Her er vinderne af årets Krydsklip

06.09.2023

Her er vinderne af årets Krydsklip
Her er vinderne af årets Krydsklip

06.09.2023

Her er vinderne af årets Krydsklip
Her er vinderne af årets Krydsklip

06.09.2023

Her er vinderne af årets Krydsklip
Ajankohtaista
10.08.2023
Ilmasto keskiössä koko marraskuun ajan:11.11. vietetään pohjoismaista ilmastopäivää, jota Norden i skolan juhlistaa tuomalla ilmaston ja kestävän kehityksen keskipisteeseen koko marraskuun ajaksi. Olemme koonneet yhteen oppimateriaaleja kaikille vuosiluokkien 7–10 ja toisen asteen opettajille, jotka haluavat tuoda ilmastoa ja kestävää kehitystä käsittelevään opetukseen pohjoismaista perspektiiviä. Pohjoismainen ilmastochat 7.–10. LUOKKA & TOISEN ASTEEN KOULUTUS Ilmasto- ja ympäristökysymykset ulottuvat valtioiden rajojen ulkopuolelle, ja niiden ratkaiseminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja kommunikointia. Pohjoismaisen ilmastochatin keskeisiä aiheita ovat sekä skandinaavisten naapurikielten ymmärtäminen että kestävä kehitys. Konsepti sopii hyvin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, joissa yhdistyvät luonnontieteet, yhteiskuntaoppi sekä ruotsin kieli. 9. marraskuuta klo 11.00-12.00 (CET). Kohderyhmä: Toisen asteen koulutus 10. marraskuuta klo 11.00-12.00 (CET). Kohderyhmä: 7.–10.-luokkalaiset Ilmoita luokkasi mukaan ja lue lisää tapahtumasta täältä Lue lisää Pohjoismaisesta kouluchatista täältä Tutki ilmastoa elokuvan kautta 7.-9. LUOKKA Lyhytelokuvassa "Fuck Fossils" seurataan kahta nuorta syysiltana vuonna 2050. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo selkeästi heidän arjessaan ja illan suuri kysymys on, ovatko ihmiset onnistuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Päärooleissa nähdään Thomas Hayes (tunnetaan mm. roolistaan SKAM-televisiosarjan Williamina) ja Rebekka Kjølle. Elokuva perustuu Thomas Cottisin tutkimusraporttiin "En framtid du ikke vil ha" ("Tulevaisuus, jollaista et halua"). Pääset elokuvaan tästä TOISEN ASTEEN KOULUTUS Dokumenttielokuvassa "Rejsen til isens indre" ("Matka jäätikön syvyyksiin") ohjaaja matkustaa uraauurtaville tieteellisille tutkimusmatkoille Grönlannin jäätikölle yhdessä kolmen maailman johtavan jäätikkötutkijan kanssa. He ovat kaikki vakuuttuneita siitä, ettei ilmastotiedettä voi perustaa pelkille satelliittimittauksille ja tietokoneella tehdyille mallinnuksille. Luotettavien tulosten saavuttamiseksi tutkijoiden on oltava siellä, missä muutokset tapahtuvat. Kaikki kolme koettavat vastata yhteen aikamme tärkeimmistä kysymyksistä: miten nopeasti jäätiköt sulavat? Pääset elokuvaan tästä SEITSEMÄN UUTTA OPPIMISKOKONAISUUTTA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ TOISEN ASTEEN KOULUTUS Norden i skolan ja Menntamálastofnunilla (Islannin opetusvirasto) ovat yhdessä kehitelleet uusia, kestävän kehityksen opetukseen soveltuvia oppimateriaaleja. YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa 4.7 määritellään, että kaikilla oppilailla tulee olla kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Uusiin oppimateriaaleihin kuuluu seitsemän oppimiskokonaisuutta, joiden lähtökohtana on juuri tämä tavoite. Miksei aloitettaisi vaikkapa ilmastonmuutoksesta? Pääset oppimateriaaleihin tästä
