Tekst
Video
Spill og lek
Konkurranse
Lydinnspilling
Oppgave
Lærerveiledning

Læringsmål

{{learningObjectiv.description}}

Oppgaven er nå levert

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentar

Oppgaver

{{assignment.Comment}}

Miriam uanga nunarsuarlu

dujeg.jpg
Få teksten lest opp

Miriamikkut illuata silataani, sikkilinnut ikillunga nunamullu tutillunga, Miriamip aninissaa utaqqivara. Ullaaralaannguuvoq silalu assut nillataarluni. Biilit igalaavi ilulaarsimapput, sikkileramalu sikkilit aquutaat tigummilluarpakka, taamaaligaangama assakka kissattutut ittarmata. Isaarissami Miriam ippoq, oqaasissanik ulikkaarluni. Kamippani qilersorai isigaara, natsani aaqqatinilu aamma ativai. Assut ilumoorsaarpasippoq, uangalumi aamma asuli pinngilanga, tassami iliuuserinialigarput imaannaanngeqaaq.

"Qimuttuitsut unittarfiannukaqqaassaagut," oqarpoq. "Aviisini atuarpara nunarsuarmi tiigerit 3000-it sinneqartut taamaallaat kinguleruttut. Ajuuippoq. Inuit amerliartuinnarput, nerrersusigaluttuinnarput CO2 -lu aniatinneqartoq annertusigaluttuinnarpoq. Taamaattorli uumasut ajunngitsumik pineq ajorpagut. Kommunemukartariaqaraluarpugut sulisullu tamaasa akerliussutsimik takutitsinissaat inassutigalugu. Tassa taamaaliortariaqaraluarpugut." Issingaarmat Miriam oqalukkaangat anernera ersittarpoq, qiialeriaramilu qarngata aalanera kigaallivoq. Qiuliivikkaluarpunga iserusullungalu, takusinnaavarali Miriam ingerlanissaminut pissamaaqisoq, uangalu malinnaaginnartariaqarpunga unitsissinnaarpasinngilarami.

 

"Quiartupallalaariarlunga," oqarpunga tuaviinnarlu quiartorlunga, piffissarmi asuli atorneqassanngilaq. Assaaliivillunga kissartumut asakkama sequnngerpunga, sivisuallaalaamillu asallunga, tassami erngup kissarnera iluaqaaq, allaanngilaq assakka qerinikuusimallutik aattut.

Anillakkama takuara Miriamip Sagar-ip assinga isigalugu sinnattuaqerpasittoq inequppasillunilu. Sagar tassaavoq meeraq indiamiu, Miriamip "meerarsiaa", akiliilluni ikiortagaa. Sisamanik ukioqarpoq inequnangaaramilu sussaanngilaq. Assimi takuneqarsinnaavoq illumi silataaniittoq, isigaannaalluni angivallaamillu ilullilerluni. Anaanani angaanilu illoqatigai. Nujaasa taartut isai assingajassimavaat, ipikujuppoq seeqquilu aamma ipeqarput. Qanini ammalaarsimallugu assiliivik nakkuppaa, nalunarporlu assilisereerami susimanersoq, nikorfaannarsimanersoq nuannaarluniluunniit nunami pinnguapallalaariarluni arpalluni qimagussimanersoq. Ilaanni Miriamip asseq isigigaangamiuk illartarpoq, ilaannili qullilisarluni.

Siullermik Sagar-ip anaanaa Miriamip aningaasanik nassitsisarnermigut ikiortarsimagaluarpaa. Miriamimiit uanniillu ukiumik ataasiinnarmik angajulliuvoq, nukarliunerusutulli isikkoqarpoq. Assut saluppoq saaniilu malunnarput. Meeqqat angerlarsimaffianni peroriartorsimavoq, angajoqqaavimi sumiinnersut ilisimaneqanngilaq. Sagar-ip anaanaa nuannaarpasittuaannarpoq, ullulli ilaanni meeqqat angerlarsimaffiata ittuata pinngitsaalillugu arneriffigaa, qimaavorlu aqqusiniinnarmilu ernilluni. Ikiuiniarluni suleqatigiiffiup Miriamip ilaasortaaffiata, qatanngutaa ujarpaat. Maannalu ernini qatanngunnilu pingasuullutik najugaqatigiipput, Miriamillu Sagar "meerarsiartaaraa" ikiuiniaqatigiiffimmut akiliisarnermigut.

