Teaksta
Video
Spealat ja stoahkan
Gilvu
Jietnabádden
Bargobihttá
Oahpaheaddjebagadus

Ruonáeatnangiela birra

Giella: Ruonáeatnangiella

Man galle geavaheaddji leat: Ca. 55 000
Eksportasátni: Anorak, igloo ja kajak
Dearvvahit ruonáeatnangillii: Inuugujog, kutaa dahje
Váttis dadjat: Taskeqakataqaanga (lean dolkan dáhttut)

 

undefined

 

Ruonáeatnangiella

Ruonáeatnangiella - dahje kalaallisut, nugo ruonáeatnanlaččat ieža gohčodit gielaset - ii sulastahte ovttage eará giela maid leat gullan dahje oaidnán. Dan mearkkašat álkit go geahčat teakstaovdamearkka johtilit. Das leat dušše 72 sáni. Jus buohtastahttá leat dánskka veršuvnnas 108 sáni ja suoma veršuvnnas fas 90. Nuppi dáfus leat sánit hirpmat guhkkit. Áddet go muhtumiid dain? Mii mearkkaša paaseqatigiilluarsinnaapput? dahje oqaatigineqarsinnaammata?


Ahte leat nu guhkes sánit sáhttá čilget dainna ahte ruonáeatnangiella lea  polysyntehtalaš giella. Dat máksá ahte sojahemiid osiid sáhttá laktit oktii guhkes sátneviđjin. Ovdamearka lea qimmersuaqarusunngilaq, mii mearkkaša Han vil ikke ha en stor hund. Eanas ruonáeatnanlaččat eai leat várra goassege atnán dan sáni. Muhto jus dárbbašit sáhtte sii álkit hábmet dan almmá váttisvuođaid haga. Sii áddejit maiddá sáni jus ilbmá teavsttain, dasgo lea vejolaš identifiseret iešguđet osiid sánis. Qimmeq mearkkaša beana, suaq mearkkaša stuoris, qar mearkkaša lea, nngi máksá ii ja gusup máksá háliidit.


Ruonáeatnama vuostegiella lea kiinnágiella. Kiinnágielas eai leat baljo oppanassiige sojáheamit dahje gehčosat. Grammáhtalaš elemeanttaid bohtet ovdan friddja sániiguin dahje mearkkaiguin. Dan šlájat gielaid go ruonáeatnangiella gohčodit dávjá syntehtalažžan, gohčodit fas dan šlájat gielaid go kiinnágiella analyhtalažžan.


Leat hárve Rendyrka syntehtalaš dahje analyhtalaš gielat. Gosii buot gielain gávdnojit sihke syntehtalaš ja analyhtalaš  Ike og analytiske trekk. Ruoŧagielas ja dárogielas leat ovdamearkka dihte gehčosat muitalit  hámi eller ubestemt form, ja eaŋgalasgielas atnet fas sáni the čájehit ahte masa gullá lea bestemt form. Ruoŧagielas leat olu friddjačuožžu preposišuvnnat, gos suomagielas dan sadjái geavahit sojahangehčosiid mat laktojuvvojit sátnemáddagii.

 

Ruonáeatnangiela lagamus fuolkkit

Ruonáeatnangiella lea vissásit earenoamáš giella,  muhto gávdnojit goittotge muhtin eará gielat maid sáhttá rehkenastit leame ruonáeatnangiela fuolkin. Giellajoavku gohčoduvvo eskimoálaš-aleutalaš giellan ja leat 100 000 olbmo geat geavahit daid - dain leat dasto bealli ruonáeatnanlaččat. Olbmot geat hállet daid gielaid leat biđgejuvvon stuorra guvlui davvin, Sibiras Ruoššas Ruonáeatnama bokte Kanadai ja Alaskai Davvi-Amerihkás. Nubbin stuorámus eskimoálaš-aleutalaš giella lea inukitut ja leat sullii 20 000 olbmo Kanadas geat hálle dan. Ruonáeatnangiella, inukitut ja dat eará gielat dan giellajoavkkus leat nu ovttaláganat ahte áddehallet gaskaneaset.


Buot ruonáeatnanlaččaiguin ii leat baicca álki áddehallat. Oarjeruonáeatnama ja nuortaruonáeatnama suopmániin leat stuorra erohusat, mii leat nu imaš, go jurddaša daid geográfalaš guhkkodagaid. Ruonáeana han lea iežas drøyt 2 miljovnna kvadráhtakilomehteriinnis, máilmmi stuorámus suolu.

