Tekst
Video
Spel og leik
Konkurranse
Lydinnspeling
Oppgåve
Faglitteratur
Lærarrettleiing

Gløymt passord?

 

Læringsmål

{{learningObjectiv.description}}

Oppgåva er no levert

{{assignment.Index}} {{assignment.Type}}

Kommentar

Oppgåver

{{assignment.Comment}}

Kunngi Uumasorujussuaq aamma Kunngi Qarluutitoorsuaq

slange_ouroboros.jpg
Lydavspeling

Ilaannigooq kunngissaqarpoq kusanartorujussuarmik sapiitsorujussuarmik, kunngeqarfissuaateqarlunilu. Kisiannili arnaqquassaaminngaanniit perloqquneqarsimavoq, nuliaraanganngooq aqaguani nulia toqusimasoq nassaarineqartarluni.

 

Taamaallunigooq kunngissaq asannilersoorujussuarsimavoq arnamut inuusuttumut, taannalu aamma asannilluni. Kisiannili arnaq taanna annilaangavoq nuliakuisut misigisaqaqinagami. Ullut ilaanni orpippassuartigoortilluni arnaq utoqqaq naapippaa, aperivorlu: ”Arnaq pinnersoq, sooruna taamak nikallungatigalutillu nuanniilliortigaat?

 

Tassani arnap inuusuttup kunngissamut katinnissaminut isumakuluutini arnamut utoqqarmut oqaluttuarai.

 

Arnap utoqqaap akivaa:

”Kunngissap nammineerluni nalaattakkani aalajangigarinngilai, unnuakkummi uumasorujussuanngortarpoq. Katissimanerit tamaasa innermik ikitsisarpoq, nuliartaanilu piumaffigisarlugu inneq ikumatissagaat. Uumasorujuup amini peeriarlugu innermut milorujukkaangamiuk, nuliata sinngusini miloriuttariaqartarpaa. Atisaarukkaangallu toqunissaata tungaanut kimmartarlugu. Kisianni illit sinngusileriarlutit ilullilissaatit, taassumalu qaavatigut aamma pingasunik sinngusilissallutit. Uumasorujummi pingasuinnarnik ameqarpoq, peereerpagillu suerutissaaq. Taamaasippallu ilullit tungaanut milorujutissavat, taamaasiguillu angakkuarneq suujunnaartissavat.

Arnap inuusuttup sapiitsut nuliatoqqap siunnersuutai malippat. Katikkamik persuarsiuutigineqarput, nuliatoqqallu oqaatigisai pisussat tamarmik pipput. Kunngissaq annaanneqarpoq pilluarlutik inuunermut akeqqanit saassunneqarnissamit tungaannut, tassanilu kunngi sivisoorujussuarmik aallaqqavoq. Dronningi assut aliasuppoq qiarsuaartarlunilu isumaqaramimi uini ajugaaffigineqarsimasoq toqutaasimasorlu.

 

Annilaanganermini orpippassuarnut pisuttuartarpoq taamaallunilu ujaqqanik qarmagaq portusooq tikippaa. Paaserusutsappaa taassumap illuatungaani soqarnersoq, qallorlunilu ijaarluni. Tassanilu naatitsiverujussuaq naammattoorpaa illussaarsuarlu angisoorujussuaq aqqaneq-marlunnik igalaalik.

 

Dronningi angerlaqqikkami ujaqqanik qarmagaq angivallaalersimavoq ikaarsinnaanissaanut, taamaasillunilu illussaarsuarmut takornartamut uteqqippoq. Iserani takuaa nerrivik inunnut aqqaneq-marlunnut piareersarneqarsimasoq, inunnullu aqqaneq-marlunnut siniffissaqartoq. Perliliummerami nerisassanik tigusilaarpoq puuguttanit tamanit malugineqannginnerussammammi, naggataatigullu siniffiup allerpaamut innarluni.

 

Unnuup ingerlanerani qalluutitoorsiut aqqaneq marluk timmillutik igalaakkut iserput, taamaaseriarlutillu kunngissanngorlutik. Toreeramillu nerrivimmukaapput. Ingereeramik angajulleq oqarpoq: ”Kiap iffiaatiga nerigamiuk?”

