Aamarsuit ukiuni tusindilikkaani nukissiuutitut atorneqarput ukiorpassuarnilu aamarsuarnik nukissiornermut atuineq ukiumiik ukiumut qaffakkaluttuinnarluni. 2013-imi nunarsuaq tamakkerlugu atuineq 3 procentinik qaffappoq, tassani Indien aamma Kina qaffariarnerup 88 procentianik qaffaaffiullutik. Nunarsuarmi aammarsuarnik atuineq ima sualutsigisumik qaffariartigaaq, gassinik silap pissusianut sunniuteqartartut killilernissaannut anguniakkat allaat akerlerilerlugit. Atuineq 2017-ip tungaanut 1,2 milliarder tonsinik qaffannissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taakku USA-mi Ruslandimilu ullumikkut atorneqartartut assigaat.
Aamarsuit assigiinngitsuullutik nassaassaapput. Europami aamarsuit kajortut nalinginnaasuupput aammalu ilaatigut Europap kangiani piiaaffinni angisuuni piaarneqarlutik Europamilu nassaarfissat annersaat Tysklandimiillutik. Aamarsuit ujaranngortutut aamma nassaassaapput, nukissamik imaqarnerusut taamaattumillu ikummatissatut naleqarnerusut iluseqarlutillu antracitkul-imik taaneqartartumik. Aamarsuit suulluunniit uumasut naasullu sinnikuinit pinngorput, ukiuni millionilikkaani atortussianngortut manngersut. Naasut sinneri siullermik issunngortarput, kingorna aamarsuanngorlutik kajortut. Aamarsuit taamaallat pinngoriartortarput imermi uninngaannartumi, tassani naqitsineq ima sakkortutigaluni kulsyre, kulbrinte aamma kulilte atortussiamit aniallutik maqinneqartarlutik.
Aamarsuit sumi nassaassaappat?
Aamarsuit piiaaffinni assanneqartarput piiarneqarlutilluunniit, qaleriaaniillutik metererpassuarnik issussuseqarlutik kilometerimilu 1-imi itissusilimmiissinnaallutik. Taamaattoq aamarsuit kajortut nunap qaavanut qanittumi inissisimasinnaapput assaatinik piiarneqarsinnaallutik. Nunani Avannarlerni Danmark salliusumik nukissiornermi aamarsuarnik atuisuuvoq, Danmarkip nukissiuutissat pissusissamisoortut soorlu nunap iluata kissassusia imaluunniit imermik nukissiuutit pissarsiarisinaangimmagit. Ukiuni kingullerni aamarsuit atorneqannginnissaat nakkunneqartorujussuuvoq, CO2-mik aniatitsineq annertummat aamarsuit ikummatigineqaraangata. Kisianni aamarsuit allanut sanilliullugit akikitsuupput annertullutillu. Nunarsuatsinni maanna atuinermi naatsorsorneqarpoq ukiuni 250-ini tulliuttuni atuineq matussuserlugu aamarsuaqartoq.
Aamarsuarnik taamaatitsiniarneq
Nunarsuarput kaajallallugu avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit ukiuni arlaqartuni EBRD – tassaasoq Europæiske Bank, nunarsuarmi siuarsaanermi suliniutinik tapersersuisartoq – pinngitsaaleriartarpaat, nunanut aamarsuarnik nukissiorfiliorniartut pioreersunilluunniit allisitsiniartut aningaasatigut tapersersoqqunagit. Aamarsuit – minnerunngitsumillu aamarsuit kajortut – tassaapput nukissiuutissat mingutsitsinerpaajusut.
Nunat avannarliit tassunga atatillugu ataatsimoorussamik nalunaaruteqarput, imatut nipilimmik:
”Nukissiornermi aaqqissuussanik annikitsuinnarmik CO2-mik aniatitsisunik ikaarsaariarnissaq nukingisaassallugu pisussaaffitsinnut ilanngullugu, Danmarkimi, Finlandimi, Islandimi, Norgemi Sverigemilu siuttuusut USA peqatigalugu nukissiorfinnut aamarsuartortunut tapersiisarneq unitsinniarparput, qaqutigoortumik pisut pinnagit. Assingusumik najoqqutaqarneq naammasseqqullugu nunanit allanit aamma ineriartornermut aningaaserivinnit taperserneqarnissaq qulakkeerniarlugu suleqatigiinniarpugut”.
Ilaatigut aamarsuit ujaranngornerit nukissiorfinni aamarsuartortuni ikummatigineqarput. Aamarsuit ujaranngornerit kulstoffimik aamarsuarnit kajortunit annerusumik akoqarput tamassumalu saniatigut brintimik (H) akoqarlutik. Aamarsuit ujaranngornerit iltimik ikuallanneqaraangata sinneruttut tassaalersarput CO2, imeq aamma kiak.
Sialuk seernartoq - Syreregn
Aamarsuit ujaranngornerit aamma svovlimik (S) akoqarput. Tamanna isumaqarpoq, svovl silaannarmut iperarneqartartoq taavalu svovlsyre (H2SO4) pilersinneqarsinnaalluni. Ikuallaanermi kissassutsip qaffasinnerani aamma Salpetersyre HNO3 pilersinneqarsinnaavoq. Seernartut taakku marluusut seernartumik siallertitsisinnaapput – syreregn, sumiiffippassuarni orpippassuit toqorarnerinut nunallu qaavata aserorterneqarneranut peqqutaasoq. Danmark sialummik seernartumik Norgetut Sverigetullu eqqugaatiginngilaq. Tamassumunnga pissutaavoq Danmarkimi nunap kalkimik akoqarnera, sermersuaqarnerup nalaani katersorneqartumik. Kalk base-uvoq taamaattumillu seernartumik – syremik – piuneerutsitisuulluni.
Aamarsuit kilo ikuallakkaanni, pujua akuiarneqanngippat pilersinneqartarput:
2,4 kg CO2
0,019 kg SO2
0,005 kg NOX
Akuiaaneq toqqorterinerlu
Ajornartorsiutit ilaat immaqa teknikikkut qaangerneqarsinnaapput. Sumiiffinni arlalinni pujoq akuiarlugu katersorlugulu, pujoorfimmit anillatsinnagu, sulissutigineqarpoq. Tamanna ajornartorsiutip ilaanut, CO2-mik aniatitsinermut silaannaallu kissatsikkiartorneranut iluarsiissutaasinnaavoq. Isumaq tassaavoq CO2 nukissiorfiit nukissiornerminni pilersittagaat pisarineqassasoq toqqortorugulu. Periuseq CCS-imik taaneqartarpoq, isumaqatoq ”Carbon Capture and Storage” – tassa ”CO2-mik katersuineq toqqortuinerlu”. Tamanna ajoraluartumik akisuvoq pisariusuullunilu, suliniutillu misilinneqartut amerlasuut tamanna pissutigalugu unittoornikuullutik.
Loginerit takusaqarnerorusullutit