 

"Ingerlaniarta," Miriam oqarpoq, asserlu kavaajami kaasarfianut ikillugu. Cykelerpugut, Miriamilu sukkangaarmat naalliuperaarlunga malippara. Arfineq pingasunut tanneq arfineq pingasunngoqqissaartoq piareerpugut. Inuit saneqquapput, aqqusinermi saneqquallutik.

"Nunarsuatsinni tiigerit nungukkiartornerisa unitsinniarnissaat pillugu sulissuteqaqataarusuppit?" Miriam aperaaq, pappiliaatinilu angummut qeerasaartunik umilimmut saqqummiullugu.

Angut ileqimisaartuinnariarluni ingerlaqqippoq.

"Isarukitsummi?" Miriam pigaluttuinnarpoq. "Nalunngiliuk timmiarpassuit piuneerussaanissamut aarlerinartorsiortut?"

Angut akinngilaq, sukkaannarlu qimagunniapallalluni. Miriam anersaaruluppoq, tuinilu nakkaamisillugit.

"Inuit taamaattut piffissaajaatigisariaqanngilagut."

Marluulluta arnaq kioskip silataani banaanitorujoortoq ornipparput.

"Banaanit, ilaa..." Miriamip isussuffigaanga. "Den Dominikanske Rebublikiminngaanniit assartorneqartarput. Takorluulaariaruk CO2 qanoq annertutigisoq assartornerini aniatinneqartarnersoq. Maanilu uagut issiaannarpugut, isumaqarlutalu ukiumut 365-eriarluta banaanitortarutta ajoqutaanngitsoq."

"Imaassinnaavormi pinngortitamut ajoqutaasussaatinnagu assartorneqarsimasoq. Nioqqutissammi ilaat taamaaliorneqartarput, nalunaaqutsersorneqartarlutillu," oqarpunga, banaaniutigalu taskinniittoq eqqaallugu.

"Maannakkut svenskit iibilii naajoraleruttorput," pigaluttuinnarpoq. "Uumalu arnap tamanna nalunngilluinnarunaraluarpaa. Soqutiginngilaali aammami eqiasuppaseqaaq."

Tikikkatsigu arnap qungujuffigaatigut. Isumaqarunaraluarpoq tammarsimalluta aqqutissatsinnik aperiniartugut, tupappasipporlu Miriamip aperimmani, CO2-mik aniatitsinerup qanoq millisarneqarsinnaaneranik.

 

"Ææh..." oqarpoq. "Ilisimaqqissaanngilara. Sumut tamaanga eqqaanaveersaaruma, angerlarsimaffinnilu qulliit qamittarukkit immaqa..."

Takusinnaavara Miriami uumitsattoq. Tassami oqartarpoq, inuit taama oqartut ajuusaannginniaannarlutik iliuuseqartartut. Sulili qungujulalluni  sikuiuitsoq kujalleq, qarsutsinersuit, nunarsuullu atornerlunneqarnera arnamut oqaluttuarai. Takusinnaavara arnaq tunuaamisimasoq, taskinilu tigulluartitaarsimallugu.

"Qujanaqaarmi suliannut taama tunniusimatigigavit," Miriamip oqaluppallaalerluni oqanngisimaarnerata nalaani arnaq oqarpoq.  "Atuariartussannginnassili?"

Sukangarpasilluni marluulluta isigaatigut, uangali pisuussuteqanngilanga, tassami kingusissukkut aatsaat atuariartortussaavugut. Miriamili allatut isumaqarpasippoq. Nunarsuup annaanniarnissaa atuarnermiit pingaarnerutippasippaa.