”Kiap viinniutiga imeramiuk?” aappaa oqarpoq

”Kiap nerisakka misilikkamigit?” pingajuat oqarpoq, taamallu ingerlapput.

Nukarlerli oqarpoq:

”Soorlu siniffimmaa ataaniittoqarpasittoq.”

Neriorsorpaat nammineq eqqissisimaarfissaqalissasoq, angakkuarnerminngaanniit annaassinnaagunigit. Taamaasiorsinnaavorooq ilullilioruni aqqaneq-marlunnik qullikuunngiivilluni. Naammassigunigillu ataasiakkaarlugit tungaannut nalorujussuutissallugit.

 

Taamaaliorporlu. Ilulleq kingulleq mersoramiuk ataatsimik kullikuulaalaarpoq. Kunngissat iluliinik naloriuffigineqareeraangamik annattarput. Naggataatigullu apeqqutaaginnalerpoq kiap dronningi pissaneraa. Angajulleq oqarpoq:

”Uanga iffiaatinnik nerinikuuvoq”

”Uanga viinniutinnik imernikuuvoq”, aappaa oqarpoq.

”Uanga nerisakka misilinnikuuai”, pingajuat oqarpoq, taamallu ingerlapput.

Nukarlerli oqarpoq:

”Uanga siniffimma ataani sininnikuuvoq, ilulleralu mersoramiuk qullikuulaarsimagami taamaasilluni assammik amigaateqarpunga.” Taamallu oqarmat kunngissat allat isumaqarput taassumap pissappagu ajunnginnerusoq.

 

Ukiorpassuit qaangiummata kunngi uumasorujussuaq illussaarsuarmitut uterpoq, dronninginilu aliasuummini orpippassuarni tammarnikoq maqaasillugu. Kunngip pisulluni ujarpaa qarmagarlu tikikkamiuk aatsaat unilluni, illuanut ikaarpoq dronninginilu illussaarsuup iluani nassaaralugu. Uini takullugu nuannaajallattorujussuuvoq, aliagisimasanilu misigisanilu oqaluttuaralugit. Kunngi qarluutitoorsuaq kunngi uumasorujullu aaliangerput dronningip nammineq aaliangissagaa kina uiginiarnerlugu.Kisiannili aaliangersinnaanngilaq sorliussanersoq. Aaliangerpullu dronningi kisimi ineeqqamiissasoq nerisassanik iffianik nerisassaqarluni, kisiannili imigassaqarani. Imigassaminillu qinuleruni kunngi qinuffini tassa uigissavaa. Ullut arfineq-marluk taqqamaneereerami oqarpoq:

Kunngi qarluutitoorsuaq asassagaluarpara, kisianni kunngi uumasorujuk imigassannik tunilaannga!”

Kunngi qarluutitoorsuaq allamik kusanartumik silatuumillu nuliarpoq. Kunngi uumasorujullu kunngeqarfimminut dronningi nassarlugu uteqqippoq, inuillu eqqissillutit pilluarlutik inuupput.

Logg inn for å lesa meir

Forfattar: Sara Arámbula

Gjenfortalt av: Annemarie Krarup

Utgjevar: Norden i Skolen

Utgjeven: 2015

Bilete

Kong Lindorm 1.jpg

Oppgåver

  • 1Oppgåver

    Gruppe:

    • Lytt til eventyret på svensk.
    • Skriv ned orda de ikkje forstår.
    • Korleis gjekk det å skjønne eventyret?
    • Lag eit kort referat av eventyret.
    • Vel 15 linjer de vil jobbe med. Strek under ord med raudt, gult eller grønt:
      • grønt = ord som blir stava likt som på dykkar eige språk
      • gult = ord som liknar på ordet i dykkar eige språk
      • raudt = ord som er ulike dykkar eige språk
    • Korleis blir teksten sjåande ut? Liknar svensk mykje eller lite på språket dykkar?