27.02.2023
Nuorten ääni Pohjolassa – kilpailu nuorille:Norja toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana vuonna 2023. Siihen liittyen Foreningen Norden ja Pohjoismaiden neuvoston Norjan valtuuskunta järjestävät kilpailun pohjoismaisten yläkoulujen oppilaille (vuosiluokat 7–9) sekä toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille (lukiot, ammatillinen koulutus). Kilpailun aiheena on «Vihapuhe verkossa, sananvapaus ja demokraattinen osallistuminen Pohjolassa». Kilpailuvastaus voi olla teksti tai taiteellinen työ kuten kollaasi, maalaus tai valokuva. Jokainen luokka voi lähettää kaksi vastausta. Työt asetetaan näytteille Norjan parlamentin edustalla olevalle Eidsvollin aukiolle sekä parlamenttitalon pääaulaan. Lisäksi työt ovat esillä materiaalissa, jota julkaistaan Oslossa syksyllä 2023 järjestettävän Pohjoismaiden neuvoston yleisistunnon yhteydessä. Voittajatyö saa myös rahapalkinnon, jolla luokka voi tehdä vaikkapa elämysretken*. Kilpailun teemojen taustaa Pohjoismaiden yhteisenä visiona on olla vuoteen 2030 mennessä maailman integroiduin alue, toisin sanoen kaikista tiiveimmin yhteen kytkeytynyt alue maailmassa. Sen vuoksi myös nuorten tulee voida sanoa mielipiteensä Pohjoismaiden kehityksestä. Demokratian kannalta on erittäin tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja että he myös uskaltavat sanoa mielipiteensä. Sananvapaus on yksi pohjoismaisen demokratian perusarvoista, ja se sisältyy perustuslakiin kaikissa Pohjoismaissa ja ihmisoikeussopimuksiin. Vaikka meillä on käytössämme entistä useampia kanavia mielipiteiden ilmaisemiseksi, varsinkin sosiaalisessa mediassa, suuntauksena näyttää kuitenkin olevan sananvapauden kaventuminen. Verkossa esiintyvä vihapuhe eli verkkoviha aiheuttaa sen, että monet ja varsinkin nuoret naiset eivät uskalla ilmaista mielipiteitään. Mitä pohjoismaiselle demokratiallemme tapahtuu, jos vain harvojen ääni tulee kuuluville? Jotta pohjoismaista yhteenkuuluvuutta voidaan vahvistaa, Pohjoismaiden on pidettävä kiinni pitkästä perinteestä saada lapset ja nuoret osallistumaan yhteiskuntaelämään. Pohjoismaiden neuvosto haluaakin vuonna 2023 panostaa enemmän lapsiin ja nuoriin ja heidän yhteiskunnalliseen osallistumiseensa. Pohjoismaille on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää, että kaikki lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäänsä, lähiympäristöönsä ja yhteiskuntaan yleisesti. Olemme riippuvaisia siitä, että nuorten ääni kuuluu ja että sitä kuunnellaan. Sen vuoksi haluamme kuulla juuri sinun äänesi ja ajatuksesi sananvapaudesta ja ilmaisun vapaudesta Pohjoismaissa. Ehdotus ongelmanasetteluksi Kenellä on vastuu sananvapauden rajoista julkisessa keskustelussa Pohjoismaissa? Samanmielisten kuplat ovat pohjoismaisen yhteiskuntamallin suurin uhka Tasa-arvoisessa Pohjolassa naisten ja miesten on yhtä helppoa ilmaista mielipiteensä Pohjoismaissa lapsilta ja nuorilta puuttuu hyviä foorumeita mielipiteen ilmaisulle Verkkoviha on haaste demokratialle Pohjoismaissa Miten sananvapauden kaventuminen voi uhata pohjoismaisia demokratioita? Ohje kirjallisille kilpailuvastauksille Tiedostomuoto: .doc/.docx Kieli: suomi, ruotsi, islanti, norja, tanska Tekstilaji: vapaavalintainen Pituus: 400-800 sanaa.  