 

Unnupparujussuit Miriamip inaani fatboy-ini issiarujoortarsimavugut, Miriamillu nunarsuup allanngoriartorneranik oqaluttuuttarpaanga. Al Gore-p filmiliaa atuarfimmi isiginnaarnikuuarput, kiisalu nunalerinermi inuiaqatigiilerinermilu oqaluuserisarparput Aasiami qarsutsinersuaqassagaluarpat, inuppassuillu qimaasussanngoriataassagaluarpata qanoq iliortoqarsinnaanera. Kisianni ilikkakkamma pingaarnersaat, allaat naalliuummerluta kamalerlutalu qissatigisartakkagut, Miriamimiit ilikkarpakka. Tassami oqaluttuuttarpaanga nunarsuatsinni meerannguit nakorsaatissaarullutik toqorartut, aamma meeqqat ulloq unnuarlu inussiaataallutik, allaallu qasungaaramik isitik pinngitsaalillugit ammatittariaqartaraat oqaluttuarisarpaa. Arnallu uuma alla pinngilaa atuariartussasugut!

 

"Atuarfik suunngitsutut isigisassaanngilaq, pingaaqaaq," arnaq oqarpoq, qinnganilu eqitsillugu.

"Ilumoorputit, kisianni aamma nunarsuup allanngoriartornera suunngitsutut isigisassaanngilaq," Miriam oqarpoq, qungujuttuusaangaaramilu sigguuni katangajavillugit.

"Ilumoorputit, kisianni ajornartorsiutit tamakku politikerit aaqqittussaavaat."

Arnaq nikuippoq, kavaajanilu siaarsarlugu.

"Atuarfiit aallulluarukku, immaqa ullut arlaanni politikerinngussaatit."

Banaanip qalipaa eqqaavimmut igippaa, ingerlaleramilu naammagisimaarpasinnata sikiffigaatigut.

"Arnapalaaq," Miriam anersaaruluppoq.

"Naggorissaatissaliat suusut nalunnginnerpai?"

Seqineq nuillattaalerpoq, silali suli anorleqaaq, qiuliivippungalu.

"Atuariartuinnaqisa," oqarpunga. "Atuariartorfissarput nalliutiliivippoq."

Miriamip talikkut pattalaarpaanga.

"Ingerlaannarit," oqarpoq. "Uanga maaniittariaqarpunga."

Isaasigut isigeqqissaarpara. Paaserisupparami pakatsisinnerlugu. Malugaarali paasisinnaagaanga. Nalunngilaa atuariartunngikkuma ajuusaartussaasunga, paasisinnaagunarpaali suliamut uunga immisulli tunniusimatiginngitsunga, naak ernguttaqqiutima nunarsuatsinni inuunissaat pingaartikkaluaqalugu.

 

"Anna, ajunngilaq," oqaqqippoq. Soorlumi naqissusiiniarluni. "Nalunngilara uattulli tunniusimatigisutit."

Angerpunga. Isigeriarlunga alarpaanga.

"Unnuakkut eqqumiitsunik eqqarsaateqartarpunga," oqarpoq. "Ilaanni eqqarsartangaarama sininneq ajulertarpunga."

"Suut eqqarsaatigisarakkit?" aperaara, eqikkusukkaluarparalu. Eqinngilarali.

"Ass…" oqarpoq nalornerpaluttumillu pissusilersorluni. "Soorlumi… soorlumi suna tamarmi taartuinnarsuartut isikkulik eqqarsaatigisarpara. Soorlu ukiukkut apinngitsiarnerani orpippassuit isikkuattut ittumik takorluuisarpunga. Soorlu suna tamarmi toqungasoq. Taava nipit assigiinngitsut tusaasuusilersarpakka, nilliarpaluttut, suna tamarmi taamaalissagaluarpat uanga pisuussasunga."

Ammut isigaaq, soorlu Sagar-ip assinga isigigamiuk taama isikkoqartoq. 

"Kisiannimi illit pisuussutiginavianngilat," isussuffigaara. "Illit pisuunavianngilatit."

Suli nalornerpasippoq.

"Nalunngilara," oqarpoq. "Kisianni taama misinnarpoq."

Oqaaseqartoqarata nikorfavugut. Miriam nukillaangarpasippoq, uangalu isikkannik sallaatsumik nuna isimmitsarpara.

"Nerisassanik nassarpit?" aperaara. "Ullormi tamaat maani nikorfassaguit perliliivissaatit."

Niaqquminik naaggaarpoq. Banaaniutiga tunniuppara.

