Teaksta
Video
Spealat ja stoahkan
Gilvu
Jietnabádden
Bargobihttá
Oahpaheaddjebagadus

Suomagiela birra

Giella: Suomagiella

Man galle geavaheaddji leat: sullii 5,5 miljovnna

Eksportasánit: Sauna, sisu, rapakalja, rapakivi

Dearvvahit suoma gillii: Hei, Hyvää päivää

 

 

Suomagiella hubmojuvvo eanas Suomas ja lea sullii 4,9 miljovnna (ca. 90%) suopmelačča eatnigiella. Suomas leat guokte almmolaš giela; suomagiella ja ruoŧagiella (ruoŧagiella lea sullii 300.000 suopmelačča eatnigiella - 5,3%). Olggobealde suoma lea suomagiella okta Ruoŧa almmolaš unnitlohkogielain. leat sullii 700.000 olbmo Ruoŧas geain leat ruoŧa máttut, ja bealli sis hállet suomagiela. Gávdnojit maiddái suoma unnitlogut Norggas, Ruoššas, ja Estlánddas.

 

Suomagiella gullá urálalaš giellasohkii. Giella lea lávga čatnon estagillii ja sámegillii iige leat (gullevašvuohta (relaterejuvvon) daid eará davviriikka gielaide. Suoma čállingiella lea ovdánan oalle maŋŋit. Easka maŋŋil reformašuvnna almmuhuvvo vuosttaš deaddiluvvon teavsttat - eanas oskku teavsttat, lágat ja njuolggadusat. Politihkalaš ja ovdahistorjjálaš ovdáneapmi ger for sprogudviklingen. Giellaforordning 1863:s galgga suomagiella 20 jagis šaddat almmolaš giellan ovtta dásis ruoŧagielain.

 

 

Suoma grammatihka dovdomearkkat

Suoma grammatihkka lea áibbas earalágan go eará davvriikkain. Suomas sániin ii leat sohkabealli, ja iige mearikeahtes hápmi ja mearri hámit. Omd geavahuvvon sátni "hän" (3. pers. ovttaidlohku) sihke han ja hun birra.

Suomagiellla lea nu gohčoduvvon agglutinerejeaddji giella, - mii máksá giella mas sániin leat iešguđetlágan mearkkašumit go bidjá olu gehčosiid sáni máddui. Vearbbasojaheapmi lea persovnna, ovttaidlogu, máŋggaidlogu ja mielde ja áiggiid ja modusaid mielde. Lea hirpmat friddja sátnesajádat olu eará gielaid ektui.

 

 

Čállin ja hupmanvuohki

Alfabehtas leat 29 bustávat:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

 

Bustávat b, c, f, q, w, x, z, eai gávdno almmatge sániin maid vuođđun lea suomagiella. Jietnadat x čállojuvvo dábálaččat bustávaiguin ks ja geavahuvvo dušše ruoŧa namaiguin dahje loatnasániiguin dahje eará gielaid loatnasániin.
Čállimis ja dadjamis ovddasta okta bustávva mihtilmasat jietnadaga Oanehis ja guhkes vokálat eai gávdno, muhto guhkes a-jietnadat čállojuvvo "aa". Vel konsonánttatnai leat eaŋkalat, omd. "k" ja duppal "kk". Sáni deaddu lea álo vuosttaš stávvalis.

 

 

Sátneriggodat

Suomagiela sátneriggodat stuorru sihke ođđa sániiguin ja loatnasániiguin. Eará gielaid loatnasánit (ovddeš báltalaš, ruoŧa ja ruošša, odne maiddái eaŋgalasgiella) lea dábálaččat heivehuvvon suoma dadjanvuohkkái (glas - lasi, post - posti, klokker - lukkari). Guhkes oktasaš historjjá geažil Ruoŧain leat loatnasániid lohku ruoŧagielas suomagillii stuorámus sullii 4000 sániin. Suomagiela loatnasániid lohku lea mihá unnit, muhto muhtun ovdamearkkat leat poika - en pojke (dreng) ja kenkä - en känga (støvle). Olu ođđa sánit leat ráhkaduvvon suoma sáni máttuin. Bibliotek sadjái ráhkaduvvui sátni kirjasto kirja sánis, girji. Telefovdna lea suomagillii puhelin ja sátni boahtá vearbbas puhua – hupmat. Mobiilatelefovnna várás ráhkaduvvui álggos sátni matkapuhelin, njuolga jorgaluvvon mátketelefovdna. Dat molsojuvvui jođánit eará evttohusain: kännykkä - sáni känny maŋis, mii lea hápmi sánis käsi, giehta.

 

Agglutinerejeaddji giela ovdamearkka:

 

Juoksentelisinkohan?
= Viegašivččengoson?

 

Dovddus drillende ovdamearka lea guovttesánat cealkka  mas sáhttet leat olles 9 iešguđetlágan mearkkašumi:

 

1. Kuusi palaa = Okta guossa buollá. (omd juovlamuorra njuovžume)
2. Kuusi palaa. = Dát guossa máhccá. (Omd guossa huksenávnnasin)
3. Kuusi palaa. = Nummar guhtta buollá. (6 = Kuusi)
4. Kuusi palaa. = Nummar guhtta máhccá. (Jus ovdamearkka dihte čujuha spábbačiekčái nummar 6)
5. Kuusi palaa. = Guđas dain bullet. (Omd. guđas guovllu 10 viesus šlovvet.)
6. Kuusi palaa. = Guđas sis máhccet. (guđas logi olbmos, geat guđđe min juste dál)
7. Kuusi palaa. = Du mánnu buollá. (Kuu = mánnu, suffiksa si = du)
8. Kuusi palaa. = Du mánnu máhccá.
9. Kuusi palaa. =  Guhtta gáhppálaga/bihttá. (gáhppálat = pala, + a, partitiivahámi geažus.)

 

Konsonántakeahtes sáni ovdamearka:
Hääyöaie (Headjaidjaplána)

 

Leat dávjá guhkes oktiibiddjon sánit - mii sáhttá leat duskkástuhtti jus dulko sáni boastut:
Aamupalaverihuone
Aamu-Palaveri-huone = iđit čoahkkin latnja
Aamupala-veri-huone = Iđitborramuš-varra-latnja

 

Dadjanhárjehus:

Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet?
(Gossagoađátgo iešokto, iešokto go gosat?)

 

Govat

flag-160481_960_720.png