1900-kkut aallartinneranni pære aamaartoq siaruartertoq ilutigitillugu innaallagissiorfiit aamma innaallagissap aqqutai, nukissiorfinniit nukissamik illunut agguaasunik nunani avannarlerni tamani siuarsaaneq pivoq. Nukissioriaatsip nutaap Nunani Avannarlerni tamani – nunarsuarmilu – ukiut 50-iinnaat ingerlanerini inuppassuit inuunerinik pingaarutilimmik allanngortitsivoq.
Tunisassiorneq, tuniniaaneq innaallagissallu aqqutai
Nunani Avannarlerni innaallagissiorneq oqaluttuarisaanermi qitiusumik nukissiorfinni angisuunut siuarsarneqarput, siullermik illoqarfinni ataasiakkaani eqikkarlutik, kingusinnerusukkut kattussuunnikkut nunap immikkoortuinut alliartuinnartunut eqikkarlutik. Piginnittuusut tassaagajupput kommunit naalagaaffilluunniit, nukissiornermik ingerlatseqatigiiffinngoriartorlutik tunisassiornermi, tuniniaanermut aamma innaallagissap aqqutaanik ingerlatsinermut akisussaasunut. Danmarkimi tassani allaanerulaarpoq, 1900-kkut aallartinneranni nunalerinermi ataatsimoorussineq nukittooq aallaavigalugu suliniaqatigiinneq ineriartormat innaallagissiorfinnik piginnittuuneq atuisuuniitinniarlugu – tassa atuisartuni. Suliniaqatigiinneq piginneqatigiinniarfinni taaneqartarpoq ullumikkullu danskit innaallagissamik atuisartut sumiiffimminni innaallagissiorfimmik piginneqataasuusarput.
Kisianni ukiuni qulini kingullerni qitiusumik nukissiorfiit angisoorsuit tununneqariartorput. Illuinnarni seqinermik nukissiuutit ikkussorneqaraluttuinnarput aammalu nunaleriffinni anginerni anorisaatinut aningaasaliisoqartarluni. Innaallagissiorneq taamaalilluni arlaatigut inoqutigiiaanut nuukkiartorpoq. Ullumikkut teknologi taamaatsillugu, atuisini immikkut ataasiakkaani innaallagissiorneq pingaaruteqarpallaanngilaq. Kisianni siunissamut pingaaruteqarnera alliartuinnarsinnaavoq. Innaallagissamut aqqutit qanoq aaqqissugaanerinut annertuumik malitseqarsinnaavoq. Ullumikkut takorloorneqassaaq innaallagissamut aqquteqartoq angisoorujussuarnik, nukissiorfiit qanittuiniittut taavalu illunut ataasiakkaanut qanilliortornerini innaallagissap aqqutai milliartuinnarlutik. Soorlu talarti, isuata illuani inissaqarluartoq, illuanilu inissakitsoq. Inoqutigiit tamarmik immikkut innaallagissamik namminneq atugassaminnik innaallagissiortalerpata, taava innaallagissap aqqutai immaqa sumiluunniit angeqqatigiilissapput. Nukissiornermik ingerlatseqatigiiffiit ilaasa ukiuni makkunani naatsorsorpaat, siunissami qanoq innaallagissiussanersugut, sulili aalajangiisoqanngilaq.
Nukissiorfiit
Nukissiorfik tassaavoq tunisassiorfik, innaallagissiortoq nukissiorfiillu assigiingitsuupput.
Uulia, aamarsuaq, gassi, eqqakkat allalluunniit ikuallassinnaasut atorlugit innaallagissiortoqartarpoq, ikuallaanikkut erngup qalatsillugu aalanngortinneratigut assakaasumik kaavititsinikkut –taaneqartarpoq turbine. Kaavinnera dynamomit atorneqartarpoq sarfaq pilersillugu. Sumiiffiit ilaanni imermit aalaq aamma illunik kiassaanermut atorneqartarpoq – nukissiorfik kissaarsuuteqarfiusoq.
Kajungerisap atortussiallu allap sarfamik ingerlatsisinnaasup akornanni nukissamik paarlaassineq dynamop atortarpaa, taaneqartarluni induktion. Dynamo kaavikkaangat ankaeri, tassaasoq stangi innaallagissap aqqutaanik nernguffigisaq, kammerimi kaavilersarpoq, tassani kajungerisat arlaqartut ikkussorsimasuullutik. Ini taanna atatorhus-imik taaneqartarpoq. Ankerip nernguffiini immikkut ataasiakkaani kavinnermini innaallagissap sarfaa pilersarpoq. Nukissiorfinni nerngunnerit amerlasuut kajungerisallu angisoorsuit atorneqartarput, innaallagiaq annertooq pilersinniarlugu.
Ikuallaanermik nukissiorfiit saniatigut atominik nukissiorfiit aamma nassaassaapput. Periuseq ikuallaanermut assinguvoq – uliamulli, gassimullu imaluunniit aammarsuarnut taarsiullugu pinngoqqaat Uranip avittarnerani kissarneq kiassaataasarpoq.
Anorisaammi anorip nukiisa dynamo kaavitittarpaat sarfaliortillugu taavalu imermik nukissiorfinni erngup kuutsinneqarnermini turbininik kaavititsinera atorneqartarluni. Taamaattumik imermik nukissiorfiit soorlu kuussuit sapusiornerisigut sananeqartarput. Taamaaliornikkut imeq sapusiorneqassaaq, pisariaqartinneqaraangat atugassanngorlugu.
Assigiinngissutsit assigiissutsillu
Nunat avannarliit akornanni innaallagissap eqqunneqarnera assersuutaasinnaasoq, taava nunat taakku akornanni innaallagissioriaaseq assigiinngitsorujussuuvoq. Tamanna soorunami pinngortitamit isumalluutissanik sorlernik nukissiorfiliornissamut periarfissaanersunik tunngaveqarpoq.
Energiforbrug i de nordiske lande 2019. — = data savnes. 0% = <0,4%. Kilde: International Energy Agency (2020). Ikoner skabt af Vectors Market fra www.flaticon.com.
Loginerit takusaqarnerorusullutit