Banaanip kilometererpassuit angalasimanera, taamaammallu pinngortitamik mingutsitseqataasimanera eqqaanngiivippaa. Tiguaa, tigummagulu qamuuna nuannaajallattutut misigaanga. Nalunngikkaluarpara piumaguni nerisassanik mingutsitsilluni angallanneqarnikuunngitsunik piseriaannaasoq, kisianni paasitikkusuppara ajortoqassagaluarpat akisussaaffik kisimi paarinngikkaa. Uanga aamma akisussaaqataavunga.

 

Bussit unittarfianni qimappugut, malugaaralu ingerlagama isiginngikkaanga. Tamanna immini soqutaagunanngikkaluarpoq, atuariartoramali eqqarsaatigeqaara. Tiimit siulliit kisimiillunga allanik oqaluussaqarnanga atorpakka. Miriam eqqarsaatigerusunneruara. Peqqusiileqilaarpunga Miriamitulli sapiitsiginnginnama.

 

Anitsiarfissuarmi nerisarfimmut neriartorama, allanik issiaqateqarusulersimallunga malugaara. Ninakkut Vilmalu, mikisuullunga kammassuakka ornippakka.

"Hej," oqarpunga, Vilmallu eqqaanut issiavimmut, imminut igeriutiinnapajullunga ingillunga. Qasunarerpasillunga qiviarpaanga, anersaaruluttutullu nipeqarluni ilassilluni. Ninalu marluullutik nerisatik ajassaammik misissorpaat.

"Uku nerissanngilatit," Vilma oqarpoq. "Maajunnaqaat."

Aalisakkat asuli akuukkat, naatsiiat uuppallaarsimasut akornanni ittut isigaakka. Mamaakkunaqaat, kisiannili Miriamip nerisannut suugaluarnersunulluunniit qujamasunnissannik ilinniartinnikuuaanga.

Ataasiarluni nerisarfimmi sulisunut allagaqarnikuuvoq, nerisassanik toqunartulersorneqanngitsunik, tassa økologiskiusunik pisinerusaleqqullugit. Allagaa iggafimmi ittuusup nivinngaavimmut nivinngarpaa. Nerisat eqqarsaatigalugit iluamik allannguisoqarunanngikkaluarpoq, Miriamili nuannaarpoq - kingornalu nerisarfimmi nerisani narrugalugit nassuerutigeqqinngilaa.

Afrikarmiut meerartaat, assamminnik igamiit toqqaannartumik nerisut takorloorpakka. Assermi taama ittoq Miriamip igaffimmut nivinngarnikuuaa. Qujamasunniarpunga.

"Qaa," oqarpunga. "Tarajulilaarlugit mamassaqaat."

Malugisinnaavara Vilmap Ninallu qasunarerpasillunga imminnut qiviartut.

"Ullumi Miriam ilaginnginnakku?" Nina aperaaq.

Angerpara aalisakkamillu tamusserlunga. Iinialerakku sequnngitallappunga.

 

"Nereqatigiittaraluarpusi ilaa?"

"Aap, amerlanertigut," oqarpunga, soqutigisaqanngitsutullu nipeqarniarsaralunga. Naluara sooq, kisianni inuit allat Miriam eqqartuleraangassuk eqqissiveeruttarpunga.

"Atuarpa?"

"Asuki."

"Kammagiikkunnaarassi?"

"Naamik," tupallunga akivunga, qiviarlugillu. Naatsiiaminermik tupingajalluinnarpunga.

Nina kanngusuppasingajattumik isikkoqarpoq, ajassaallu puuguttaminut ileriarlugu, puugutaq nerriviup illua'tungaanut ajappaa.

"Utoqqatseraluarpunga, nalunngilara ilannguttussaananga. Eqqumiigilaaginnarigaana uffa Miriami ilagiuaannarlugu ullumi nereqatiginngikkit. Miriamimiuna tassa eqqumiilaakujuttoq."

Oqaatsit kingulliit oqaatigigamigit isikkut toqqarlunga isigaanga. Naluara qanoq eqqarsaateqarnersoq, immaqaana arlaannik oqartinniarsarigaanga.

Miriami pillugu oqaaseqarusunngilluinnarpunga, Ninalli tamanna akuerisinnaarpasinngilaa.

"Ilaanni ingasappallaalaarneq ajorpa?" nipini qataallisillugu aperaaq.