Ilmoitettavat tiedot: nimi, koulu, ikä, kotiosoite, sähköposti ja puhelinnumero. Vastausten määräaika: 1. lokakuuta 2023 Kilpailuvastaukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen: utdanning@norden.no  Ohje taiteellisille kilpailuvastauksille Tiedostomuoto: korkearesoluutioinen PDF, PSD, JPEG tai PNG Tyylilaji: maalaus, kollaasi, valokuva Ilmoitettavat tiedot: nimi, koulu, ikä, kotiosoite, sähköposti ja puhelinnumero. Vastausten määräaika: 1. lokakuuta 2023 Kilpailuvastaukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen: utdanning@norden.no Kilpailuvastausten arviointiperusteet luovuus ja itsenäinen toteutus ymmärrys pohjoismaisesta yhteiskunnasta viestin välittyminen asiallisuus *Sovitaan tarkemmin opettajan kanssa. Elämystä valittaessa tulee huomioida koulun säännöt. Opettaja tai muu koulun työntekijä tekee tarvittavat tilaukset. Kuitit on säilytettävä. Palkinnon yläraja on 5 000 Norjan kruunua.
23.02.2023
Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot vastaavat kysymyksiinne Pohjolan päivänä:Pohjolan päivä 2023 lähestyy kovaa vauhtia. Sivustollamme on nyt tarjolla laaja lukiolaisille suunnattu tietopaketti siitä, miten virallinen pohjoismainen yhteistyö oikein toimii. Kouluchatissa on myös mahdollisuus esittää Pohjoismaiden neuvoston jäsenille kysymyksiä livenä. Pohjoismainen yhteistyö 70 vuotta - kysy mitä vain Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikoilta! Pohjolan päivää vietetään joka vuosi maaliskuun 23. päivänä. Tänä vuonna vietetään myös Pohjoismaiden neuvoston 70-vuotisjuhlaa, jota Norden i skolan juhlistaa lukiolaisten kouluchatin muodossa! Kyseessä ei ole mikään ihan tavallinen chatti, sillä sen aikana oppilaat pääsevät keskustelemaan Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikoiden kanssa. Tapahtuma kestää tunnin ja jokainen chat-tapahtuma viisi minuuttia, joten miettikää jo valmiiksi, mitä haluaisitte kysyä pohjoismaisilta parlamentaarikoiltamme. Minne tulevaisuuden Pohjola on menossa?  Inspiraatiota kouluchattiin voi luokan kanssa etsiä esimerkiksi uudesta "Tulevaisuuden Pohjola ja EU" -oppimiskokonaisuudesta. Kokonaisuudessa käsitellään erilaisia dilemmoja, joita pohjoismaisen yhteistyön ja EU-yhteistyön välille voi muodostua sen takia, etteivät kaikki Pohjoismaat kuulu EU:hun. Oppimateriaali on suunnattu lukiolaisille ja se on saatavilla täältä. Neljä kysymystä pohjoismaisille parlamentaarikoille Pohjoismaiden neuvoston 70-vuotisjuhlan kunniaksi Norden i skolan on julkaissut Pohjoismaiden neuvoston ja Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsenten haastatteluja. Katso, mitä parlamentaarikot ajattelevat pohjoismaisesta yhteistyöstä, mitkä kysymykset ovat heidän mielestään ajankohtaisia ja miten pohjoismainen yhteistyö vaikuttaa Pohjoismaiden nuoriin. Olemme myös päivittäneet Pohjoismaiden neuvoston esittelytekstiä, jossa kerrotaan neuvoston työstä, valiokunnista ja tällä hetkellä neuvostossa mukana olevista puolueista.