet og upload billedet til jeres venskabsklasse. Beregn energiforbruget og beskriv, hvordan det ville være muligt at spare på energien netop her.

    • 2Ikinngutigiittut klassi

       

      Lav en beregning af klassens samlede elforbrug derhjemme og sammenlign det med jeres venskabsklasse. Beskriv de tre apparater, der bruger mest energi derhjemme. Kommentér venskabsklassens energiforbrug; er det det samme som jeres klasse – hvad er forskellene? Hvorfor bruger venskabsklassen mere eller mindre elektricitet?

    • 3Ikinngutigiittut klassi

       

      Lav en præsentation, film eller andet for venskabsklassen, der skal sælge budskabet om at spare på energien.