"Vilma oqarpoq ullaaq qimuttuitsut unittarfianni takusimallugu, inunnik saneqquttunik pappialamut atsiortitsiniaqattaartoq. Kaar, peqqusiileqinaq."

Ninap siuni takivallaalersimallutik ippinnarpasissut kiinnaminiit peersippai, Vilmalu isumaqatissarsiorpasilluni qiviarlugu. Vilma anngaavoq, issiavimmullu ingilluartitaarluni.

 

"Anna, qujanaqaarmi illit ilaasimannginnavit. Inuit taamaattut, sukataarlutik suliniaaluttut quianaagisakka. Sumimi tamaani takussaapput, sunalu tamaat isummersorfigalugu. Eqqissilaariarlittorukua!"

Nukillalaajallappasippoq. Nina ajugaasimaarpasilluni qungujuppoq, uannullu saalluni nipikitsumillu oqarluni:

"Soorlu oqareersunga; qujanarmi ilaasimannginnavit."

 

Assut kamaammerpunga, kamak timinni alliartuaarpoq, Miriamilu tapersersorlugu nikueriarlunga qimagutiinnarusukkaluarpunga. Taamaaliunngilangali. Issiaannarpunga nerillungalu, aalisagartugaralu taratseqqippara qasilitsulerlugulu.

"Ilumut mamaraagit?" Vilmap maajuppasilluni nerisama sinneri isigiitigalugit aperaanga. Tuikka qummoortippakka. "Ajunngillat."

Marluullutik anersaarulupput. Immaqa susinnaanngitsutut isigaannga. Aali mikisuulluta, Miriam naapinngikkallarakku, kammagiinnerpaanikuusugut.

"Friilerutta pisianiarfilereqatigerusuppitigut? Illoqarfimmut bussissamaarpugut, pisiniarfilerereeruttalu filmeriarluta."

Qanoq akissanersunga pissangagerpasillugu isigaannga. Uffa nalunagu. Nalunngiivillugu friilerutta Miriam ilagisussaagiga.

"Naamik, uanga pisinnaanngilanga," oqarpunga. "Aasarsiortarfitsinnukassagatta."

"Miriam ilaassava?"

Apeqqut takkuttoq tassanngaannangaarmat qupinnguallattutut misigaanga. Qupinnguallanneq pinngitsoorsimasinnaagaluarpara.

Angerpunga. Imminnut qiviarput. Ninap sigguni kiivai.

 

"Qangami pingasuulluta ilagiikkatta. Pingasuinnaalluta."

Uangattaaq pingasuusarallaratta eqqaamaqaara. Ukiut arlalialunnguit qaangiupput. Vilmakkut Ninalu aasarsiortarfitsinnukaqatigigaangakkit pilluartaqaanga. Nalunnguartarpugut, innarsiortarluta, sikusiniartarluta, nukappiaqqanullu allat nalusaannik pulaaqattaartarluta.

Taavali Miriam naapippara, ilagigaangakkulu aatsaat misigisarpunga nunarsuarmioqataallunga. Soorlu suna tamarmi pingaarutilerujussuanngortoq, taamaalisarneralu iluaraara. Soorlu kisianni aamma suna tamarmi alianarninngortartoq, kisianni Miriami taannaavoq aasarsiortarfimmukaqatigerusunnerusara. Aamma Miriam taannaavoq tukkuffigerusunnerusara, filmeqatigerusunnerusara unnuaannakkullu sianerfigerusunnerusara.

Eqqarsaatigerusaartarpara isigigaanga, isinik ilumoorsaarpasissunik kajortunik, oqaatsinnillu tusarnaartunik. Oqaatsikka eqqarsaatigeqqissaartarpai, akillunilu oqaluleraangat, nipaa tusaaginnarlugu qannartara tamarmi kissatsittarpoq.

Ullumi bussit unittarfianni avissaaratta ingerlagama uannut isiginnginnera assut eqqarsaatigaara.

 

Atuarfimmiit soraaratta Ninap talikkut tiguaanga.

"Uagutsinnukarluta filmeriarta? Illit, uanga Vilmalu. Pingasuinnaalluta."

Naameerpunga.

