Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Oversættelse mangler
Suliaq pillugu atuakkiat
Ilinniaetitsunut ilitsersuut

Glemt password?

 

Anguniakkat

{{learningObjectiv.description}}

Suliaq tunniunneqarpoq

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Oqaaseqaat

Suliassat

{{assignment.Comment}}

Nipimik appissineq
print

Uulia pillugu

Atuaqatigiit 7.-10. klassit Fagit Pinngortitalerineq Ilinniakkami eqqumaffigisassaq Stoffi nukillu Sammisaq Pissaateqarneq Kemii Oliamiik ikummatissaq Typi Atuagassaq
omolie.jpg

Uuliamik nassaarnerit siulliit ukiut 150-t matuma siorna Ruslandimi USA-milu pipput. Oqartoqartarpoq uuliasiorneq aggustip 27. 1859 inuuissiortoq, tassani amerikamioq Edwin Drake nunap iluani 20 meteriinnarmik ititigisumi imermik ujaasilluni qilleritilluni uuliamik nassaarami. Drakep qilligaa ullormut 5.000 literit miss. piliorpoq, taassuminngalu nunarsuatta oqaluttuarisaanerani nutaaq aallarnerneqarpoq. Sumi tamaani uuliasiornermi qillerutinut napasuliortoqarpoq, USA-milu kisimi tunisassiorneq 1859-imi nappartanit 2.000 missaannit 1866-imi nappartanut 3,6 mio. missaannut qaffappoq.

Aallaqqaammut uulia qullernut qaammaqqutissanut atorneqarpoq. Innaallagissamik qulleq 1879-imi nassaarineqarmat tamanna pisariaaruppoq 1800-kkut naalerneranni motoorit benzinamik aamma dieselimik atuisut nassaarineqarmata ineriartorneq nutaaq aallartippoq taavalu biilinut, timmisartunut, qimuttuitsunut umiarsuarnullu atugassatut uulia nutaamik ulloq maanna tikillugu piumaneqaleraluttuinnarpoq.

 

 

Naasut sinnikuinit uulia

Uulia pinngortitami gassitulli tassaavoq uumasut nasullu tappiorannartut, ukiut millionilikkaat matuma siorna uumasuunikut sinnikui immap naqqanut kivinikut. Nalinginnaasumik naasut uumasullu nukissaq seqinermit imaluunniit nerisaminnit pisartik asiugaangamik iperartarpaat, kisianni naasunit uumasunillu uulia gassilu qaleriiaanik matoorneqarput naqinneqarlutik kulbrintimullu allanngorlutik – tassaasoq nunap iluanit ikummatissat kemiskimik taaguutaat. Taamaattumik uulia gassilu qaleriiaani issusuunngorlutik uninngasuupput ilaannilu sumiinneri nassaariuminnaattarlutik.
Nunani Avannarlerni uuliap annersaa Nordsømiippoq uulialu qaleriiaani ukiut 60 millionit sinnerlugit matuma siorna pinngortuni illuni. Taamani nunarsuatsinni dinosaurit suli uumasuupput.

Uulia qanoq nassaarineqartarpa?

 

Uuliamik ujaasisoqarsinnaavoq nunakkut immakkullu nipi atorlugu. Nipip malerasaata sukkassusii uteraangamik manngersumik eqquigaangamik nunap qaleriiaarnerisa qanoq isikkoqarnerinik oqaluttuarsinnaapput. Tamannali periuseq isumannaatsuunngilaq. Nordsømi uuliamik nassaarsiorneq qillerutinut napasuliarsuit angisuut atorlugit pisarpoq, nunap iluanut kilormetrikkaanik qillerinikkut. Tamanna akisoorujussuuvoq imaannaanngitsuullunilu uuliamillu ujaasineq ataasiinnaq 100 mio. kr. sinnerlugit akeqarsinnaalluni. Kisianni aamma uulia naleqartorujussuuvoq – nunallu benzinamik dieselimillu piumasut amerliartortuartillugit, akit qaffattarput. Taamaattoqarnerani allaat imaannarsuarmi – soorlu Norge aamma Danmark ullumikkut taamaalikortut – uuliamik piiaasoqarsinnaavoq.

Qillerineq piiaanerlu

Immap naqqata iluani naammattumik uuliaqartoq paasineqaraangat suliassaq imaannanngitsoq aallartinneqartarpoq. Sisammik sanaartortoqassaaq imaanut assartorneqartussanik inuit uuliamik maqitssisutut sulisussat najugassaattut atorneqartussanik. Sanaartukkat taamaattut qilleriffittut taaneqartarput. Nordsøp ilaani imaq itivallaanngilaq, tassanilu qilleriffiit niululersorneqarsinnaapput, immap naqqani napasut. Sumiiffinni allani itivallaartarpoq, tassanilu qillerifiit puttasinnaassapput umiarsuartulli.
Tamatuma kingorna nunap iluanut qillerisoqassaaq uuliap sumiiffianut putullu ruujorilersorneqassapput. Naqitsineq pissutaalluni uulia ruujorikkut imminik maqissaaq, kisianni soorlu gassimik piiaanermi naqitsineq atatinniarlugu immiisoqassaaq. Taamaattoq uulia tamakkerlugu maqinneqarsinnaanngilaq. Ullumikkut uuliap 20 – 25%-ia maqinneqarsinnaavoq – kisianni periutsit siuarsarneqartuartuupput. Aallaqqaammut assersuutigalugu uuliap 10 %-ia taamaallaat maqinneqarsinnasarpoq – siunissamilu naatsorsuutigineqarpoq affaa maqinneqarsinnaalissasoq.

 

 

Loginerit takusaqarnerorusullutit

Suliassat

  • Toqqagassat amerlasuut

  • Sammisami suliaq

    • 1Sammisami suliaq

       

      Beskriv processen for konventionel fremstilling af gas og for produktion af skifergas. Hvad er forskelle og ligheder, fordele og ulemper?

    • 2Sammisami suliaq

       

      Lav en historie, der beskriver hverdagen for en person på en olieboreplatform. Hvor arbejder man? Hvad laver man? Hvordan kommer man frem og tilbage?  Hvad laver familien, mens man selv er på arbejde – i måske flere uger ad gangen?

    • 3Sammisami suliaq

       

      Fortæl oliens historie. Hvornår begyndte man at bruge olie – og hvad brugte man den til? Hvad gjorde man før man fik olie? Hvad bruger man olie til i dag?

       

  • Ikinngutigiittut klassi

    • 1Ikinngutigiittut klassi

       

      Find billeder på internettet af olieboreplatforme og havvindmølleparker og lav en billedcollage. Aftal med jeres venskabsklasse, hvem der laver hvad. Del resultatet med hinanden. Overvej forskelle og ligheder ved konstruktionerne ude i havet.