Islandimi inoqutigiit quliugaangata qulingiluat Nunarsuarmit kiassarneqarput. Islandimiut innermik anitsisartutik qujaffissaraat. Innermik anitsisartoqarnerata malitsigisaanik, nunarsuup ilua aamaartoq nunap qaava nalinginnaasuminngarnit qaninneruaa. Tamanna geotermiskiusunik nukissiorfinnit atorluarneqarsinnaavoq.
Islandimi nukissaq geotermiskiusoq kiassaanermut innaallagissiornermullu atorneqarpoq. Kissarnerlu nunap taassuma iluaniittoq tamakkeqqajarnagu atorneqarluni. Naatsorsuutigineqarpoq nunarsuatta iluani kissarneq nunarsuatta nukissamik pisariaqartitsinera 35-nik milliarderiarlugu nukissaqartoq, tamakkersinnaagaanni. Ajornarporli. Kisianni nukissaqarpoq atorluarneqarsinnaasumik. Nukissaq geotermiskiusoq nuunneqarsinnaanngilaq, kisiannilu nukissap ajornannginnerata malitsigisaanik Island ullumikkut piujuaannartumik nukissiuutissaqarpoq. Nukissiuutit assartorneqartariaqartut eqqaassanngikkaanni.
Aamma sumiiffinni allani Islandiunngitsuni
Danmarkip nunataata iluani imeqarfeqarpoq 70 gradinik kissasulimmik. Illoqarfiit ilaanni maqinneqartarpoq kiammik paarlaassivinni atorlugu, illunut kiassaatigalugu. Manna tikillugu nukissaq geotermiskiusoq annerusumik atorneqarpoq Thistedimi, Sønderborgimi aamma Københavnimi. Kisianni illoqarfinni annerni allani aamma periarfissaqarluarpoq – nunap iluani imermik kissartoqarneranik ilisimasaqarfiusuni. Qaleriiaat ima angitigaat, ukiut 100 sinnerlugit kissartumik pilersuisoqarsinnaalluni. Danmarkimi imermik kissartoqarnera Danmarkip geologianut attuumassuteqarpoq. Nunat Avannarliit annersaat ujaraasoq qaaruusorlu, Danmark sioraaneruvoq marraallunilu, ussissaasusut pissusilik, nunarsuatta qaavananut Nunanut Avannarlernut allanut sanilliullugu qaninnerusumi, tassaniilluni kissartoq 3 aamma 4 kilometerinik ititigisumi.
Danmarkimi 1 aamma 2,5 kilometerinik ititigisuni imermik kissartumik maqitsisoqartarpoq. Imeq maqinneqartarpoq taavalu kissartumik maqitsivinnut ingerlateqqinneqartarluni. Tassani paarlaassiviit atorlugit kissartoq imermut nillertumut nuunneqartarpoq, ruujorit sanileriit atorlugit. Taamaalilluni imeq 73 gradinit 17 gradinut nillortinneqartarpoq. Nunap iluanit imeq nilloreeraangat nunap iluanut utertinneqartarpoq kingumut kissakkiartorluni.
Sverigemi Finlandimilu geotermimik misileraasoqanngilaq, Norgemi siorna ataasiarluni misiliisoqartoq. 2011-mi Bergenip eqqaani Fyllingsdalenimi misiliilluni qillerisoqarpoq, kisianni 500 meterinik itissusiliinnaq tikillugulu qillerineq taamaatinneqarluni.
Loginerit takusaqarnerorusullutit