Angerlamut ingerlaarninni Miriam kisiat eqqarsaatigaara. Ullua qanormita ingerlava. Atsiortitai amerlasimanerlutik? Nuannaarpa? Naammagisimaarinnippa? Taama misigiguni uinngiarsuataarlunilu frugtsalatiliussaaq. Nuannaanngikkunili tiiliuinnassaaq.

Angerlamut apuukkama ingerlaannaq sianerfigaara. Akinngilarli.

 

Aqaguani sianerfigeqqippara. Aamma akinngilaq. Kiisa ernumalerpunga, aammami atuarfimmi ersinnginnami. Inuiaqatigiinilerilluta FN-i pileruttulerlutigu anillappunga sianerfigeqqillugu. Telefoni tigorpallappaa.

"Hej," oqarpoq. Tusaasinnaavara qiasimasoq.

"Miriam, suit?"

Qiaqqippalulerpoq, sianerfigisimanngimmangalu kamaatilerpara. Ilami eqqarsaatiginikooqaara.

"Suit?" nillerpunga.

"Sagar," manittorpaluppoq. "Sagar-iuna."

"Sugami? Sagar-i sugami?"

Qiarpalungaarmat oqaasiiluunniit iluamik tusaasinnaanngilakka.

"Toqusimavoq," oqarpallappoq. Naak isussuppalukkaluartoq allaanngilaq nilliasoq.

Klassetsinnut uterpunga taskeralu tigullugu. Saagut saagorsimavaat nutaarsiassanillu isiginnaarlutik.

Ilinniartitsisoq oqarfigaara niaqorlukkama ingerlasariaqarlunga. Angerpoq, tunuanilu Indiami qarsutsinersuaqartoq takusinnaavara. Inuit pigisatik nassarlugit qimarrapput. Paasivaralu Sagar qarsutsinersuaqarnerani toqusimasoq.

 

"Uagutsinnukaqataarusunngilatit?" Ninap isussuffigaanga. "Filmerialerpugut."

Akinngilara.

Sukkanissara tamaat sikkilerlunga aallarpunga. Misigaanga inuunera akigisinnaallugu, naak inuk ataaseq toqoreeraluartoq. Miriamip unnuakkut taartuinnarmiittuusilertarnera eqqarsaatigaara.

Takorloorpara Sagar taartuinnarsuup millukkaa, eqqarsarlungalu Sagar-ip toqunera Miriamip qaanginngisaannassagaa. Imminnut naapinnikuunngisaannarput. Aamma oqaloqatigiinnikuunngisaannarput. Sagar-illi allagai Miriam-ip immikkut puulerlugit igaffimmiittuutigai, aamma inuttaa puigunngisaannassavaa. Nammattuassavaa, toqoreeraluartoq nammattuassavaa. Eqqarsaallakkaluarpunga Ninakkunnut filmeriartunga ilagisinnaagaanga. Kisianni taamaaliussagutta immitsinnut ungasilligaluttuinnassaagut. Tamannalu kissaatiginngilara. Miriamimiuna ikinngutigerusukkiga. Kissaatigaara isiminik kajortunik isigisinnaajuaannassagaanga. Oqaatsikkalu pisarnermisut tusarnaartuaannassagai.

Kisianni Miriam-ip takorloortagaa putoq taartuinnarsuaq akornutaavoq. Putoq qernertuinnaq avaanngunartoq, Miriamip nassatariuagaa. Taannami pisuulluni aliasunneq isaani takussaasarpoq. Soorlu oqareerneratuut, ukiuleraangat orpippassuit qalipaataattut ittoq. Tassa taama toqungatigaaq. Ila annilaangaqqunanngikkaluaqaaq.

Sikkilerlunga sukataarsimangaarama ulussakka aappaluttuinnaapput. Arpaannaq iseriartorpunga, nalunngilaralu iseruma aliatsarujussuassasoq.

 

Ilummut anersaarujussuaqqaarpunga, oqaluttuukkusupparami qanoq nuannaritiginerlugu. Nalunngikkaluarpara Sagar-ip toqunera assut aliasuutigigaa, aamma nalunngilara Sagar-i uummarteqqissinnaanagu. Kisianni paasitikkusuppara uanga suli maaniillunga, neriuppungalu paasissagaa.

Matu ammarpara.

"Qaagit," nillerpunga, "qaagit."

