Uumassusilinnit nukissaq tassaavoq nukissaq uumassusilinnik ikuallaanermi piiarneqarsinnaasoq. Uumassusillit tassaapput orpiit naasullu avatangiisitsinniittut ataatsimut taallugit. Taamaattumik uumassusilinnit nukissaq nukissanit allanit atortakkatsinnit pisoqaanersaavoq. Inneq nerisassiornermut kiassarnermullu atortaleratsiguli uumassusilinnit nukissaq atortarparput.
Uumassusilinnit nukissaq pinngortarpoq orpiit naasullu seqinermit nukissaq fotosyntese aqqutigalugu naassutigigaangamikku. Fotosyntese atorlugu naasup kuldioxid (CO2) aamma imeq (H2O) sukkunngortittarpaa Glukose (C6H12O) aamma Ilt (O2). Oqartoqarsinnaavoq fotosyntese tassaasoq pinngortitap nammineerluni seqinermit nukissiorfia.
Uumassusillit allatut oqaatigalugu tassaapput seqinermit nukissaq, naasunut toqqortigaasoq. Nukissaq taanna atorluarsinnaavarput naasunik ikuallaanikkut. Uumassusilinnit nukissiorneq ajornannginnerpaaq tassaapput nalinginnaasummik qisunnik qisussani, sannakuni issunilu. Kisianni aamma uumasut ivigartortut anaat, ivikkat orpiillu qalipaat uumassulinnit nukissamik ulikkaarput. Ivikkanik orpinnillu ikuallaanermi kiassaanermulu atuissagutta annertuumik atuisariaqarpugut. Taamaattumik uumassusillit qanoq piorsarneqarsinnaanerinik minnerusoq annertunerusumik nukissaqalertinnissaa pillugu aningaasarpassuit ilisimasassarsiornerillu atorneqarput. Uumassusillit taamaattut uuamassusilinnik piorsakkanik taasarpagut, uumassussillit nalinginnaasut iliuuseqarfigineqanngitsunik taaneqartarlutik. Uumassusilinnut piorsakkanut assersuutaasinnaapput qisuusaliat ’træbriketter’ aamma ’træpiller’ imaluunniit bioethanol, biilit orsussaattut ilaatigut atorneqarsinnaasoq. Tamanna ”Assartuussisarnermut uumassusilinnit nukissaq”-mi itinerusumik atuarsinnaavat. Kisianni uumassusilinnit piorsakkat iliuuseqarfigineqanngitsunit aamma akisuneruvoq, sulianut piffissarujussuaq atorneqatarmat aamma periutsit atortullu tunisassiornermi pisariaqarmata.
Nunani Avannarlerni uummassusilinnit nukissaq
Nunat killiit qimerlooraanni, taava Norge, Sverige aamma Finland tassaapput nuna innuttaasut amerlassusiinut sanilliullugit orpippassuaqarfiit annersaat. Nunani taakkunani pingasuni 1900-kkut aallartinnerani nukissaq nalinginnaanerpaaq tassaavoq qisunnik ikummateqarneq. Danmark, Island aamma Kalaallit Nunaat orpippassuarnik isumalluutissaqarpianngillat. Nukissamilli atuineq 1900-kkut ingerlanerini allannguuteqarujussuarpoq. Qisunnik atuineq sallersaasutut nukissamut tunngaviusutut 1970-ikkut aallartinnerini Sverigemi, Norgemi aamma Finlandimi procentit 3 aamma 5 akornannut appariarpoq. 1973-ip missaani nukissamik ajornartorsiuteqalermi killormut saattoqarpoq, uumassusilinnit nukissaq nukissatut isumalluutissatut pingaarutilittut kingumut isummerfigineqalerpoq. Taamaattoq isumalluutissatut periutsit nutaat atorlugit ukiorpassuit ingerlanerini atorluarneqarsinnaasutut.
Finlandip Sverigellu, tassaasut uumassusilinnit nukkissamik atuinermi nunarsuatsinni nunat siuarsimanerpaat ilaat, ullumikkut nukissap 20 procentia tassannga aalerfigaa. Uumassusilinnit nukissap annersaa orpippassuarnik atuinermit pisarpoq pingaartumillu Sverigemi orpigaq piletræ nukissamik akoqarluartoq naatinneqartalerpoq, uumassusilinnit nukissiutissatut atugassanngorlugu. Sverigemit kisitsisit nutaat tikkuartorpaat, Sverige 2013-imi nukissap atukkami 33%-ia uumassusilinnit ikummatissamit pissarsiarigaa, taamaalilluni Sverigep nukissamik atuinerani uumassusilinnit nukissaq annerpaajuvoq. (paasissutissiisoq: svebio.se)
Danmarkimi uumassusilinnit nukissamik suliaqarnermi aallaaviusoq allaaneruvoq. Dnamrk angisuunik orpippassuaqarfiunngilaq, taamaattoq uumassusilinnit nukissamik atuineq (eqqakkanik ikuallaasarneq ilanngullugu) 17 procentiuvoq. Nunat Avannarliit anginerit akornanni ullumikkut Norge uumassusilinnit nukissamik atuinikinnerpaajuvoq – 5 procentip miss.
Periarfissaasorli annertoorujussuuvoq. Ukiuni kingullerni 20-25-ni Nunat Avannarliit uumassusilinnit nukissamik atuineq siuariarujussuarpoq. 1998-imi 213 TWh tunisassiarineqarput – taamaalillunilu ukioq taanna uumassusilinnit nukissaq Nunani Avannarlerni nukissamik atuinermi annersaanngorpoq. Sanilliullugu imermik nukissiorfiorfinnit sarfaq tunisassiarineqartoq ukiumi nalinginnaasumi 200 TWh miss.
Periarfissaq
Uumassusilinnit nukissaq soorlu nassuiarneqareersut tassaavoq naasunik ikuallaaneq – taamaattumik uumassusilinnit nukissiorneq nunarsuarput ataatsimut isigalugu aamma killeqarpoq taamaattumillu uuliap aamma aamarsuit taarsiutissaattut ilaannakuulluni. Naatitanimmi annertuunik ikuallaaneq naatitanik nerineqarsinnaasunik naatitsinermut ajoqutaassammat. Taamaattoq uumassusilinnit nukissaq immikkoortuni arlaqartuni periarfissalerujussuuvoq taamaalillunilu CO2-mik aniatitsinerup pinngitsoortinniarnerani iluarsiissutissanut ilanngunneqarluni. Assersuutigalugu uumassusilinnit uulia aamma gassi piiarneqarsinnaapput, timmisartut motooriinut mingutsitsisunut ikummatissaq taarsersinnaallugu. Taamaalilluni uumassusillit nukissamik mingoqanngitsumik pilersuisinnaapput avatangiisinut iluaqutaasumik.
Loginerit takusaqarnerorusullutit