 

 

Gielalaš duvdin dánskkagielas

Go Danmárku koloniserii Ruonáeatnama 1700-logu gilvališgođii dánskkagiella garrasit ruonáeatnangielain. Ii lean issoras dánskka sisafárrema geažil (eai ása eambbo go sullii 7 000 dánskalačča ruonáeatnamis), muhto baicca ahte dánskkagiella váldojuvvui atnui almmolaš oktavuođain. Sivas go eai hállan ruonáeatnangiela skuvllain, girkuin, ealáhuseallimis eaige politihkkariid bealis, de eai ovdánahtton deaŧalaš ođđa sánit ja doahpagat. Ruonáeatnangiella lei šaddame giellan mii geavahuvvui dušše ruovttus ja priváhta oktavuođain.

 

Seammás gávdnojedje dánskalaččat geain lei beroštupmi báikkálaš gillii. Okta sis lei miššoneara Paul Egede. Son fárrii Ruonáeatnamii mánnán, ja lei okta dain vuosttaš dánskalaččain geat ohppe ruonáeatnangiela nubbingiellan. 1700-logus almmuhii son vuosttaš sátnegirjii ruonáeatnangillii ja ruonáeatnangiela grammatihka. Maŋŋil leat almmuhuvvon olu sátnegirjjit ja grammatihkat. Go buohtastahttá olu eará davviamerihká álgoálbmotgielaiguin lea ruonáeatnamagiella danne bures dokumenterejuvvon.


Leat biddjon olu árjjat nannet ja seailluhit ruonáeatnangiela maŋemus njealljelogi jagi. Ruonáeatnangiella šattai almmolaš giellan Ruonáeatnamis buohtalaga dánskkagielaingo Ruonáeatnama ruovttustivra ásahuvvui1979:s. Ruonáeatnangiela árvu nannejuvvui vel eambbo sierra giellalágain go ruovttustivra rievdaduvvui iešstivrejupmin 2009:s. Ruonáeatnangiella lea dál áidna almmolaš giella Ruonáeatnamis ja mánát ožžot buot oahpu ruonáeatnangillii. Giella geavahuvvo maiddái Ruonáeatnama universitehtas (Ilisimatusarfik) ja iešstivrejupmečoagganeamis (Inatsisartut). UNESCO rehkenastá ruonáeatnangiela leame áitojuvvon giella, muhto giela dilli lea dál eambbo dásset go goassege ovdal. Lea earret eará valjis girjjálašvuohta mii lea čállojuvvon ruonáeatnangillii.

 

 

Dát teaksta lea jorgaluvvon buot davviriikkaid gielaide. Dá lea ruonáeatnangiela veršuvdna. Fina deaddime siidduin gielaid birra (DánskkagiellaDárogiella jna.) ja buohtastahte ruonáeatnangiela eará davviriikkaid gielaiguin: 


Svenskit, norskit qallunaallu imminnut paaseqatigiilluarsinnaapput, Islandimiulli oqaasiinik paasinninnissaq ajornartorsiutiginerusarlugu, uffa ukiut tusindit matuma siorna Skandinaviami oqaatsinut Islandimiut oqaasii assingugaluartut. Islandimiut oqaasiinut qaninnerpaat tassaapput Savalimmiormiut oqaasii, taamaakkaluartorli oqaatsit ima assigiitsiginngillat Islandimiup Savalimmiormioq ajornartorsiuteqanngitsumik paasisinnaallugu.


Finskit oqaasii Estlandimiut oqaasiinut eqqaanarnersaapput, aammali saamiit oqaasiinut assingullutik. Assersuutigalugu, finskit oqaasiini saamiillu oqaasiini oqaatsit takisuunngorsinnaapput, naanerit oqaatsip nagguianut ilannguttakkat tapiliunneqarnerini. Kisiannili oqaatsit takisuut pineqartillugit kalaallit oqaasii immikkooruteqarluinnarput, tassami oqaatsit allat oqaaseqatigiit ilivitsut atorlugit oqaatigisaat kalaallisut oqaatsimik ataatsimik oqaatigineqarsinnaammata.

 

 

Govat

25632681.601.png