Paatsuungarpasilluni isigeriarlunga, oqorsaatini kavaajani kamippanilu ativai. Tasissiuppara arpallutalu ingerlavugut.

"Sumukalerpugut?" nillerpoq. "Sumukaleratta?"

Akinngilara, arpaannarpunga. Annilaangassutissaqanngitsoq paasitikkusuppara.

Aqqusineq qimallugu orpikkat akornatiguulerpugut. Siullinngortippara iperanngilarali. Ilaanni orlusarpoq, seeqquilu masattuinnanngorput. Tigummiinnaavipparali.

 

Naggataatigut qasungaaratta marluulluta nunamut paluunnarpugut. Nuna masappoq, qarligullu masattuinnanngorput, assullu qiianarsivoq. Nuna naamavara, ukiarsunnippoq. Miriam sequnngerluni nalavoq. Taava qissaserpoq. Immaqa akunneq ataaseq qiavoq. Eqillugu puffigaara, niaqualu timinnut tutsillugu. Naggataatigummi eqqissivoq.

 

"Manna ersigaajuk?" aperaara eqqaanullu nallarlunga. Qilak qernertuinnaavoq, ullorissallu uisorilapput. Ullorissat taakku Sagar-ip toquffiata, imarsuup qulaani aamma uisorilapput.

Qaammat novemberiuvoq. Orpiit eqqatsinniittut kanaartaat pilutaallu uninngaqqissaarput. Anoreqanngiivippormi. Allaanngilaq silarsuarmi kisimiittugut, qilaap naassaanngitsup ataani.

"Nalunngiliuk qanoq isumaqarnersoq?" isussuppoq.

"Suna?"

"Sagar-ip atia. Nalunngiliuk qanoq isumaqarnersoq?"

Nalunerarlugu oqarfigaara.

"Imaq," isussuppoq. "Taama isumaqarpoq."

Oqarmat misigaanga qullilillunga. Sagar-ip atimi isumaa - imaq - toqqutigimmagu, soorlu toqunera annernarnerulersoq. Immaqami uagut pisuulluta toquvoq. Miriamimmi oqaluttuunnikuuaanga, nunarsuatsinni inuit toqorarnerat tamatta pisuussutigigipput. Qarsutsinersuaqarnera uagut pisuussutigaarput. Taamalu pisoqarnera soqutiginngilarput.

Sequnngerpunga, kissaatigalugulu silarsuup piviusumut qiviarsinnaanerput annikillisilaassagaa. Immaqa qamuuna neriukkaluarpunga Ninakkut filmeriaqatigiinnarsimassagaluarlugit. Tassami filmerujoornitsinni illup kissalaartup iluaniissimassagaluarpunga, nunarsuullu illua'tungaani qarsutsinersuaqarnerasoqutiginngilluinnarlugu. Silarsuaq angivallaaqaaq. Angingaarmat qanoq iliuuseqarnissarluunniit nalunarpoq.

 

Miriam qiviarpara. Siaarsimalluni uninngaqqissaarluni nalavoq, qilammullu isigaluni. Naluara suna eqqarsaatigineraa, aamma naluara ersinersoq ersinnginnersorluunniit.

"Anna, qujanaqaarmi illit maaniikkavit," oqarpoq. "Qujanaqaarmi ilagigamma."

Timera tamarmi sajulerpoq. Naluara oqaasii pillugit sajunnerlunga, imaluunniit nunap nillerneranit atisamalu masannerannit sajunnerlunga. Sallaatsumik assaga tiguaa. Tamatta oqortunik aaqqateqarpugut. Taamaakkaluartorlu assaga tigummilluarpaa.

Tasiorluta sivisuumik nalavugut. Sivisuumik nalavugut qilaap ataani.

Logg inn for å lese mer

Forfatter: Annelis Johansson

Oversatt av: Susanne Vebel

Utgiver: Bokförlaget Opal AB

Innspilt av: Johanna Hinteregger

Oppgaver

  • 1Språk- og kulturforståelse

    Formålet her er å åpne for nabospråket gjennom forskjellige språklige innganger. 

     

    To og to:

    • Velg teksten på et nabospråk. Den ene leser første avsnitt av novellen høyt for den andre (Dere må gjerne hjelpe hverandre med uttalen).
    • Hva får vi vite i første avsnitt? Hvis det er ord dere ikke forstår, eller som dere ikke kan forstå ut fra konteksten, kan dere gjerne bruke ordboken.
    • Diskuter hvordan det var "å smake" på det andre språket.
    • Gå tilbake til det avsnittet dere akkurat har jobbet med, og oversett teksten til deres eget språk.
    • Hvilke likhetstrekk ut over ordforråd får dere øye på? Noter likheter og forskjeller.
    • Les resten av teksten. Følgende adjektiver brukes i den svenske originalteksten for å beskrive Miriam:
      • allvarlig
      • ivrig
      • drömmande
      • irriterad
      • engagerad
      • förtvivlad
      • besviken
      • tacksam
      • nöjd
      • speciell
      • pinsam
      • ledsen
      • förvånad
      • rädd
    • Undersøk hvordan Miriam er beskrevet på nabospråkene.
    • Sammenlikn ordlistene og diskuter ordene med gruppen din.
    • Hvor mange av ordene er de samme (det er likegyldig om de staves forskjellig)?
    • Les setningene som de inngår i, og diskuter setningene.

     

  • 2Inn i teksten

    To og to:

    • Har dere hatt en venn som dere ville ha gjort alt for?
    • Hva var det med denne vennen, som gjorde at dere hadde det sånn?
    • Har en venn noensinne lært dere eller introdusert dere for noe helt nytt?
    • Hva lærte det dere?
    • Har dere noensinne forsvart en venn?
    • Beskriv hva dere gjorde.
    • Har en venn noensinne forsvart dere?
    • Beskriv hva han eller hun gjorde.
    • Skriv ned noen tanker om historiens figurer (kort):
      • Miriam
      • Anna (jeg)
      • Vilma og Nina
    • Sammenlikn med andre i klassen. Har dere samme tanker, eller er de forskjellige? Hvorfor?

     

  • 3Ned i teksten

    To og to:

    • Hvorfor skal Miriam og Anna til stasjonen?
    • Hvem er Sagar?
    • Hvorfor synes Miriam at tanta skal spise eplet i stedet for bananen?
    • Hvordan vil dere beskrive et "Svenssonsamvete" (linje 39)?
    • Hvorfor prøver Anna å spise lunsjen selv om ikke synes den er noe god?
    • Hvorfor følte Anne "hus ilskan kokade inom" hende da hun snakket med Nina og Wilma?
    • Hvorfor griner Miriam da Anna får tak i henne på telefonen?
    • Hvorfor tenker Anna at det kanskje er deres skyld at Sagar er død?
    • Hvem er Miriam?
    • Velg ti sitater fra teksten som dere synes beskriver Miriam som person.
    • Skriv ned to adjektiver som dere synes beskriver Miriam. F.eks: "-Jag tänker så konstiga saker på nätterna, sa hon. Ibland kan jag inte ens sova för att jag tänker så mycket." (linje 62) - urolig.
    • Sammenlikn adjektivene deres med et annet pars adjektiver. Er beskrivelsene deres noenlunde like, eller er de veldig forskjellige? Hvorfor?
    • Velg ut ti sitater som dere synes beskriver relasjonen mellom forskjellige personer i teksten.
    • Sammenlikn sitatene deres med andres.
    • Velg en relasjon som dere sammen beskriver på ti setninger.

     

  • 4Ut av teksten

    Plenum:

    • Historien handler om to tenåringsjenter. Den foregår i nåtidens Sverige. Hvordan tror dere at historien hadde vært hvis den i stedet:
      • Handlet om to gutter?
      • Handlet om en gutt og en jente?
      • Handlet om studenter på rundt 20 år?
      • Foregikk i et annet land (ikke i Norden)?
      • Foregikk for 100 år siden?

     

    Gruppe:

    • Se gjennom siste ukes aviser. Finn artikler som handler om miljø. Skriv korte eller muntlige eller skriftlige referater av hva de skriver om. Er det positive eller negatuve nyheter?
    • Er dere like redde for miljøet som Miriam? Hvorfor? Hvorfor ikke?
    • Hva synes dere man skal gjøre for å forurende mindre?
    • Gjør dere noe for å hjelpe miljøet? Hva?
    • Hvilke miljøorganisasjoner finnes i ditt land? Hvordan arbeider de?